Nämä naisten ns loppuunpalamistarinat on kyllä täyttä paskas

Mt-ongelmaisia tuuliviirejä.

Niin no, kyllähän tuossa ihan diagnosoidun burnoutin kokeneena vähän kuulostaa, että sanaa loppuunpalaminen käytetään jostain vähän kevyemmästä ilmiöstä, jossa työpaikka/porukka/työ kyrsii ja siksi haluaa pois. Mutta mistäpä sitä tietää, ihmisillä on erilaisia henkisiä voimavaroja, kyllä joku voi palaa loppuun esim. huonossa työpaikan ilmapiirissä helpostikin, äärimmäiset introvertit voi kuormittua liikaa liian sosiaalisesta työstä tms.

Joka tapauksessa hän koki että piti päästä jopa ns. tyhjän päälle pois siitä työpaikasta, joten jollain tapaa se oli hänelle hyvin epäsopiva. Hyvä, että on löytänyt lopulta itselleen sopivan työn kirjastoalalta.

Nyt toi akka sitten hyllyttää kirjoja jossain takahikiällä 😆

Miksi tuli briteistä pois, miksi ei voinut jäädä sinne?

Mä olen tullut siihen tulokseen, että loppuunpalaminen kertoo eniten yksilön voimavaroista. Joo, jokaisen voimavarojen rajat tulevat joskus vastaan, mutta useimmilla psyykkisesti terveillä terve järki puuttuu peliin ennen kuin ne loppuvat.

Tietysti joskus harvoin on tilanteita, joille itse ei voi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuli briteistä pois, miksi ei voinut jäädä sinne?

Siellä ei makseta joutenolosta!

Tuokin kertoo paljon kun irtisanoutuu tyhjän päälle. Kyllä töissä ollessa voi etsiä mukavampaa työpaikkaa.

Olin 15v samassa duunissa missä loppua kohden ankeuduin suuresti, siinä vasta loppuunpalo

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tullut siihen tulokseen, että loppuunpalaminen kertoo eniten yksilön voimavaroista. Joo, jokaisen voimavarojen rajat tulevat joskus vastaan, mutta useimmilla psyykkisesti terveillä terve järki puuttuu peliin ennen kuin ne loppuvat.

Tietysti joskus harvoin on tilanteita, joille itse ei voi mitään. 

Kerropas mitä teet jos työssä jota teet vain kun rahaa tarvitsee etkä löydä parempaakaan, sinulle lykätään koko ajan enemmän ja enemmän tehtäviä joista et voi kieltäytyä tai uhkaillaan "YT neuvotteluilla" (eli potkuilla), jossa työkavereita lopettaa/eläköityy ja heidän työnsä teetätetään sinulla, joka olet kohta koko lafkan ainoa ko. tehtävään virallisesti pätevä työntekijä, ja sitten sinulle lykätään vielä esimiestason tehtäviä "väliaikaisesti", ja koska olet luonteeltasi tunnollinen, lojaali ja tarkasti työnsä tekevä, ahdistut, stressaat itsesi masennukseen ja unettomuuteen, ja mitään muita vaihtoehtoja ei ole kuin burnout (jota ei tietenkään sellaiseksi diagnosoida koska muuten olisit oikeutettu oikeaan kuntoutukseen), irtisanoutuminen tyhjän päälle tai jokin itsetuhoisempi vaihtoehto.

Missä välissä ja miten tuosta kehityskulusta pääsisit pois?

Mihin ap matkustanut peräkammaria pidemmälle, mitä tehnyt ja millä menestyksellä?

Minä oon työssäni näitä joutunut seuraamaan ja varmaan 90 prosenttia loppuunpalamisista on seurausta ei suinkaan työpaikasta tai sen ongelmista, vaan ihmisten itse itselleen järjestämistä ihan uskomattomista henkilökohtaisista säädöistä. Ihmiset ei osaa olla parisuhteessa eikä oman perheensä kanssa, luulevat lapsiaan älylaitteiksi tai ihme roboteiksi ja tuppaavat vapaa-aikansa täyteen ties mitä kursseja tai kuvittelevat että maapallo putoaa radaltaan jos ei saa maratonia juostua. Ei tää maa työhyvinvointikoilutusta tarvitse vaan porukalle jonkun arkijärkikurssin. Aika paljolta säästyttäisiin työelämässäkin, jos ihmiset oppisivat edes vähäsen eroon siitä että ovat täysin mu...l...k..un tai pi...ll...u..nsa vietävissä.

Melkein kaikki naiset palavat jossain vaiheessa loppuun, toipuvat sen verran, että sisulla jatkavat eteenpäin, mutta kyrpiintyminen (muistakaa aina korvata v-alkuinen sana) omaan arkeen kasvaa koko ajan ja syynä on:

- alistava työpaikkakulttuuri, hierarkian pohjalla oleminen

- ei toivoa paremmasta palkasta ahkeruudella ja siksi asettuminen keskinkertaiselle tasolle ja omasta yrittämisestä luopuminen

- kyllästyminen työhön, jonka osaa liiankin hyvin ja mielenkiintoisia uusia tehtäviä ei saa, paitsi jos tekee ilmaiseksi jo olemassa olevan orjuuden lisäksi

- työn fyysinen raskaus, kuluttavia toistoja sisältävä työ

- ei kivuttomia eläkepäiviä ja pieni eläke tulossa, vaikka ehkä elääkin kauemmin kuin mies

- vuorotyöt

- väkivallan uhka töissä

- likainen työ esim. eritteet

- työstä puuttuu joustot, esim työvuorojen suunnittelusta, jolloin ei voi sopia säännöllisiä harrastuksia tai edes menoja ja lomia hyvissä ajoin

- palkkatyö yhdistettynä kotitöihin, lapsista huolehtimiseen, aina varalla oloon kotona, ei mahdollisuutta irtautua omiin menoihin, kun mies menee jo, pitää sitä normaaliana oikeutenaan aivan niinkuin ennen lapsia oli ja naisen on jäätävä passiin ja kauhan varteen

- ei parisuhdeaikaa, kun yleensä naisen, harvoin miehen, on oltava lasten kanssa

- vastuu sairaista ja vanhoista sukulaisista omien lasten ja mieskin voi olla raskas lapsi lisäksi

Vierailija kirjoitti:

Mihin ap matkustanut peräkammaria pidemmälle, mitä tehnyt ja millä menestyksellä?

Eipä taida tulla vastausta tähän ja onhan se helpompaa (mutta niin säälittävää) vain nauraa muille sääliöille.