Sinkkunaisen pohdintoja
Olen noin 40-vuotias nainen, kauniiksi kehuttu ja juuri miespuolisten kavereiden kanssa iltaa istuessa ihmettelivät kuinka voin olla sinkku. Noh, tätähän on tullut itsekin pohdittua. Olen ihastunut/rakastunut tulenpalavasti 3 kertaa elämässäni mutta yhtäkään näistä miehistä en ole saanut vaan ainakin kahden ensimmäisen kohdalla jäin 2. sijalle kun naisensa valitsivat, säätöä oli molempien kanssa ennen sitä. Tämmöisten jälkeen on surkuhupaisaa kuulla joittenkin suusta, että saisit kenet vaan No en saa. Olisihan se joskus kiva kokea, että saisi sen kehen täysillä hullantuu vaikka tietenkään en tiedä kuinka vihkoon suhteet heidän kanssa olisi mennyt. Lapset tuli tehtyä sen ihan kivan kanssa ja ero oli raastava joten jollain tasolla opin häntä vuosien aikana rakastamaan. Silti jokin tuntui väärältä. Nyt näin elämän opettamana oppinut sen, että en enää tyydy mihinkään kädenlämpöiseen vaan se on kaikki tai ei mitään. Veikkaan, että juuri ne liitot joissa toinen on tyytynyt, koristavat enemmistönä avioerotilastoissa. 95% ajasta olen sinut asian kanssa, että elämän nyt pitää juuri mennä näin kuin on mennyt mutta välillä tuntee katkeran kateuden piston siitä, että jollain se oikea osuu ja tarttuu haaviin jo nuorena eikä heidän tarvitse rimpuilla näiden asioiden kanssa. Moni varmaan nyt älähtää, että olisit akka hiljaa, että sinä sentäs saisit edes jonkun. Mutta kun se vaan joku ei riitä, toivottavasti ei sinullekaan. Täydellisessä maailmassa me kaikki saataisiin juuri kenet halutaan
Kommentit (30)
Aloitukseksi olisi riittänyt se, että kerrot sinkkuuden olevan oma valinta ja sitä pitää kunnioittaa. Olet täysin oikeassa. Sinkkuus on oma valinta ja ei siitä voi muita syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Kertakäyttökulttuuri. Parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi. Ihmisten määrä jotka eivät sitä parisuhdetta halua jatkaa kasvuaan. Kyse ei ole sinusta.
Oikeastaan naiset on tätä halunneet. Mies omaksuu yksin asuessaan tietyt rutiinit. Self-help kirjoja saa nykyään lukea hetkellisesti ilmaiseksi. Youtubesta opetellaan arjen taitoja. Torista mies kämppikseksi. Parisuhteessa on liian suuri riski menettämiseen.
Jos puhut niin kuin kirjoitat, ei ihme että olet sinkku.
Kappalejako on muuten ihan ilmainen tapa selkeyttää tekstin luettavuutta.
Eli et ole oppinu yhtään mitään elämäs aikana ja siks varmaan sinkkuna ootkin. Toi hullaantuminen on just sitä, jota pelimiehet käyttää hyväksi naisia pyöritellessään. Sulle annetaan kuva just täydellisestä miehestä, johon sit ihastut. Tootakai kaikki tapahtuu sit nopeesti, eihän sitä näytelmää kauan jaksa pitää yllä. Todellisuudessa parisuhteet rakentuvat omalla painollaan ja just sen ihan hyvän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Polymama kirjoitti:
Suosittelen kevyempää asennetta ihmissuhteisiin, oppia jopa polyamoriasta. Keskity yhteyteen ja iloon, miellyttäviin kokemuksiin ja kohtaamisiin, etkä mieti, "mitä tästä voi tulla" joillakin standardeilla - kun kerran ne lapsetkin on jo tehty, voit nauttia vapaasti ihmisten seurasta. Tuo "se oikea" -ajattelu on todella haitallista. Meille kaikille on olemassa luultavasti sopivampia ja vähemmän sopivampia ihmisiä, eli niitä joiden kanssa viihtyy ja syntyy yhteys fyysiselläkin tasolla, ja niitä joiden kanssa näissä asioissa sakkaa, mutta "sen oikean" löytyminen on romanttisten komedioiden ja Disneyn heiniä. Tietysti jos uskoo johonkin sielunkumppaneihin ja kaksoisliekkeihin niin sitten voi heittäytyä sellasiin sfääreihin, mutta helpompaa on ottaa elämä sellaisenaan ja ns. tunnustella kenttää. Deittisovellukset käyttöön ja avoimin kortein liikkeelle.
En ihmisiä kohdatessani lataa mitään odotuksia heidän suhteensa vaan nämä kaikki kohtaamiset on tullut puskista ja se kuuluisa kolahtaminen on tullut ensisilmäyksellä tietämättä heistä mitään.
Käytän termiä se oikea vaikka tiedän, että heitä on paljon eikä vain sitä yhtä mutta sen olen itsestäni oppinut, että jos sitä kuuluisaa klikkausta ei tule heti niin ei sitä tule koskaan. En enää tahdo tuhlata kenenkään aikaa siihen, että josko se syvä yhteys ajan myötä syntyisi jos intuitio jo heti sanoo että elä.
AP
Kyllä sen syvän yhteyden syntymiseen menee aikaa. Sellaisen illuusion saa kyllä luotua, että koet toisen olevan täydellinen sulle ihan samoin tein.
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseksi olisi riittänyt se, että kerrot sinkkuuden olevan oma valinta ja sitä pitää kunnioittaa. Olet täysin oikeassa. Sinkkuus on oma valinta ja ei siitä voi muita syyttää.
Ja ettö hakee sellasia hetken romansseja.
Tällasta tarjontaa on sit sinkuks jääneelle miehelle. Seksi vie ja taksi tuo.
Taitaa olla kova pala entisaikojen setämiehille aikojen muuttuminen sellaisiksi että nainen valitsee ja mies toivoo tulevansa valituksi. Ja jos ei tule valituksi alkaa se katkera valittaminen ja selittäminen. Tietenkin on olemassa täydellisiä suhteita mutta sellaisessa elävät eivät ehkä ole täällä niistä kertomassa. Tämä sivusto on niin täynnä naisvihaa ettei täällä kannata avautua jos ei kestä setämiesten katkeraa hyökkäystä. Aloittajalle: kyllä se oikea on sinullekkin olemassa mutta se kohtaanto-ongelma on ihmissuhdepuolellakin suuri.
En ihmisiä kohdatessani lataa mitään odotuksia heidän suhteensa vaan nämä kaikki kohtaamiset on tullut puskista ja se kuuluisa kolahtaminen on tullut ensisilmäyksellä tietämättä heistä mitään.
Käytän termiä se oikea vaikka tiedän, että heitä on paljon eikä vain sitä yhtä mutta sen olen itsestäni oppinut, että jos sitä kuuluisaa klikkausta ei tule heti niin ei sitä tule koskaan. En enää tahdo tuhlata kenenkään aikaa siihen, että josko se syvä yhteys ajan myötä syntyisi jos intuitio jo heti sanoo että elä.
AP