Vihani kasvaa joskus niin suureksi, että luulen kuolevani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos lopettaisit vihaamisen. Se on itsestäsi kiinni.

Kunpa osaisin. Elämäntarinani vuoksi vihaan jo lähes kaikkia. Uskon kaikkien myös vihaavan minua. 

Ap

Eli toisin sanoen olit liian heikko.

Sinä käännät vihasi muihin ihmisiin, ja se on hyvin sairasta käytöstä.

Ensinnäkin, jos vihaan on syy, niin on huomattavasti terveempää suunnata viha kaltoinkohtelijaan, kuin itseensä. Väittäisitkö esimerkiksi pahoinpitelyn kohteeksi joutuneelle ettei hän saisi tuntea vihaa pahoinpitelijää kohtaan? Vihan tunnehan ei tarkoita, että toimisi tunteen mukaan. Viha on myös yksi osa suruprosessia. Tunteista pitää ja täytyy puhua. Myös niistä joita on vaikea hyväksyä itsessään tai muissa. Tänne avoimesti kirjoittaminen ei tarkoita konkreettisia tekoja tai kenellekään vaaran tai kivun aiheuttamista. Terveempää sekin, kuin hautoa ajatuksia ja tunteita sisällään.

? Ilmaisin itseäni kai hieman huonosti. Tarkoitin että ilkeily aloittajalle ("Eli toisin sanoen olit liian heikko") oli mielestäni ala-arvoista ja sairasta käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos lopettaisit vihaamisen. Se on itsestäsi kiinni.

Kunpa osaisin. Elämäntarinani vuoksi vihaan jo lähes kaikkia. Uskon kaikkien myös vihaavan minua. 

Ap

Ihan sivusta, mutta jokainen voi päättää mitä uskoo ja mitä ei.

evl.fi/kirkonkeskusteluapu

Tämän ei ole tarkoitus olla mitään käännytysjuttua, vaan kirkolla on keskusteluapua joka on tarkoitettu kaikille, siellä ei kysytä mikä on sun uskonto tai muuta, vaan sieltä saa ihan tavallista keskusteluapua. Myös anonyymisti. Julkisiin palveluihin jonottelet, varaat aikoja, teet selvityksiä ja vastailet lomakekysymyksiin. En väheksy niitä, suosittelen, mutta tämä evl kirkon palvelu on yksi väylä.

Opettele terveitä tapoja purkaa vihaa. Tottakai tulee paha olo, jos sitä vain sisällään hautoo.

Mulla on ihan samoja tuntemuksia. Kun käytin rauhoittavia, olin sellainen kaikkia halaileva ja iloinen tyyppi, mutta kun ne otettiin pois, minusta tuli todella äkänen akka. No ainakin uskallan ja kehtaan todellakin pitää puoleni nykyään, ennen olin sellainen joo joo -ihminen. Nyt kun vielä vaihdevuodet aiheuttaa sen että mielialat heittelee ihan päivittäin, tulee välillä tunne että ei prkle, kohta tapahtuu murhia. Mutta lääkärien mielestä pitää pärjätä ilman lääkkeitä, myös näiden vaihdevuosien kanssa. Välillä tuntuu että menen ja hyppään jostain korkealta niin loppuu tämä ainainen kärsimys. 

Ja miten helposti tämäkin olisi hoidettavissa: lääkkeillä. Mutta kun ei niin ei.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan samoja tuntemuksia. Kun käytin rauhoittavia, olin sellainen kaikkia halaileva ja iloinen tyyppi, mutta kun ne otettiin pois, minusta tuli todella äkänen akka. No ainakin uskallan ja kehtaan todellakin pitää puoleni nykyään, ennen olin sellainen joo joo -ihminen. Nyt kun vielä vaihdevuodet aiheuttaa sen että mielialat heittelee ihan päivittäin, tulee välillä tunne että ei prkle, kohta tapahtuu murhia. Mutta lääkärien mielestä pitää pärjätä ilman lääkkeitä, myös näiden vaihdevuosien kanssa. Välillä tuntuu että menen ja hyppään jostain korkealta niin loppuu tämä ainainen kärsimys. 

Ja miten helposti tämäkin olisi hoidettavissa: lääkkeillä. Mutta kun ei niin ei.

Höh. Kyllä minä sain xanoria ja estrogeeliä vaihtareihin.

Olisiko se kuolema nyt niin paha juttu?

Vierailija kirjoitti:

Olisiko se kuolema nyt niin paha juttu?

Ei, mutta jokainen kohtaa sen joka tapauksessa ajastaan.