Lue keskustelun säännöt.
Useamman päivän viipyvät vieraat ja kustannusten jako - kuka maksaa ruuat ja matkakulut?
17.01.2023 |
Vieraita tulee toiselta paikkakunnalta useammaksi päiväksi, kuka maksaa?
Olen kestinnyt vieraita huomattavasti enemmän sen jälkeen, kun muutimme miehen kanssa omakotitaloon. Olemme järjestäneet enemmän juhlia ja voisi sanoa, että talomme on joskus sellainen kokoontumispaikka. Meille voi melkein aina tulla (meillä ei ole lapsia).
Jos on tarjoilut minun puolestani, kuten kolmekymppisilläni oli, on se jotenkin mainittu. Tarjoan mielelläni, kun sille päälle satun ja kun rahaa on. Eri asia mielestäni on, jos vieraat ns. kutsuvat itse itsensä.
Meillä on ollut vieraita, joiden mielestä isäntäväen pitäisi osallistua vieraiden matkakuluihin. Siis että yhteenlasketaan kaikkien vieraiden matkakulut, ja jokainen, eli myös isäntäväki, maksaa. Viimeksi oli (yksittäinen) vieras, joka ei maksanut viikonlopun mittaisella vierailullaan ruuasta senttiäkään, mutta kuitenkin oli kaupassa mukana ja totesi ääneen, ettei tykkää tuosta Rainbown kermajuustosta vaan pitäisi olla Oltermannia. Joskus ovat ostaneet jääkaappiin 24 pulloa limua ja sitten lähtiessä pitäneet yllättävän ilmeisesti huolen, ettei vahingossa unohdu desiäkään. Matkaeväät tekevät meidän ostamistamme leivistä ja juustoista ja kinkuista.
Pitääkö tässä jotenkin ryhtyä tiukemmaksi? Sanoa suoraan, että osta itse? Niihin yhteisi matkakuluihin emme koskaan osallistuneet, silloin mies kieltäytyi minunkin puolestani.
Kuka teillä maksaa, jos on vieraita pitkään, ja pitääkö näistä ihan tosissaan suullisesti sopia etukäteen? Kun itse vierailen, maksan kaupassa puolet, tai vaihtoehtoisesti laitan isäntäväen tilille oman kulutukseni verran korvaukseksi, ja ihan automaattisesti. Ei minulta tarvitse karhuta omia porsastelujani.
Pitääkö sittenkin? Vai onko minulla itse asiassa jotenkin vääristynyt käsitys vierailuista ja kulujen jakamisesta?
Kommentit (13)
Tarjoamme kutsutuille vieraillemme ruuat ja juomat, jos ei poikkeuksellisesti muuta sovita (esim. juuri tilanne, jossa meidän koti on tilasyistä yhteisten juhlien pitopaikka). Matkat vieraat maksavat itse ja usein tuovat jonkun kivan tuliaisen (viinipullo, marjoja, kukka tms.).
Ja kyllä oletan, että sama pelaa toiseenkin suuntaan. Jos vaikka perheellä lennämme toiselle puolelle Suomea kutsuttuina vieraina niin en ala kaupassa maksamaan. Poikkeuksena tähän voisi olla tilanne, jossa tiedän kutsujan jotenkin vähävaraiseksi mutta olemme kyläilleet lähinnä töissäkäyvien ihmisten luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kutsumme, maksamme tarjoilut, emme matkakuluja.
Itse kutsuttuja emme ota vastaan.
Toki jos joku kysyy ystävällisesti, sopisiko tavata, kutsumme useimmiten kylään. Huonotapaisia moukkia emme kutsu. Nuorilla (15-25) siedämme vähän enemmän huonoja tapoja, mutta huomautamme kyllä ystävällisesti tarvittaessa.
Tuo juustosta huomauttaminen on ala-arvoista. Minä vastaisin tuohon: - Sopiiko, että sinä maksat juuston, niin voit valita sen itse?
Suosittelen, että sovit näiden hankalien vieraiden kanssa jo etukäteen kulujen jaosta. Tyyliin: Sopiiko, että maksatte viikonlopun ruoista osan?
Yleensä näiden tyyppien into vierailla laimenee huomattavasti, mikä ei ole huono asia.
Matkakulut tietenkin maksaa jokainen omasta pussistaan. Jos kutsun vieraita, vastaan myös tarjoiluista. Tämä olisi tietenkin hyvä olla vastavuoroista eli seuraavaksi tarjoilun hoitaa taas kyläpaikka. Mielestäni tuo ei ole oikein asiallista, jos kutsutaan itse itsensä kylään, eikä tuoda mitään tullessaan. Ei silloin voi edes vaatia kermajuustoa, eväistä puhumattakaan. Meilläkin on joskus vieraillut näitä siipeilijöitä. Valitettavasti yksi hyvä ystäväni on tällainen. Olen lukuisat kerrat tarjonnut ruokaa ja pikkupurtavaa illanistujaisissa. Hän ei koskaan. Sipsipussin vie mukanaan, jos sellaisen on tuonut ja se on jäänyt avaamatta.
Matkat jokainen maksaa itse. Jos vierailu kestää kauemmin kuin yhden aterian ajan, vieraat osallistuvat ruokakustannuksiin kaupassa tai tarjoavat ravintolassa. Näin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoamme kutsutuille vieraillemme ruuat ja juomat, jos ei poikkeuksellisesti muuta sovita (esim. juuri tilanne, jossa meidän koti on tilasyistä yhteisten juhlien pitopaikka). Matkat vieraat maksavat itse ja usein tuovat jonkun kivan tuliaisen (viinipullo, marjoja, kukka tms.).
Ja kyllä oletan, että sama pelaa toiseenkin suuntaan. Jos vaikka perheellä lennämme toiselle puolelle Suomea kutsuttuina vieraina niin en ala kaupassa maksamaan. Poikkeuksena tähän voisi olla tilanne, jossa tiedän kutsujan jotenkin vähävaraiseksi mutta olemme kyläilleet lähinnä töissäkäyvien ihmisten luona.
Kiitos.
Entä jos ette ole varsinaisesti kutsuttuja, vaan kokoontumisesta sovitaan yhteisesti esimerkiksi näin:
- Tavattaisiko taas joskus isolla porukalla?
- Joo! Kävisköhän Mönttösille jos heidän luona taas?
- (minä) Kyllä meille käy vaikka se ja se viikonloppu. Kuinka moni on tulossa?
- Päästään kaikki tuolloin, eli seitsemän ois tulossa!
- (minä) Okei, nähdään silloin, tervetuloa!
Ja siis minähän maksan myös työssäkäyville ja suoranaisesti rikkaille ihmisille rahaa tarjoiluista, onko se jotenkin vinoutunutta? Kiitos on aina kyllä kuulunut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matkat jokainen maksaa itse. Jos vierailu kestää kauemmin kuin yhden aterian ajan, vieraat osallistuvat ruokakustannuksiin kaupassa tai tarjoavat ravintolassa. Näin meillä.
Niin että kun kutsut vaikka perheen pohjoisesta teille kylään, niin tuon perheen maksettua juna- tai lentomatkoista vaikka 200-600 euroa sinun takiasi, lyöt laskun kouraan jostain tekemästäsi makaronilaatikosta? Itselläni ei ole tullut mieleenkään näin toimia enkä kyllä kehtaisi vaikka tulisikin.
Jotenkin ymmärrän pitemmät reissut ja vierailut johonkin mökille, samoin tilanteet joissa joku pyytää majapaikkaa muusta syystä.
No esim. itse kroonisesti köyhänä en voi matkustaa toiselle puolelle Suomea kaverilleni kovin usein.
Nyt hän osti minulle junaliput ja makselen niitä takaisin sitten vaikka kympin kuussa. En kyllä tiedä mitä muuta voin edes siellä kaverilla syödä kuin kaurapuuroa.
Sanoin miljoona kertaa ettei mulla ole rahaa mihinkään lähteä reissuun nyt muttei kaveri ottanut kuuleviin korviinsa.
Onko kavereissanne kaltaisiani nälkätaiteilijoita? Jos on niin ymmärrän täysin, osallistuminen rahattomana sosiaalisiin tapahtumiin ei ole mikään itsestäänselvyys.
Mutta tuo rainbowjuuston arvostelu on mielestäni noloa. Olisin kyllä itse ihan kiitollinen vaikka siitä kaurapuurostakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Tavattaisiko taas joskus isolla porukalla?
- Joo! Kävisköhän Mönttösille jos heidän luona taas?
- (minä) Kyllä meille käy vaikka se ja se viikonloppu. Kuinka moni on tulossa?
- Päästään kaikki tuolloin, eli seitsemän ois tulossa.
- (minä) Okei, nähdään silloin, tervetuloa!
Tähän voi aivan luontevasti jatkaa:
- (minä) Sovitaan sitten vaikka lähempänä kuka toisi mitäkin!
TAI
- (minä) Käytäiskö tällä kertaa yhdessä kaupassa ja suunniteltaisiin, mitä ruokaa tehdään? Tai minäkin voin suunnitella ja ilmoitella sitten, mikä olisi budjetti niin katsotaan etukäteen että se passaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjoamme kutsutuille vieraillemme ruuat ja juomat, jos ei poikkeuksellisesti muuta sovita (esim. juuri tilanne, jossa meidän koti on tilasyistä yhteisten juhlien pitopaikka). Matkat vieraat maksavat itse ja usein tuovat jonkun kivan tuliaisen (viinipullo, marjoja, kukka tms.).
Ja kyllä oletan, että sama pelaa toiseenkin suuntaan. Jos vaikka perheellä lennämme toiselle puolelle Suomea kutsuttuina vieraina niin en ala kaupassa maksamaan. Poikkeuksena tähän voisi olla tilanne, jossa tiedän kutsujan jotenkin vähävaraiseksi mutta olemme kyläilleet lähinnä töissäkäyvien ihmisten luona.
Kiitos.
Entä jos ette ole varsinaisesti kutsuttuja, vaan kokoontumisesta sovitaan yhteisesti esimerkiksi näin:
- Tavattaisiko taas joskus isolla porukalla?
- Joo! Kävisköhän Mönttösille jos heidän luona taas?
- (minä) Kyllä meille käy vaikka se ja se viikonloppu. Kuinka moni on tulossa?
- Päästään kaikki tuolloin, eli seitsemän ois tulossa!
- (minä) Okei, nähdään silloin, tervetuloa!Ja siis minähän maksan myös työssäkäyville ja suoranaisesti rikkaille ihmisille rahaa tarjoiluista, onko se jotenkin vinoutunutta? Kiitos on aina kyllä kuulunut.
Ap
Tässä tapauksessa, jos yhdessä sovitaan yhteistä tapaamista johonkin paikkaan, sovitaan yleensä samassa keskustelussa mitä kukakin tuo. Joku tuo salaatit, joku juustot jne. Sinäkin ap, voisin tuon viimeisen puheenvuorosi perään jatkaa ihan luontevasti, että sovittaisko mitä kukakin tuo.
Ja yleensä silti viedään isäntäpaikkaan jotain, esim. viinipullo. Ja kun lähdetään, ei tietenkään viedä tuliaisia mukana, oli niitä avattu tai ei. Useimmiten kyllä jos jotain jää paljon, niin isäntäväki toteaa, että näitä nyt jäi näin paljon, ottaisiko joku mukaansa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yövieraana kyllä useimmiten vain ystäväni, jolla on pari kertaa kuussa asiakastapaamisia meillä päin. Silloin syö ja juo meidän laskuun, paitsi jos syödään ulkona tai tilataan ruokaa. Vastavuoroisesti majoittaa ja syöttää minua ja/tai lastani, jos lapsella on kisamatkoja hänen kotikaupungissa. Joskus lapsi on yksin siellä ja ystävä vie kisoihin. Hän on lapsen kummitäti.
Ei lasketa senttejä, mutta ei myöskään valiteta toisen ruokatarjoilusta. En ottaisi meille vieraita, joiden kanssa en olisi näissä asioissa samalla aaltopituudella.
Ai, että jos tulee kutsuttuna viikonloppu vierailuille, niin pitäs tuoda omat sapuskat mukana.
Kaikkea p#skaa täältä saa kuullakin!
Meillä ostetaan sapuskat valmiiksi jääkaappiin, jo ennen vkonloppu vieraan tuloa ja osa ruuista tehdään jopa lähes valmiiksi, että jää enemmän aikaa olla ja seurustella ja jutella vieraan kanssa.
Usein lauanta-illaksi varataan teatteriliput tms.
Ja sama tehdään meille, kun menemme miehen kanssa tämän ystävä pariskunnan luo.
Asumme tietenkin eri paikkakunnilla.
Tottahan viemme tuliaiset aina, samoin kuin hekin tuovat: Viinipullo, kukkakimppu yms.
Aloitus on lapsellinen trolli.
Ketkään vieraat eivät matkakuluja maksata kyläilypaikan isänniltä.
Vanha äitini asuu n. 40 km päässä kodistamme.
Me haemme hänet kylään omalla autolamme. Äiti aina tyrkyttää rahaa kyydistä, ei tulisi mielenkään ottaa maksua matkasta ei minulla, eikä miehelläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole provo, niin ihan pöllöhän ap on. Normaaleilla ihmisillä on tällaisiin juttuihin ihan selvät pelisäännöt.
Kenenkään matkoja ei makseta, jokainen arvioi itse onko varaa tulla, jos on kutsuttu ja etenkin jos itse ehdottaa tapaamista.
Silloin kun itse kutsuu vieraita juhliin tai vaikka illalliselle, maksetaan tarjoilut. Fiksu vieras vie kukkia, viiniä tms. tuliaisina.
Jos itse kutsuu itsensä toisen luo, kustannuksusta joko sovitaan tai tuliaiset ovat vähintään edellisen luokkaa.
Jos sovitaan pidemmästä vierailusta, on yleensä tapana sopia kustannuksista ja niiden jakamisesta etukäteen. Saa tietenkin tarjota kaiken jos haluaa, etenkin jos on varakas isäntäväki, mutta silloinkin kutsuttu kysyy, voinko tuoda jotain/osallistua kustannuksiin, eikä muut kuin moukat oleta, että kaikki tarjotaan. Pidemmät mökkivierailut meillä hoidetaan ystäväpiirissä aina ruoka- ja juomakustannukset jakamalla.
Ja pitempään kyläilevä osallistuu talon askareisiin, eikä istu peffalkaan passattavana eikä etenkään vaadi erityisasioita itselleen. Kenenkään ei pidä alistua lokkeiluun ja hyväksikäytettäväksi. Terve järki ja käytöstavat ratkaisevat, puolin ja toisin. Ja suun voi aina avata, jos joku ei tajua.
Matkakulut maksaa ainakin jokainen ihan itse.