Lue keskustelun säännöt.
Oletteko saaneet lääkärissä apua vaivoihinne?
11.01.2023 |
Olen valitettavasti lääkäripalveluiden suurkuluttaja. Perussairauksien ja muiden mystisten oireiden vuoksi olen joutunut käymään usein. Huomenna vaihteeksi yksityiselle, kun muualta ei saa apua oireisiin. En tosin olen kovin luottavainen, olen niin väsynyt siihen että lääkäreillä ei ole aikaa kuunnella potilasta. Esim. minun on pakko kertoa koko sairaushistoria, koska en tiedä mikä perussairauteni vaikuttaa mihinkin. Se vartin varattu aika menee jo yksistään siihen kun kerron sairaushistoriani. Miten te muut koette lääkärissäkäynnin nykyisin? Oletteko saaneet apua lääkäristä kertakäynnillä, vai joudutteko käymään useamman kerran ja eri lääkärillä? Itselläni on olo että olen liukuhihnatavaraa, jota pyöritetään hihnan päästä päähän ja joku välillä ottaa jaloista kiinni ja ravistelee rahat taskuista hihnalle ja taas heitetään uudelle hihnakierrokselle.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on ihan huippu työterveyslääkäri. Verenpaine, unettomuus ja ylipaino ovat olleet onnistuneesti hoidossa kertakäynin jälkeen.
Terveyskeskuslääkärinä olen huomannut sen, että työterveydessä ei KOSKAAN aloiteta lääkitystä korkeisiin kolesteroliarvoihin, vaikka riskitekijöitä olisi potilaalla useitakin. Kun näitä korkean kolesterolin omaavia olen tässsä työssä seuraillut, niin ei ole ainuttakaan, jolle työterveydessä olisi aloitettu lääkitys, vaan kehotettu vain ruokavaliolla hoitamaan, eikä sen tulosksiakaan ole kontrolloitu. Viimeksi kolesterolit katsottu v. 2015 ja sanottu, että koitahan vähän ruokavaliota petrailla. Sitten se alle viisikymppinen mies, joka tupakoi ja jolla on sukurasite sepelvaltimotaudin suhteen saa sydäninfarktin v. 2022 ja sitten aloitetaan julkisessa terveydenhuollossa pallolaajennuksen jälkeen se kolesterolilääkitys, joka olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa ei enää pääse julkisella lääkärille jos on pelkästään työmarkkinatuella. Mielenkiintoisen vähån uutisoitu muutos joka tuli voimaan vuodenvaihteessa...
Höpö höpö nyt taas.
Oikeus ilmaiseen lääkärikäyntiin pelkästään työmarkkinatuella oleville poistui Turussa uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan. Eli jos ei ole rahaa maksaa 42€ lääkäristä niin et pääse. Tätä ei ole missään mainostettu mutta kerrotaan jos kysyt.
Niin poistui moni muukin etuisuus. Enää hammalääkäreiden ja gynekologien vastaanotosta saa kela-korvauksen. Yksityisestä fysioterapiasta ei saa lääkärin lähetteelläkään minkäänlaista korvausta. Meidän terveyskeskuksessa lopetettiin esim. eri sairauksien omat fysioterapiaryhmäjumpat HVA:n myötä.
HVA:n myötä joutuu myös henkilökunta tuomaan kahvihuoneeseen kukin omat kahvinsa. Toisaalta taas HVA vaikutti sen, että joka päivä tk:n ruokalassa on tarjolla kahvit, mitä aikaisemmin ei ollut.
HUS:ssa on aina henkilökunta tuonut omat kahvit, olin päivystyksessä sihteeri ja ne jotka kahvia joivat toivat sitä paketin per kuukausi että sitä riitti kaikille.
Joo, kahvit mekin on tuotu itse. Kuka teille maksoi kahvimaidot?
En ole saanut apua lääkärissä.
Liukuhihna-kuvauksesi osui oikeaan.
Kun nyt ylipäätään pääsis sinne lääkärille, mutta kun matka tyssää siihen kerberokseen, joka niitä aikoja antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä kyllä, välillä ei. Aika usein on käynyt niin, että olen mennyt valittamaan jotain akuuttia vaivaa, niin lääkäri ei oikein ehdi edes huomioida sitä, kun alkaa saarnata ylipainosta. Kyllä, tiedän olevani ylipainoinen, mutta voisitko nyt silti kirjoittaa ne antibiootit tähän kynsivallin tulehdukseen.
No kyllä täytyy lihava olla jos lääkäri ottaa esille.
:D
Mun isälleni aikoinaan sanottiin pelkän BMI:n perusteella, että on ylipainoinen. Ei tainnut lääkäri edes vilkaista isääni, joka oli tuolloin todella hyvässä fyysisessä kunnossa, tuo "ylipaino" tuli lihasmassasta. Teki raskasta fyysistä työtä ja siihen päälle urheili runsaasti, rasvaprosentti lähes olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus saan, joskus en.
Kun korona oli pahimmillaan ja soitin terveyspalvelujen neuvontaan valittaen kovaa henkistä uupumusta ja ahdistusta, minulle sanottiin ettei vaiva ole akuutti enkä edes päässyt vastaanotolle koska vaivani ei ollut korona.
Viimeisimmän kerran kun valitin työterveydessä paniikkikohtauksia, ei minulle suostuttu määräämään mitään oireita helpottavaa lääkitystä edes väliaikaisesti. Taustalla ei ole mitään merkintöjä päihteiden tai lääkkeiden väärinkäytöstä. Kyllähän se harmitti, sillä se lääkitys olisi varmasti helpottanut oloani sen verran, etten olisi palanut loppuun ja joutunut lopettamaan työn josta pidin.
Olen pitkään ollut terveydenhuollon asiakkaana mm. masennuksen ja syömishäiriön vuoksi. Liian usein ollaan vaan heitelty paikasta toiseen ja hoitosuhteet ovat olleet lyhyitä, jolloin myös toipuminen on hidastunut.
No, positiivisiakin kokemuksia on. Kun aikoinaan valitin sydämen tiheälyöntisyyttä, sain siihen lääkityksen tueksi. Ja kun oireet silti jatkuivat kovan ahdistuksen vuoksi, minut onneksi otettiin tosissaan vaikka nuori olenkin. Sain käyttööni Holterin ja rytmihäiriöt tutkittiin.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun tosiaan on ihan tuurissaan kuka lääkäri sattuu kohdalle saako apua. Itse ravasin koko syksyn tk/päivystys..käskettiin tyyliin syödä panadolia..vihdoin päivystyksessä oli lääkäri joka kuunteli ja tutki ja pisti kiireellisen lähetteen neurolle, siellä sitten löytyikin vihdoin syy oireisiin. Ihan todella raskasta ja kaikki se raha mikä meni turhiin käynteihin ja psyyke oli tosi lujilla.
Jos on pitkäaikainen vaiva, niin ei kuulu ravata tk-päivystyksessä tukkimassa kiireellistä vastaanottoa tarvitsevien aikoja vaan varata kiireetön aika terveyskeskukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Tai no lopulta kyllä kun itse otin asioista selvää. Sitä ennen kävin useamman erikoislääkärin "tutkittavana". 4 vuotta diagnoosina masennus joka sitten hoitui "yllätys yllätys" rautalääkityksellä.
Helsingin eräällä terveysasemalla jonka pitkäaikainen asiakas olen ei pääse enää lääkärin vuositarkastukseen vaikka useita pahenevia kroonisia perussairauksia esim sepelvaltimotauti, diabetes verenpaine. Labrat otettiin mutta niistäkin puuttui mm EKG ja munuaiskoe. Hoitaja lupasi ottaa yhteyttä saadakseni ajan hänelle mutta eipä ole kuulunut kuukauteen. Epäilen katsooko labratuloksia enää kukaan paitsi minä itse Maisassa.
Näyttää että pitkäaikaissairaat ei kiinnosta julkista terveydenhoitoa ainakaan Helsingissä. Valittaminen tuskin auttaisi, joutuu vielä "mustalle listalle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun tosiaan on ihan tuurissaan kuka lääkäri sattuu kohdalle saako apua. Itse ravasin koko syksyn tk/päivystys..käskettiin tyyliin syödä panadolia..vihdoin päivystyksessä oli lääkäri joka kuunteli ja tutki ja pisti kiireellisen lähetteen neurolle, siellä sitten löytyikin vihdoin syy oireisiin. Ihan todella raskasta ja kaikki se raha mikä meni turhiin käynteihin ja psyyke oli tosi lujilla.
Jos on pitkäaikainen vaiva, niin ei kuulu ravata tk-päivystyksessä tukkimassa kiireellistä vastaanottoa tarvitsevien aikoja vaan varata kiireetön aika terveyskeskukseen.
Ja ajan saa aina automaattisesti kun vain pyytää? Ihan satavarmasti? Ei 3kk päähän vaan reippaasti aikaisemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on paljon perussairauksia, varaa pitkä aika ja aina samalle kokeneelle lääkärille.
Yksityiselle kun ei rahat riitä joka kerta ja julkiselle on mahdotonta saada samalle lääkärille. Jos edes hyvää löytyy, yleislääkärit julkisella on vastavalmistuneita. Ap
Ne vastavalmistuneet ja kandit on kaikista parhaita, niillä on vielä potentiaalia keskittyä ja paneutua potilaan asiaan ja tuoretta koulutustetoa kyseessä olevasta asiasta.
Itse sain kandilta lääkityksen, jota joku vakkari lopulta jatkoi ja paranin lähes 20v syömishäiriöstä. Kyseinen kandin antama lääke oli yksinkertaisesti kielletty vaikka kuinka monen erikoislääkärin taholta.
Pari sairaalajaksoa, terapiaa ja juttelua oli takana oikeinkin runsaasti. En saanut edes Käyvän hoidon mukaista lääkehoitoa, koska siinäkin oli ongelmana se, että lääkäri tietää miten hoidetaan vai hoidetaanko ollenkaan. Eläkkeen lausunnotkin he antoivat oikein mieluusti, koska He ovat Erikoislääkäreitä ja He tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärille kannattaa kertoa vain siitä vaivasta mihin aika on varattu!
Juuri näin. Eikä kannata itse tyrkyttää diagnoosia. Näin toimien saat apua.
Jos potilaan arvaus ei egoistiselle lääkärille käy niin siinä on kyse pelkästään työntekijän asenneviasta. Osa varmasti kannattaa asennevikojen säilyttämistä mutta jotain rajaa nyt tähän työntekijöiden käytökseen! Ei nykyaikana pitäisi enää sallia alaisten tai yrittäjien perseilyä ties millä tekosyyllä.
Mulla on tosin kokemus, jossa itse arvailin erästä diagnoosia mutta en sanonut mitään. Lääkäri sanoi heti oman arvauksensa, (jota komppailin), mutta sitä ei voinut pelkällä arvauksella diagnosoida. Kävi siis monta kertaa tuuri tässä asiassa, koska sain tutkimuksia ja kunnioittavan asenteen työntekijöiltä. Lopulta asia varmistui juuri alkuperäiseksi arvaukseksi.
Kävin tänään pienellä yksityisellä, jolla hinnat ovat vielä jotenkin inhimilliset. Nuorehko lääkäri, joka kuunteli ja itselleni tuli tällä kertaa olo, että mysteerioireille löytyi selitys. Toivottavasti. Tämä kokemus oli nyt vaihteeksi positiivinen pilkahdus. Mutta takaraivossa on silti taas seuraava kerta, millainen seuraava lääkäri on. Jos vaan rahatilanteeni sallii, niin käyn seuraavan kerran tällä samalla lääkärillä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli 5 vuotta "hoidettu" erästä vaivaa ihan päin honkia. Kerran laitoin täsmällisen, kolmen sanan kuvauksen englanniksi oireistani googleen, ja näin heti ensimmäisessä tuloksessa vaivani. Kaivoin vielä review-artikkelin, jossa lueteltiin että vaiva on yleisin minun ikäiselläni naisella ja juuri tuossa kohtaa. No lääkäri sitten kiisti jyrkästi että kyse voisi olla ko. asiasta. Olin päättänyt että periksi en anna. No, nyt ollaan leikkausjonossa ja olin oikeassa.
Vähän sapettaa, että en aikaisemmin googlannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun tosiaan on ihan tuurissaan kuka lääkäri sattuu kohdalle saako apua. Itse ravasin koko syksyn tk/päivystys..käskettiin tyyliin syödä panadolia..vihdoin päivystyksessä oli lääkäri joka kuunteli ja tutki ja pisti kiireellisen lähetteen neurolle, siellä sitten löytyikin vihdoin syy oireisiin. Ihan todella raskasta ja kaikki se raha mikä meni turhiin käynteihin ja psyyke oli tosi lujilla.
Jos on pitkäaikainen vaiva, niin ei kuulu ravata tk-päivystyksessä tukkimassa kiireellistä vastaanottoa tarvitsevien aikoja vaan varata kiireetön aika terveyskeskukseen.
No kyllähän alkuperäisen kommentoijan vaiva oli melkoisen kiireellinen kun kerran sai kiireellisen lähetteen neurolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on paljon perussairauksia, varaa pitkä aika ja aina samalle kokeneelle lääkärille.
Yksityiselle kun ei rahat riitä joka kerta ja julkiselle on mahdotonta saada samalle lääkärille. Jos edes hyvää löytyy, yleislääkärit julkisella on vastavalmistuneita. Ap
Ne vastavalmistuneet ja kandit on kaikista parhaita, niillä on vielä potentiaalia keskittyä ja paneutua potilaan asiaan ja tuoretta koulutustetoa kyseessä olevasta asiasta.
Itse sain kandilta lääkityksen, jota joku vakkari lopulta jatkoi ja paranin lähes 20v syömishäiriöstä. Kyseinen kandin antama lääke oli yksinkertaisesti kielletty vaikka kuinka monen erikoislääkärin taholta.
Pari sairaalajaksoa, terapiaa ja juttelua oli takana oikeinkin runsaasti. En saanut edes Käyvän hoidon mukaista lääkehoitoa, koska siinäkin oli ongelmana se, että lääkäri tietää miten hoidetaan vai hoidetaanko ollenkaan. Eläkkeen lausunnotkin he antoivat oikein mieluusti, koska He ovat Erikoislääkäreitä ja He tietävät.
Mikä oli tämä ihmelääke jota sait ja jolla paranit 20 vuotta kestäneestä syömishäiriöstä? Niihinhän ei ole mitään täsmälääkettä.
T. 13 vuotta syömishäiriötä sairastanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun tosiaan on ihan tuurissaan kuka lääkäri sattuu kohdalle saako apua. Itse ravasin koko syksyn tk/päivystys..käskettiin tyyliin syödä panadolia..vihdoin päivystyksessä oli lääkäri joka kuunteli ja tutki ja pisti kiireellisen lähetteen neurolle, siellä sitten löytyikin vihdoin syy oireisiin. Ihan todella raskasta ja kaikki se raha mikä meni turhiin käynteihin ja psyyke oli tosi lujilla.
Jos on pitkäaikainen vaiva, niin ei kuulu ravata tk-päivystyksessä tukkimassa kiireellistä vastaanottoa tarvitsevien aikoja vaan varata kiireetön aika terveyskeskukseen.
Ja ajan saa aina automaattisesti kun vain pyytää? Ihan satavarmasti? Ei 3kk päähän vaan reippaasti aikaisemmin?
No ei saa täällä kiireettömiä aikoja ollenkaan. Ei edes 3 kk päähän.
Nimiä ei voi mainita, mutta olen erityisen kiitollinen TYKS'in fysiatrille. En olisi voinut saada parempaa ja asiantuntevampaa hoitoa, kuin tältä sain. Hän todella paneutui asiaani ja selvitti ongelmani. Diagnoosit olivat ikäviä, mutta ilman häntä, eläisin vieläkin epätietoisuudessa. Tulen aina muistamaan hänet.
Lähetän ajatuksissani hänelle kiitokset.