Epätasainen työnjako perheessä ja valitus siitä

Ihmetyttää, kun naiset huomaavat vasta vuosien yhdessä asumisen jälkeen epätasaisesta työnjaosta. Vai eivätkö vaan välitä aluksi?

Elämäntilanne muuttui lasten vaikeuksien myötä. Aikaisemmin työnjako oli ok, mutta lapsen ongelmiin liittyvät asiat kaatuivat minulle ja nyt kokonaisuus on uuvuttava.

Ero tulille ja kasva lapset yksin. Paljon helpompaa kuin miesalapsen kanssa eläminen.

Jos hommat eivät mene puoliksi, niin eroa. Onhan näitä.

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Vierailija kirjoitti:

Ero tulille ja kasva lapset yksin. Paljon helpompaa kuin miesalapsen kanssa eläminen.

Ei, vaan viikko/viikko.

Sektoroi. Työnnät vastaavasti muita asioita miehen hoidettavaksi. Ymmärtänee, ellei ole kokovartalomulkero.

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Sulla on ollut outoja vaimoja.

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Kirjoitit paljon, mutta et mitään konkreettista.

Kannattaa ilman kumppania elää, niin ei tarvitse kitistä.

Ai niin, sitten ei olisi kuin omat tulot käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Sulla on ollut outoja vaimoja.

Miten niin? Moni nainen on keksinyt ihan omituisia vastuita alkaen siitä, että lapsen huoneessa lelujen tulee olla värijärjestyksessä tai että jos ruokalistassaan on tiistaina välipalana mansikkarahka, niin elämä kääntyy nurinpäin, kun mansikat on loppu ja mies menee käyttämään mustikoita. Tai että lapsi ei voi mennä ulos, jos ei ole sinistä kaulaliinaa, vaikka miehen mielestä keltainen on ihan hyvä. No ei ole, kun ei soinnu lapsen haalarin vetoketjuihin!

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, kun naiset huomaavat vasta vuosien yhdessä asumisen jälkeen epätasaisesta työnjaosta. Vai eivätkö vaan välitä aluksi?

Niin kauan kun heillä on se unelma siitä perheestä he sulkevat silmänsä, kun ne omat unelmat on toteutettu miehestä tulee tarpeeton.

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Huokaus. - Ja tietysti sinullekin tuli täytenä yllätyksenä nämä miehen sietämättömät tavat toimia ja käyttyätyä. - Ja taas olisi minulla oiva tilaisiuus uhrutua ja vaikertaa, että miksi niin moni nainen sallii tällaista kumppaniltaan kun meitä muunkinlaisia miehiä on.

Mutta tiedänhän minä, että tämä paikka vääristää otantaa ja on varmasti osalle oiva tapa purkaa paineista ja puhaltaa höyryjä ulos. Vaan silti turhauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Huokaus. - Ja tietysti sinullekin tuli täytenä yllätyksenä nämä miehen sietämättömät tavat toimia ja käyttyätyä. - Ja taas olisi minulla oiva tilaisiuus uhrutua ja vaikertaa, että miksi niin moni nainen sallii tällaista kumppaniltaan kun meitä muunkinlaisia miehiä on.

Mutta tiedänhän minä, että tämä paikka vääristää otantaa ja on varmasti osalle oiva tapa purkaa paineista ja puhaltaa höyryjä ulos. Vaan silti turhauttaa.

Varmaan samanlaisena yllätyksenä kuin pakkomielle kaulauhuivin värin sointumisesta vetoketjuihin tuolle eräälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Huokaus. - Ja tietysti sinullekin tuli täytenä yllätyksenä nämä miehen sietämättömät tavat toimia ja käyttyätyä. - Ja taas olisi minulla oiva tilaisiuus uhrutua ja vaikertaa, että miksi niin moni nainen sallii tällaista kumppaniltaan kun meitä muunkinlaisia miehiä on.

Mutta tiedänhän minä, että tämä paikka vääristää otantaa ja on varmasti osalle oiva tapa purkaa paineista ja puhaltaa höyryjä ulos. Vaan silti turhauttaa.

Minä olen nainen joka erosi pitkäaikaisesta suhteesta, koska meillä oli täysin eri käsitykset kotitöistä. Erosin, koska en halunnut lapsia siivottoman ihmisen kanssa.

En olisi uskonut kuinka moni (jopa oma tätini) ihmetteli tätä kovaan ääneen. Ilmeisesti eksäni olisi pitänyt olla väkivaltainen juoppo, jotta erolle olisi ollut ns. hyvä syy. Kuulin kaikenlaisia selityksiä muilta ihmisiltä sille, miten minun olisi pitänyt olla joustavampi ja ymmärtää miestä. Mietin jopa itse jossain vaiheessa, että erosinkohan liian kevyin syin.

Pointtini on se että moni nainen on todella joustava, jopa liiallisuuksiin asti. Eroon pitää monella olla tosi painava syy, ja toisen kotitöiden tekemättömyys ei ehkä näy niin pahana kuin vasta sitten kun niitä lapsia tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Huokaus. - Ja tietysti sinullekin tuli täytenä yllätyksenä nämä miehen sietämättömät tavat toimia ja käyttyätyä. - Ja taas olisi minulla oiva tilaisiuus uhrutua ja vaikertaa, että miksi niin moni nainen sallii tällaista kumppaniltaan kun meitä muunkinlaisia miehiä on.

Mutta tiedänhän minä, että tämä paikka vääristää otantaa ja on varmasti osalle oiva tapa purkaa paineista ja puhaltaa höyryjä ulos. Vaan silti turhauttaa.

Minä olen nainen joka erosi pitkäaikaisesta suhteesta, koska meillä oli täysin eri käsitykset kotitöistä. Erosin, koska en halunnut lapsia siivottoman ihmisen kanssa.

En olisi uskonut kuinka moni (jopa oma tätini) ihmetteli tätä kovaan ääneen. Ilmeisesti eksäni olisi pitänyt olla väkivaltainen juoppo, jotta erolle olisi ollut ns. hyvä syy. Kuulin kaikenlaisia selityksiä muilta ihmisiltä sille, miten minun olisi pitänyt olla joustavampi ja ymmärtää miestä. Mietin jopa itse jossain vaiheessa, että erosinkohan liian kevyin syin.

Pointtini on se että moni nainen on todella joustava, jopa liiallisuuksiin asti. Eroon pitää monella olla tosi painava syy, ja toisen kotitöiden tekemättömyys ei ehkä näy niin pahana kuin vasta sitten kun niitä lapsia tulee.

Ei kai se ongelma ole toisen sotkuisuus vaan se, että jos ei suostu osallistumaan siivoukseen myös? Minun mielestäni sotkuisuus ei ole syy erota (jokaisella on erilaiset sietokyvyt eri asioille ja toisille sotkuisuus on syy erota ja mikä minä olen sitä tuomitsemaan), mutta jos ei suostu osallistumaan yhteisiin siivouspäiviin niin se alkaisi pitkässä juoksussa nyppimään pahasti ja voisikin aiheuttaa eron. Ei se sotkuisuus ole perimmäinen ongelma vaan se, että toinen ei halua osallistua kodin pyörittämiseen eli ei siis arvosta tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Sulla on ollut outoja vaimoja.

Miten niin? Moni nainen on keksinyt ihan omituisia vastuita alkaen siitä, että lapsen huoneessa lelujen tulee olla värijärjestyksessä tai että jos ruokalistassaan on tiistaina välipalana mansikkarahka, niin elämä kääntyy nurinpäin, kun mansikat on loppu ja mies menee käyttämään mustikoita. Tai että lapsi ei voi mennä ulos, jos ei ole sinistä kaulaliinaa, vaikka miehen mielestä keltainen on ihan hyvä. No ei ole, kun ei soinnu lapsen haalarin vetoketjuihin!

Mies, joka luulee, että lapselle haalarin kanssa ulkoiluun puetaan kaulaliina, ei ole IKINÄ pukenut lasta pihaleikkeihin, tai leikkinyt lasten kanssa pihalla. Kaulaliina on ihan kiva asuste kaupunkivaatteiden kanssa, mutta leikeissä, joita varten tarvitaan haalari, se on hengenvaarallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. En voi sietää miehen tapoja toimia (esimerkiksi hänen mielestään kaikki keittiön pöytätasot voivat olla täynnä likaisia astioita, biojätettä ja kierrätykseen menossa olevia pahveja). En tosin tiedä kuinka kauan jaksan katsella tätä, mutta vielä ollaan oltu yhdessä. Lapsia kolme ja yhdessä 13 vuotta. Ilman lapsia sujuisi, lasten kanssa minä uuvun työtaakan alle kun oletan, että hänkin osallistuisi..

Huokaus. - Ja tietysti sinullekin tuli täytenä yllätyksenä nämä miehen sietämättömät tavat toimia ja käyttyätyä. - Ja taas olisi minulla oiva tilaisiuus uhrutua ja vaikertaa, että miksi niin moni nainen sallii tällaista kumppaniltaan kun meitä muunkinlaisia miehiä on.

Mutta tiedänhän minä, että tämä paikka vääristää otantaa ja on varmasti osalle oiva tapa purkaa paineista ja puhaltaa höyryjä ulos. Vaan silti turhauttaa.

Minä olen nainen joka erosi pitkäaikaisesta suhteesta, koska meillä oli täysin eri käsitykset kotitöistä. Erosin, koska en halunnut lapsia siivottoman ihmisen kanssa.

En olisi uskonut kuinka moni (jopa oma tätini) ihmetteli tätä kovaan ääneen. Ilmeisesti eksäni olisi pitänyt olla väkivaltainen juoppo, jotta erolle olisi ollut ns. hyvä syy. Kuulin kaikenlaisia selityksiä muilta ihmisiltä sille, miten minun olisi pitänyt olla joustavampi ja ymmärtää miestä. Mietin jopa itse jossain vaiheessa, että erosinkohan liian kevyin syin.

Pointtini on se että moni nainen on todella joustava, jopa liiallisuuksiin asti. Eroon pitää monella olla tosi painava syy, ja toisen kotitöiden tekemättömyys ei ehkä näy niin pahana kuin vasta sitten kun niitä lapsia tulee.

Ei kai se ongelma ole toisen sotkuisuus vaan se, että jos ei suostu osallistumaan siivoukseen myös? Minun mielestäni sotkuisuus ei ole syy erota (jokaisella on erilaiset sietokyvyt eri asioille ja toisille sotkuisuus on syy erota ja mikä minä olen sitä tuomitsemaan), mutta jos ei suostu osallistumaan yhteisiin siivouspäiviin niin se alkaisi pitkässä juoksussa nyppimään pahasti ja voisikin aiheuttaa eron. Ei se sotkuisuus ole perimmäinen ongelma vaan se, että toinen ei halua osallistua kodin pyörittämiseen eli ei siis arvosta tarpeeksi.

Sotkuista ihmistä ei saa siivoamaan kuin pakottamalla. Sellainen asia kuin siivouspäivä on sotkuiselle ihmiselle täysin turhaa pakottamista - se menee sitten nalkuttamiseksi. Se ei ole kummallekaan kivaa.

Kyllähän sotkuinen ihminen voi tehdä kompromisseja, ja se on hienoa. Mutta harvoin se onnistuu kovin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen valittaa samalla tavalla, mutta todellisuudessa he ovat vain keksineet itselleen valtavan vastuun. Mies pärjäisi yhtä hyvin, mutta nainen on keksinyt tietynlaisen "ensin lasketaan lompakosta kaikki kuitit, sen jälkeen otetaan kolme viimeisintä kuittia ja lasketaan niiden summat yhteen, sitten jaetaan summa sadalla ja katsotaan vastapäisen kerrostalon ikkunoista, palaako valo ylhäältä päin laskettuna ko. numeron mukaisessa ikkunassa ja jos palaa, otetaan lapselle siniset sukat. Jos ne ovat komerossa kolmannessa korissa, lähdetään lapsen kanssa leikkipuistoon, muussa tapauksessa otetaan punaiset sukat ja mennään omalle pihalle". Ei kukaan mies jaksa moista systeemiä, mutta naiselle tuo on ainoa oikea tapa toimia, hän joutuu kantamaan kaiken vastuun niin sukista, kuiteista kuin laskentamalleista.

Etköhän nyt liiottele, kun haluat saada vaikuttamaan, että naisten vaatimukset arjen askareisiin olisivat kohtuuttomia ja naurettavia.

Kun oikeesti kyse on siitä, että nainen tekee enemmän kuin mies. Eli tekee ruokaa enemmän, tiskaa enemmän, siivoa enemmän, pyykkää enemmän jne.

Sitten kun saa päiväkausia nalkuttamalla miehen vihdoin tekemään edes jotain esim pyykkäämään niin pyykin valmistuttua paljastuu, että mies oli pessyt lasten villavaatteita normipyykin seassa ja pilallehan ne villavaatteet on mennyt. Kyllähän tuollaiset tilanteet vit uttaa. On se kumma kun aikuinen mies ei osaa edes pyykätä.

No tehtiin sopimus, että miehen ei tartte lajitella pyykkiä tai laittaa pyykkiä pesuun vaan että miehen tehtävä on vastedes laittaa kuivuneet pestyt vaatteet narulta kaappiin. No eipä sekään onnistunut, päiväkausia narulla roikkuivat. Ja siis voi sitä pari päivää antaa roikkua, mutta kun viikon annetaan roikkua niin onhan se nyt jo ihan naurettavaa. Erohan siitä tuli kun kaikki olisi minun itse pitänyt tehdä.