Lue keskustelun säännöt.
Pelottaa, aion erota miehestäni!
15.11.2006 |
En oikein osaa mitään kun ollaan oltu yhdessä aina, en osaa maksaa edes laskuja, ostaa vessapaperia, tankata autoa.
Ja nyt sitten minun pitäisi hankkia asunto, ero ja hoitaa tästä lähtien omia asioitani.
Pelottaa ihan kamalasti, en edes tiedä mitä minun nyt pitää tehdä.
Marssinko soskuun vai mitä teen?
Voi itku.... Auttakaa nyt minua tyhmeliiniä!
Kommentit (21)
Ensi töikseni hankin kyllä telkkarin, meillä ei ole ikinä ollut! :D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ihan ensin varmaan kanattaisi ottaa yhteyttä oman kunnan vuokra-asunto tyyppeihin ja sitä kautta lähteä soluja aukomaan.
ensinnäkin joko luottokortti, pankkikortti tai käteistä mukana. Sitten menet kauppaan. Valkkaat tahtomasi paprun. Köyhät ostaa 2-kerroksista, mutta Lidlistä on varaa ostaa 4-kerroksista köyhänkin. Menet kassalle ja maksat ostoksen.
Auto tankataan sillai, että eka tarkistat missä puolella on se tankkausluukku. Ajat auton huoltsikalle ja avaat luukun. Laitat bensaletkun sinne luukkuun ja painat sitä " liipaisinta" . Sitte katot paljo haluat siitä mittarista. Kun tarpeeksi, otat letkun pois ja laitat telineeseen, laitat luukun kiinni ja maksat huoltsikan kassalla.
opettelee. Oletteko naimisissa eli pitääkö sinun hakea avioeroa?
Paljonko saa olla vuokra, katsoin juuri netistä että kaksio maksaa täällä n. 600 eur/kk. Kuulostaa tosi paljolta.
Pitääkö lähteä yksiöön lapsen kanssa, ei kai?
Sanokaas säälijät, olisiko parempi että pysyisin vaan aina miehen kanssa enkä ikinä eläisi itse?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdollista että mies saa lapset, hakee huoltajuutta? Aion ottaa pienemmän mukaan (2kk vanha) ja jätän isomman isälle, jos vaan se huolii lapsen. En jaksa hoitaa kumpaakin yksin...
Entäs kun olen saanut perintöä n.30 000 joskus vuosia sitten, mies osti sillä auton jolla ajaa itse.
Saanko minä siitä rahasta enää mitään?
Tuntuu niin kauhean vaikealle, itkettää. On niin tyhmä olo, ja sitä kyllä olenkin.
ap
asuntohakemuksen. Kannattaa käydä täyttämässä samantien. Useiden kuntien kotisivuilla on lomake sitä varten eli ei tarvitse mennä minnekkään. Kaupungin vuokra-asunnot on usein halvempia kuin yksityiset vuokra-asunnot. Sovi aika lastenvalvojan luokse jossa saat tietoa " lasten kohtalosta" . Useimmiten lapien huoltajuudesta voidaan sopia lastenvalvojan kanssa jos ollaan asiassa yhtä mieltä ja yleensä sovitaan yhteishuoltajuudesta niin että äiti on lähihuoltaja ja isällä tapaamisoikeudet. Jos asiasta on riitaa menee se käräjäoikeuden päätettäväksi eli kannattaa ottaa yhteyttä vaikka oikeusaputoimistoon. Sieltä saat apua myös eroasiaan. Kyllä se elämä siitä lähtee rullaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko olette olleet yhdessä?
Mikä sai sinut tekemään päätöksen juuri nyt?
Minä olen ihan kökkö äiti, masentunut ja vielä viinaan päin retkallaan.
Mies on koulutettu ja hyvässä työssä, minä olen käynyt vain peruskoulun enkä ole ikinä ollut töissäkään.
Luulen että saa lapset jos menee oikeuteen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä saanut päättää mistään, en ole ikinä päässyt aikuiseksi kun mies on tehnyt kaiken ja minä olen suostunut kiltisti.
Mies päättää minun ja latsen hiuksistakin ja vaatteista, ruoasta yms...
En tiedä mitään meidän raha-asioista enkä mistään, olen ollut kuin koira.
Lapsien hankinnastakin mies päätti, en minä ole niitä koskaan halunnut. Pelkäsin että mies jättää jos en suostu, ja pelkäsin jäädä yksin, ja pelkään yhä kun en tosiaan omaa mitään elämään tarvittavia taitoja.
Muutin suoraan kotoani miehen luo, menimme naimisiin heti kun täysi-ikäistyin ja eka lapsi syntyi saman tien.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi jättää mutta parempi sen on isänsä kanssa. Lapsen parasta ajattelen...
Voisin tietty ottaa sen luokseni vaikka vuoden päästä, mutta en usko että mies luopuu kummastakin lapsesta tappelutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä jää elinikäiset arvet. Kokemusta on...
Voisit ottaa molemmat mukaasi ja järjestää miehen kanssa yhteishuoltajuuden, eli lapset esim. joka toinen vko-loppu miehellä.
Tuntuu että minut on eristetty koko yhteiskunnasta ja ainoa tehtäväni on tehdä ruokaa ja hoitaa lapsia.
Niinhän se kyllä on.
Mutta jos miehesi ei ole väkivaltainen, en voi ymmärtää, ettet lastesi takia voi yrittää jaksaa vielä vuotta. Itsestäni olisi aivan totaalisen kamala ajatus erota esikoisestani.
Olis vaan ihana päättää edes millaista vessapaperia ostetaan! Ja opiskella jotain, mies ei ole antanut edes lehtiä lukea.
No radiosta saan kuunnella yhtä kanavaa....
Ihmiselämä voi olla hei vaikka minkalaista, eikä se ole kaikilla ruusuilla tanssimista, niinkuin vissiin suurella osalla av-mammoista on!!!
Toimia sellaisena tukihenkilönä. Tai äiti, isä, joku?
Kyllä se siitä ajan kanssa alkaa sujua. Tsemppiä!