Lue keskustelun säännöt.
Olen niin usein kipeä, että jouduin vaihtaa työpaikan fyysisestä toimistohommiin
13.01.2023 |
Minulla on ollut koko aikuisikäni se ongelma, että sairastun todella usein flunssaan. Tutkimuksia ja verikokeita on tehty mutta kaikki on kunnossa.
Ei ole auttanut ruokavaliomuutokset, ketoilu, vhh, painonpudotus.
Työskentelen alalla jossa kunto täytyy olla hyvä ja sairaana ei edes työpaikalle voi mennä.
Nyt vihdoin löysin itselleni työn, joka on siistiä toimistotyötä ja voi hitsi tätä helpotuksen määrää! Ei tarvitse stressata poissaoloista, vaan kykenen työt hoitamaan aika kipeänäkin kun työ ei ole fyysisesti raskasta .
Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (26)
Tuttua on ja olen itsekin ihan pulassa tämän asian vuoksi. En itsekään ymmärrä miten voin olla näin usein kipeä. Kuitenkin suht nuori vielä olen ja aina tykännyt liikkua ja elää ns. terveellisesti.
Myös minulla on käynyt mielessä alan vaihto tän sairastelun vuoksi. Hävettää olla jatkuvasti kipeänä. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheeta jos pitäis tehdä fyysistä työtä. Tämä syksy ja talviaika on ollut yhtä poskiontelontulehdusta ja antibioottikuurejakin mennyt jo kolme!
Joo mulla samaa vaivaa! Ja kun tämä sairastelu on sellaista, että vie tosissaan kaikki fyysiset voimat. Jotain kevyttä istualtaan kyllä pystyy tekemään, mutta ei mitään raskaampaa.
Koronavuodet ollut ainakin mulle vielä erityisen haastavia.
Kunnon kohottaminen on todella vaikeaa, koska menee niin pitkä aika aina , että pääsee liikkeelle ja kohta taas tulee joku uusi tauti. Todella rasittavaa!!
Sama vaiva, eikä mitään vikaa löydy muuten. Vitamiinit ja ravintolisät ei auta.
Just mieheni kanssa sama flunssapöpö, mies oli pari päivää kipeä ja mulla jatkuu kolmatta viikkoa vuodepotilaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun istuskelet siellä toimistossa niin huomaat, että sun täytyy pitää kaksinkerroin enemmän huolta siitä, että et liho, saat päivän askeleet kasaan, niska-hartiaseutu ei kipeydy, silmät ei kipeydy, kädet ei kipeydy ja selkä ei kipeydy. Jos saisin osittain fyysisiä töitä niin itkisin onnesta. Tämä on ihan kamalaa istua toimistolla ja koittaa vapaa-ajalla liikkua ihan älyttömästi. Juuri eilen jouduin uimaan tunnin, että sain niskan alueen edes jotenkin siedettävään kuntoon. Ei tarvinnut ottaa kuin yksi särkylääke illalla ja ei oksettanut enää.
En ole koskaan ollut terveempi kuin silloin kun tein fyysistä työtä. Silloin myös menin töihin, vaikka oli pientä kröhää. Kunhan ei kuumetta ollut niin väliäkös tuolla?
Vierailija kirjoitti:
Ja kun istuskelet siellä toimistossa niin huomaat, että sun täytyy pitää kaksinkerroin enemmän huolta siitä, että et liho, saat päivän askeleet kasaan, niska-hartiaseutu ei kipeydy, silmät ei kipeydy, kädet ei kipeydy ja selkä ei kipeydy. Jos saisin osittain fyysisiä töitä niin itkisin onnesta. Tämä on ihan kamalaa istua toimistolla ja koittaa vapaa-ajalla liikkua ihan älyttömästi. Juuri eilen jouduin uimaan tunnin, että sain niskan alueen edes jotenkin siedettävään kuntoon. Ei tarvinnut ottaa kuin yksi särkylääke illalla ja ei oksettanut enää.
En ole koskaan ollut terveempi kuin silloin kun tein fyysistä työtä. Silloin myös menin töihin, vaikka oli pientä kröhää. Kunhan ei kuumetta ollut niin väliäkös tuolla?
Ehkä tässä ei nyt puhuta pienestä kröhästä? Vaan ihan kunnon taudista. Silloin ei kykene kotitöitäkään tekemään kun on kunnolla kipeä.
Mun työ on aspassa omalla toimistolla ja voin vaihdella työasentoja vapaasti päivän mittaan. Jaloitella tai vaikka seisoa/ kävellä töitä tehdessä. Nojatuolikin löytyy.
Työmatkan toimistolle noin 2km kävelen ja usein lähden kuntosalin kautta kotiin.
Pysyy paikat kunnossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi just toisinpäin. Jännä miten nämä asiat joskus menee.
Mitä se toimistohomma siihen auttaa? Itse joudun toimistohommissa ihan ajatuksen kanssa nousemaan kesken päivän paikallaan kävelemään ja käsiäni huitomaan, että saisin edes vähän lisää askelia ja vetreytettyä paikkojani. Liike on lääke, kuulemma.
Pyörätuolissa istuvaa ymmärrän, että henkilölle muuten sopiva toimistohomma on osuva työtehtävä fyysisten rajoitteiden puitteissa. Se pyörätuoli ei kuitenkaan saisi olla se päämäärä. Toimistotyöläisille pitäisi olla lakisääteinen mahdollisuus taukojumppaan muutama kertaa päivää kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun istuskelet siellä toimistossa niin huomaat, että sun täytyy pitää kaksinkerroin enemmän huolta siitä, että et liho, saat päivän askeleet kasaan, niska-hartiaseutu ei kipeydy, silmät ei kipeydy, kädet ei kipeydy ja selkä ei kipeydy. Jos saisin osittain fyysisiä töitä niin itkisin onnesta. Tämä on ihan kamalaa istua toimistolla ja koittaa vapaa-ajalla liikkua ihan älyttömästi. Juuri eilen jouduin uimaan tunnin, että sain niskan alueen edes jotenkin siedettävään kuntoon. Ei tarvinnut ottaa kuin yksi särkylääke illalla ja ei oksettanut enää.
En ole koskaan ollut terveempi kuin silloin kun tein fyysistä työtä. Silloin myös menin töihin, vaikka oli pientä kröhää. Kunhan ei kuumetta ollut niin väliäkös tuolla?
Olisko tässä pientä nostalgia lisää? Fyysistä työtä tehdessä olit myös nuorempi.
Ne jotka on tehnyt vaikka 20 vuotta raskasta fyysistä työtä, niin alkaa olla kropassa jo monenlaista kulumaa.
Kyllä nuorena kesätyöt oli vielä ihanaa aikaa ja satunnaiset pätkät ravintolassa. Mutta vakituisesti vuosikausia raataneena voin sanoa , että ei ole herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toimistohomma siihen auttaa? Itse joudun toimistohommissa ihan ajatuksen kanssa nousemaan kesken päivän paikallaan kävelemään ja käsiäni huitomaan, että saisin edes vähän lisää askelia ja vetreytettyä paikkojani. Liike on lääke, kuulemma.
Pyörätuolissa istuvaa ymmärrän, että henkilölle muuten sopiva toimistohomma on osuva työtehtävä fyysisten rajoitteiden puitteissa. Se pyörätuoli ei kuitenkaan saisi olla se päämäärä. Toimistotyöläisille pitäisi olla lakisääteinen mahdollisuus taukojumppaan muutama kertaa päivää kohti.
Se auttaa silleen, että enää ei tarvitse juosta 8 tuntia ja seisoa jalkojen päällä. Istumaan ei välttämättä joka päivä aina edes ehdi. Lisäksi ei tarvitse nostella ja kantaa painavia kuormia ja työskennellä hankalissa asennoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit kokeilla kipeänä ollessa seuraavaa: onko helpompaa istua paikoillaan kun lähteä 8 tunnin lenkille/ vaellukselle/ tekemään muuttoa.
Siinä on fyysisen ja ei fyysisen työn ero.
Kumman valitset?
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi just toisinpäin. Jännä miten nämä asiat joskus menee.
Ai jatkuvasti sairastelevana helpotti vaihtaa toimistolta fyysiseen työhön? Okei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toimistohomma siihen auttaa? Itse joudun toimistohommissa ihan ajatuksen kanssa nousemaan kesken päivän paikallaan kävelemään ja käsiäni huitomaan, että saisin edes vähän lisää askelia ja vetreytettyä paikkojani. Liike on lääke, kuulemma.
Pyörätuolissa istuvaa ymmärrän, että henkilölle muuten sopiva toimistohomma on osuva työtehtävä fyysisten rajoitteiden puitteissa. Se pyörätuoli ei kuitenkaan saisi olla se päämäärä. Toimistotyöläisille pitäisi olla lakisääteinen mahdollisuus taukojumppaan muutama kertaa päivää kohti.
Se auttaa silleen, että enää ei tarvitse juosta 8 tuntia ja seisoa jalkojen päällä. Istumaan ei välttämättä joka päivä aina edes ehdi. Lisäksi ei tarvitse nostella ja kantaa painavia kuormia ja työskennellä hankalissa asennoissa.
Sittenhän tämä liike on lääke-sanonta on pelkkää shittiä. Parempaa jatkoa!
Mitä toimistotöitä teette? Mä en pärjää kai enää fyysisissä hommissa.
Mulla alkoi myös ikä tulla vastaan ja erilaiset vaivat hankaloitti omassa työssä selviytymistä. Mulla on selässä ja niskassa kulumaa ja olkapää hajonnut.
Vaihdoin kevennettyyn työhön viime keväänä ja se on ollut pelastus. Nyt myös jaksaa töiden jälkee tehdä pitkiä lenkkejä koiran kanssa ja käyn myös jumppatunneilla.
Aiemmin työpäivän jälkeen ei jaksanut enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toimistohomma siihen auttaa? Itse joudun toimistohommissa ihan ajatuksen kanssa nousemaan kesken päivän paikallaan kävelemään ja käsiäni huitomaan, että saisin edes vähän lisää askelia ja vetreytettyä paikkojani. Liike on lääke, kuulemma.
Pyörätuolissa istuvaa ymmärrän, että henkilölle muuten sopiva toimistohomma on osuva työtehtävä fyysisten rajoitteiden puitteissa. Se pyörätuoli ei kuitenkaan saisi olla se päämäärä. Toimistotyöläisille pitäisi olla lakisääteinen mahdollisuus taukojumppaan muutama kertaa päivää kohti.
Se auttaa silleen, että enää ei tarvitse juosta 8 tuntia ja seisoa jalkojen päällä. Istumaan ei välttämättä joka päivä aina edes ehdi. Lisäksi ei tarvitse nostella ja kantaa painavia kuormia ja työskennellä hankalissa asennoissa.
Sittenhän tämä liike on lääke-sanonta on pelkkää shittiä. Parempaa jatkoa!
Liike on lääke, mutta se myös rikkoo.
Mulle myös fysioterapeutti sanoi, että fyysinen työ ei ole varsinaisesti liikuntaa.
Se kuormittaa kehoa ja esimerkiksi virheasento kiireessä rikkoo.
On aivan eri asia tehdä tunnin ohjattu jumppa oikeilla liikeradoilla tai lenkkeillä, kuin paiskia raskaita hommia joka päivä 8 tuntia.
Jos olet jatkuvasti kipeä kunnolla vastustuskykysi on surkea. Tämän selittää yli 80%:sti se, että et ole syönyt oikeasti terveellisesti vaikka niin väität. Tai sitten olet syönyt näitä, mitä iltapäivälehti väittää terveelliseksi.
Itse olin ennen kipeä, kun joku sanoikin vain flunssa. Nykyään ei tartu vaikka puolisolla olisi ja jos tarttuu niin kestää max. Kaksi päivää.
Minulla on korkeakoulututkinto ja nyt työkkäri tarjoaa muuttoapulaisen töitä. Mutta fyysinen kuntoni ei yksinkertaisesti kestä raskasta työtä. Selkä menee kipeäksi puolessa tunnissa kun siivoan kotonakin, enkä muutenkin jaksa nosta mitään raskasta. Siksi valitsin ja opiskelin sellaista alaa, että töitä voisin tehdä toimistossa.
Pitäisikö mennä lääkärille? Mutta kun en ole mielestäni sairas enkä kipeä, kunhan ei tarvitse nostella mitään.
Täällä myös menee useampi kuukausi vuodesta sairaana. Lapsena en juuri sairastellut, voisiko siinä olla syy? Vastustuskykyhän kehittyy silloin.
Onneksi työninon valmiiksi jo siistiä ja kevyttä sisätyötä.