Haluan sektion enkä aio imettää - olenko huono äiti?
Minulla on tosi alhainen kipukynnys, enkä kestä nähdä verta enkä muitakaan eritteitä pyörtymättä. Lisäksi rintani ovat jo nyt kuin kaksi roikkuvaa rusinaa, osaan vain kuvitella miltä ne näyttäisivät imetyksen jälkeen. Suhteessamme on seksi aina ollut erittäin tärkeä elementti ja intohimo yksi suhteemme koossapitävä voima. Pelkään, että alapääni " tuhoutuminen" ja rintojeni rupsahdus pilaisi tämän kaiken, eikä minulla ole varaa mennä kauneusleikkaukseen. Olen raskaana nyt, eli there is no going back...mietityttää vaan se kun joka paikassa toitotetaan alatiesynnytyksen ja imetyksen puolesta kiivaasti...tunnen itseni huonoksi äidiksi kun en halua kumpaakaan...onko minulla kohtalotovereita?
Kommentit (38)
Alapää löystyy, vaikka tehtäisiin sektio. Se nimittäin valmistautuu synnytykseen. Jumppaohjeet saa sairaalasta sektionkin jälkeen, mutta sektioitten jälkeen oli minulle ainakin työläämpää saada alapää kuntoon, kun tuntui, ettei ole tarvetta...eihän sieltä ollut mitään ulos pakerrettu.
Ei minusta 100 pimppijumppaliikkeen tekeminen 1-2 kk ole paljoa! Ja se on sitä paitsi kivaa ja voi tehdä vaikka tässä koneella tai kaupan jonossa!
Ja toiseksi rinnat rupsahtaa jo raskausaikana ja sen aikana kun sulla tulee maitoa jonka kyllä joudut lypsämään pois ja mihin aiot sen kaataa, viemäriinkö?
Olet tosi naivi ja itsekäs? Miksi et tehnyt aborttia, olisi ollut vastuuntuntoisempaa tuossa sinun tilanteessasi!
Mulla ainakin sellainen kudos että imetyksistä huolimatta kynä ei pysy rintojen alla koska tissit eivät roiku yhtään! Ja alapääkin on palautunut kiitettävästi, seksi tuntuu hyvälle.
Miten se on niin hemmetin vaikea uskoa että meillä joillakin naisilla ainakin on näin? Kateelliset naiset, jotka ovat rupsahtaneet yrittävät yleistää että kaikki naiset rupsahtavat. Mutta sorry vaan, rupsut, näin ei vain ole.
Siskoni imetti 4 lasta, ja viimeisen imetyksen jälkeen rinnat olivat löysät nahkapussit. Mutta vuoden kuluttua taas samat terhakat puolipallot joita olin aina kadehtinut.
Silloin abortit oikeasti on vastuuntuntoinen teko! Eiköhän nuo ap:n ajatukset ole vain pisara meressä. Mitäs ap jos lapsi valvoo ja itkee ettekä pääse bylsimään? Vauva on vammainen tai muuten sairas, hylkäätkö hänet pinnallisena ihmisenä?
Nämä kysymykset (ja monet muut) ON tärkeää esittää itselleen ennen kuin päättää lapsen pitää!
t. 28
viikkoa tulehtuneine leikkaushaavoineen ynnä muine lisäoireineen.
Jess, sektioon vaan, toivottavasti lääkärit antaa semmoisen tehdä ihan parin seksielämän säilyttämisen takia. Seksi on kauheen tärkeee heti sektion jälkeenkin muuten.
Ja kuka sitä nyt imettäisi, se on niinku tosi tyhmää...
On ihan tavallista että pelätään rupsahtamista ja seksielämän kuihtumista ja oman vapauden häviämistä ja ja...
mutta sehän ei tarkoita etteikö tästä odottajasta kehkeytyisi hyvä äiti. Äitiyteen kun kasvaa vasta sen lapsen myötä!
Joten abortti jonkun sellaisen syyn takia kuin että pelkää kropan pilalle menemistä on ihan älytön, oksettava ajatus.
Tekstisi vaikuttaa tosi naivilta. En kuitenkaan sanoisi sinua huonoksi äidiksi, jos valitset sektion etkä imetä, mutta olisit silloin todella itsekäs ja yksinkertainen.
Itse olen tehnyt molempia, ollut imettamatta ja synnyttanyt sektiolla - tosin vastoin omaa tahtoani. Emma tieda onko se sektiohaavakaan siina mahassa miehelles mikaan varsinainen turn-on ;)
Tuskin nama asiat kuitenkaan maarittelee sita loppupeleissa, millainen joku on aitina. Jos jatkossakin asetat itsesi aina etusijalle, olet varmaan itsekas aiti, mutta ei se huonompaa kenestakaan tee, etta ei heittaydy marttyyriasenteella ja uhraa koko elamaansa lapsille. Jokainen tyylillaan, jokainen niin, etta hyvalta tuntuu.
Itsekin halusin suunnitellun sektion. Sehän on lapselle turvallinen tapa syntyä. Sen tietävät kaikki jotka todella ottavat asioista selvää muualtakin kuin netin keskustelupalstoilta. Suomessa vaan pitää henkeen ja vereen mustamaalata sektioita. Sen kun mustamaalaatte, siitä huolimatta sain ja saan jatkossakin lapseni sektiolla. Kukin tavallaan.
Imetys ei myöskään ole hyvän äitiyden mitta. Itse imetin, mutten nosta itseäni sillä muita ylemmäs. Korvikkeella ihmislapsi kasvaa myös. Äidinmaito on parasta ravintoa mutta imettävä äiti ei aina ole paras äiti.
Hyvä äitiys oli muistaakseni riittävän hyvä hoivan ja rakkauden antamista. Miten sektio tai imetys ne vie pois? Minun lapsellani on isä, joka saattoi huolehtia ne kaksi ensimmäistä sektion jälkeistä päivää lapseni hoidosta. Sain silti olla lapseni kanssa kiinteästi vaikka aika kuluikin melko pitkälti vaakasuorassa.
En mysökään ymmärrä suomalaista mentaliteettia, että äidin on suorastaan synti ajatella ylkonäköään tai seksielämäänsä. Minulle ne eivät olleet syitä sektioon, mutta miksi ihmeessä sellaisia asioita ei saisi miettiä? Kummallista marttyyriutta.
Mitä teet jos lapsella on sairaus tai vamma, pidätkö lapsen vai annatko yhteiskunnan huolehtia? Mitä jos miehesi jättää sinut joka tapauksessa, onko sinusta yh:ksi?
Kaikki nämä kysymykset sinun on syytä esittää itsellesi ihan oikeasti.
t. edelleen se 28
... miksi pitää vatvoa etukäteen kuvitteellisia ongelmia, kun ei kuitenkaan voi tietää, mitä ongelmia oikeasti joutuu ratkomaan.
Entä jo elää murehtimatta, päivän kerrallaan ja vatvoo vain todellisen eteen tulevat ongelmat. Onko silloin huono äiti.
Varmin tapa herättää keskustelua av:lla; sektio ja imetys :-)
No joka tapauksessa, jos meille tulee vielä kolmas lapsi, niin se tapahtuu just noin kuin ap kuvailee: sektio ja ei imetystä. Tosin ihan itsestäni riippuumattomista, lääketieteellisistä syistä. Mutta enpä ole ikinä edes ajatellut, että se olisi jotenkin huonon äidin merkki. Kai se on tärkeintä, että äiti ja lapsi ovat turvallisesti hengissä?
kyllä sen alapään saa jumpattua takaisin ja ainakin imetyksen ajan rinnat ovat oikein buenot ainakin minulla. kyllä minustakin tulee nahkarukkanen kun imetyksen lopetan mutta eiköhän siitä selvitä.
tuntuu pahalta jos pelkäät kehosi luonnollisia muutoksia. kyllä miehesi sinua rakastaa, olet lörppätissi tai et. mutta rakastatko itse itseäsi?
KOSKA on asioita joita täytyy ihan aikuisten oikeesti pohtia ja miettiä mihin omat rahkeet riittää!
T. 28 joka olisi mieluusti tehnyt 7 lasta koska rakastaa lapsia yli kaiken, mutta 2 oli meidän realistinen lapsilukumme. Jos olisin tehnyt lapsen joka " kuumeesta" meillä olisi lapsia hyvällä onnella 20, mutta ei mahdollisuuksia heistä huolehtia kuitenkaan!
Lapsia on syntynyt kun sille on tuntunut. Jos minä olisin vatvonut ja murehtinut etukäteen kaikki mahdolliset ongelmat, en olisi uskaltanut tehdä ensimäistäkään lasta. Nyt on viisi, kaikki kunnolla hoidettu, kasvatettu ja elätetty. kriiseistä selvitty. Etukäteen ajatellen ei meillekään olisi ollut mahdollista hankkia viittä lasta, mutta ne on saatu ja siitä ollaan onnellisia!
Tämä 28:lle
Ei itselleen kannata valehdella.
Ja loppupeleissä tyydyttää vain täydesti eletty elämä, ei se miten omat suunnitelmat toteutuivat tai jäivät toteutumatta.
Vierailija:
Kaikkien hormoonit ei heitä. Kaikkia ei väsytä. Kaikkien seksielämä ei katoa olemattomiin tai lauantai-iltaan. Toimiva parisuhde on myös sen lapsen paras. Pelkkä seksi ei ole sama asia kuin parisuhde, mutta seksi on osa parisuhdetta.
Vauva ja hyvä vartalo eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Jos ap kuvittelee, että vauvan synnyttäminen alakautta ja imettäminen tuhoavat kropan, hän on iloisesti väärässä. Sektio ja imettämättömyys ei sitä pelasta. Jos tahtoo hyvän kropan, kiinteät rinnat ja tiukan pimpsan, sen eteen pitää tehdä töitä synnytyksen jälkeen. Kaikki on mahdollista.