Kuka muistaa oliko 70- ja 80-luvulla talvet tämmöisiä

Talvimyrsky osuu joskus plussakelin aikana. Puhdistaa ilmaa, paitsi jos tulee sota-alueelta. 2000-luvulla ainakin ollut vaihtelua.

"Viikkotolkulla"? Muutama päivä on ollut, ja hyvä niin. Ehti niitä pakkasia olemaan lokakuusta asti.

Muistan yksittäisiä surkeita märkiä ja liukkaita jouluja.

Joskus oli mm. 70-luvun alkupuolella ja myöhemminkin satunnaisia.

Aina oli pakkasta, tähtitaivas ja kuutamossa kimalteleva hanki.

Se vaihteli. Vuonna 1977 koko talven kuljin pikkukengillä kouluun Helsingissä.

Lämmin sää tulvahti Turun Kauppatorille ja elohopea kohosi +7 asteeseen keskellä talven selkää keskiviikkona 10.1.1973. Yhtä korkeisiin lukemiin oli siihen mennessä vuosisadan lopusta lähtien päästy vain vuonna 1932, jolloin tammikuun huippulämpötila oli +7,7 astetta.

Lehtiuutisen mukaan ”lämmin, suorastaan kesäinen lämpötila aiheuttaa talvisten tarvikkeiden kauppiaille taloudellisia menetyksiä, mutta suuria säästöjä muun muassa kaupungin puhtaanapitolaitokselle”. Säätilassa ei viiden seuraavan vuorokauden aikana ollut odotettavissa muutoksia, joten keväisen kelin odotettiin jatkuvan. Lehtijuttuun löytyi peräti lämminhenkinen ja iloinen kuvakin, kun Marita Raunio, Raija Paasio ja Anne-Mari Teräsvaara olivat kevätasuisina nauttimassa lämpimästä säästä Vartiovuorenmäellä.

https://www.ts.fi/puheenvuorot/5876526

Enimmäkseen oli talvi. Muistan tämän siitä, että koulussa oli normi että talvikausi luisteltiin ja hiihdettiin, ja tämä myös pääosin toteutui. Ajoittain saattoi olla plussalla. Loskalla oli kiva leikkiä.

Oli muutama kova pakkastalvi, jolloin mittari pysyi - 30 - 20 asteessa pitkän ajan. Ulkotapahtumia siirrettiin pidettäväksi lämpimämmällä säällä, ja ne pidettiin sitten kun oli vain - 15.

Olen syntynyt '74 ja ei, lapsuuden ja nuotuuden talvet Keski-Suomessa eivät olleet tällaisia. Tietenkin säät vaihtelivat mutta kyllä silloin pysyttiin enimmäkseen pakkasen puolella eikä todellakaan tuullut voimakkaasti näin usein. Toisaalta, ei kyllä ole yhtään ikävä niitä pitkään kestäneitä kireän pakkasen kausia.

Säätilastoja löytyy ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Aina on ollut vaihtelua.

Ainakin Itä-Suomessa pystyi luistelemaan ja pelaamaan jääkiekkoa ulkojäilllä ja ulkokaukalossa ainakin pari kuukautta joka talvi 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin vanhemmat eivät vieneet lapsia ja nuoria autolla harrastuksiin, vaan nämä osasivat harrastaa keskenään menemällä usein paikallisen koulun lähelle olevalle jäädytetylle kentällä. Se ei johtunut mistään vanhempien köyhyydestä vaan se oli yleinen käytäntö.

1920-luvulla olivat. Kasarilla oli tosi kylmiä talvia.

Täysikuu kesti silloin 30 päivää peräkkäin, revontulet leimusi ja tasainen kova pakkanen oli läpi talven.

Jouluaaton aattona vuonna 1971 auto painui pihaan, kun oli koko ajan satanut vettä. Niinpä sen vuoden seipäällä olevat kaurat saatiin korjattua latoon vasta tammikuun lopulla 1972.

Mummu puhui aina vuoden 1925 talvesta reettömänä talvena. Koko talvena ei ollut sen vertaa lunta, että hevoselle olisi valjastettu reki, vaan kaikki ajot tehtiin rattailla.

Ilmastoa pohtiessa pitäisi ottaa aikajänteeksi ennemmin vaikka sata vuotta. Miesmuisti on lyhyt ja epätarkka. Tilastoja tutkimalla näkee syklit paremmin ja voi lopettaa panikoinnin, koska sata vuotta sitten on ollut samanlaisia säitä. Viljaakin on päästy välillä kylvämään jo helmikuussa.

Muistan että joskus 70 luvulla oli pakkasta jotain 35 joskus. Oli kunnon talvet. Myös suhteellisen etelässä.

Ei ollut. Muutama plussapäivä oli talven aikana. Mutta koko talven pystyi hiihtämään ja luistelemaan. Pysyvä lumi tuli tuli loka/marraskuussa. Huhtikuussa odoteltiin sen sulamista ja riemuittiin kuivista asvalttiläiskistä kadulla. 

Vuoden 1986-1987 talvi oli hyvin kylmä. Olin parikymppinen korkeakouluopiskelija ja minun oli käveltävä kahden kilometrin matka tuulista tietä bussille. Melkein joka päivä tuntui, että kuolen siihen paikkaan. Matkan puolessavälissä oli kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa kävin lämmittelemässä. Sen jälkeen tulikin leutoja lumettomia talvia, tuntui, että Tsernobylin onnettomuus oli pistänyt säät sekaisin. 

Parin minuutin googlaamisella voisit kaivaa todelliset tilastot esiin aiheesta. Ei tarttis arvuutella.

Olen syntynyt 1970. Muistan että joskus 4-5 vuotiaana kyselin vanhemmilta että millä se joulupukki oikein tulee, kun ei ole lunta. Kyllä niitä loskasäitä oli ja lumenkorkeutta vaihtelevasti, mutta aika harvoin oli sellaisia tammikuun kelejä, että lumet olisi Keski-Uudeltamaaltakin nurmikoilta sulaneet. Helsingissä toki, aikakin 80-luvun vaihteessa kun silmiäni tutkittiin silmäklinikalla, katselin bussin ikkunasta että täällähän on nurmikot näkyvissä. 

Muistan 80-luvulla ihan iloisesti hiihdelleeni tammi- helmikuussa (tykkäsin hiihtämisestä) ja laskettelemassakin käytiin kun se muotiin tuli ja kuntaan tehtiin laskettelurinne, mutta jossain vaiheessa 90-luvun loppupuolella se hiihtoharrastus jäi, kun talvisäät alkoi olla epämääräisiä. Enkä ole uusia suksia hommannut, ne 80-luvun monotkin on yhä kellarissa. (Pikkuisen kävi suksien hommaaminen tuossa mielessä, kun marraskuussa tuli kunnolla lunta, mutta  suksipaketin hankintahinta alkoi huimata päätä, kun mietin  miten paljon niitä käyttökertoja sitten tämmöisillä rapakeleillä tulee.... Uiminen tullut tilalle. )