*ELOkuiset keskellä viikkoa ke-to*

täällä keskustelu ryöpsähtelee, joten täytyy päästä mukaan. Minusta on hyvä, että joskus on vähän ärhäkämpääkin keskustelua. Niinhän se kuuluukin, koska kotiäitinä eläminen on kyllä vaativaa ja ristiriitaista ja vaikka mitä, vaikka sitä lapsiaan jokainen rakastaakin.



VAATIVUUDESTA. Minusta on hyvä että vaativuudesta keskustellaan, koska kyllä äitiys on vaativaa oli vauva millainen hyvänsä, tosin jos lapsi on sairas tai vammainen, niin toki tuo vaativuus lisääntyy. On totta, että nykypäivänä jotenkin halutaan ylikorostaa sitä, että vauvantulo ei muuta mitään (nämä julkkislööpit ja selitykset). Miten niin ei muuta! Jokaisen vauvan tulo perheeseen muuttaa KAIKEN! Enkä nyt puhu siitä, että mihin suuntaan muuttaa aina kenenkin elämää, mutta muutos on takuuvarmasti valtava. Niin se vain menee. En tiedä mistä johtuu, että lasten huostaanotot ovat lisääntyneet? Onko vika yhteiskunnassa, joka ei tue lapsikeskeistä elämää, sitä että lapsi sitoo 100 prosenttisesti ja itsekkyydestä on luovuttava. Olikohan se Virpi Suutari joka Vauvalehden kolumnissaan kirjoitteli, että miten vaikeaa länsimaisen naisen (mukaan lukien hänet itsensä) on myöntää ja hyväksyä, että vauva on vanhemmistaan riipuvainen ja vauvan hoivaaminen on pääasia. Kyllähän se on välillä vaikeaa hyväksyä, että pääduunini on nyt lapseni, ja omat tarpeet ja oma-aika pakostakin on jätettävä taka-alalle. Olipa taas juttua. Yleensä kun on mielenkiintoinen aihe niin tuppaan paasaamaan. Minusta on kuitenkin tärkeää tällainen keskustelu, jossa puidaan näitä nykypäivän tabuja äitiydestä.



ILMA. En tiedä miksi minun täytyy aina kommentoida ilmaa, mutta se vaikuttaa kyllä olennaisesti mielialaani. Espoossa sataa vettä. Yök yök yök. Inhoan marraskuuta, koska etelässä se on yhtä pimeää ja loskaa. En todellakaan ole pessimisti, mutta kadehdin nyt juuri italialaisia, joiden sääolosuhteet ovat superihanat! Onneksi pian on joulu ja lumi yleensä saapuu etelään silloin. Viimeistään jouluaatonahan se pysyvä lumi tänne Espooseen saapuu.



3KK. Meillä ollaan 3 kk pieniä, ja kylläs ollaan södejä. Vaikka on ihana hetkeksi päästä jossain itsekseen käymään, niin usein tulee sellainen syli-ikävä. Tuntuu, että jotain puuttuu tuosta sylistä, pienestä vauvasta on vaikea olla erossa myös fyysisesti eikä vain henkisesti.



Mukavaa jouluodotusta kaikille ja tsemmpiä vaativien vauvojen kanssa!



Pikkuodessa ja tytsy

OINASMAMMA (menikö nikki oikein): Oikeesti mukava kuulla että muillakin valvoskellaan :)... Meillä tyttö nukkuu yhden pitkän pätkän vuorokaudessa ja se on päivän ekat päikyt, jotka on sitten semmoset 3h mittaset (ja jonka aikana kaksi kertaa nostetaan tuttia ja hytkytellään vaunuja). ja muuten sitten unet on päivällä 30 min ja yöllä hyvä jos 2h päästään, viimekin yönä heräili aina tunnin välein, ja niihin heräilyihin ei tutti auta...



VAIKEA VAUVA.. jaa.. en tiedä, miusta vauva ei välttämättä ole vaikea, mutta vauva-arki voi olla. Mie olin esikoisen kanssa ihan naatti ja oikeestaan se kyllä oli aika työläs tapaus, työläs on tämäkin miljoonine yösyöttöineen jne, mutta paremmin mie nytten jaksan mitä esikoisen aikaan. Heh, sillon oli väsy jo siitä kun toinen söi 3x yössä :), nyt ei väsytä jos syöttöjä on vain 6 :), väsy tulee sitten kun herätään sen seitsämmännen ja kahdeksannen ja yhdeksännen kerran... Ja tosiaan nää vauvat on vasta 3kk, 4kk iässä voi homma olla ihan päin vastoin. Esikoisen kanssa miusta tuntu ettei aika kulu millään jne, mutta nyt tää aika on menny hirmu nopeeta, en tiedä...



Miula ois paljonki asiaa sanottavana tuosta, mutta en vaan osaa pukea niitä kirjoitetuiksi lauseiksi... joten parempi varmaan jättää ees yrittämättä... Mutta pointti siis on se, että toista voi väsyttää se kun vauva syö 3x yössä, eikä päivälläkään nuku kuin 45 min tunnin hytkyttelyn jälkeen ja varmasti vauva tuntuu silloin vaikealta ja kyllä se sitä silloin sille ihmiselle myös on! Toiselle tuollainen vauva voisi taas olla unelmahelppo, kaikki asiat kun on niin suhteellisia ja paljon riippuu myös perheen muusta arjesta mikä tuntuu vaikeelle ja mikä ei jne... Ymmärtiköhän kukaan mitä mie yritän sössöttää?????



hanneli (painuu murkinalle)

Olen uusi nimi palstailemassa täällä ja suonette anteeksi jos en oikein osaa " etikettien " mukaan kirjoitella ;).

Liityin Eloisat 2006 ryhmään ja siellä olen päivittäin käynyt. Mullakin vauva elokuussa syntynyt ja piristävää lukea samassa tilanteessa olevien äitien kirjoituksia uni yms. jutuista.

Meillä pojulla nyt kamala nuha, kysyisinkin niistä " niistäjistä" , et onko kellään kokemuksia? Vai mikä olisi hyvä keino avata tukkoinen pikku neesu?



Terv. Joan ja Joel

JOAN: meillä on ollu toimivin systeemi se apteekin nenäimuri. ja keittosuolatipat.. Missäs iässä sai antaa niitä nasolin tippoja????



ERIALLE tsemppiä anopin kanssa :D

Ukko rupeaa sen verran toipumaan että jaksaa jo vähän olla pojan kanssa, ja minä vietän laatuaikaa teidän kanssanne:) Eilen sain talon siivottua (taas eemeli nukkui 5h päikyt!!) joten nyt tuntuu ettei oikein ole tekemistä, Ukon synttärit on huomenna, muttei niiltäkään tiimoilta ole tekemistä kun ristiäisten yhteydessä leivoin pakkaseen täytekakun, suklaakakun ja pullaa + piparia.



eilisiin galluppeihin vielä..



TVG: Täällä katsotaan salkkarit ja BB, sunnuntaisin Maajussille morsian, kovasti ollaan setiä haukuttu (jussi!!!) ja ukkoa sapettaa se hevi teemu, kun pitäävät sitä ainoa heviä kuuntelevana maanilveilijänä.. Viimeksikin paasasi että " tulisvat tänne kattomaan kun nahkarotsi päällä ja bootsit jalassa potkin siiloon viimeset viljat ja taksi ottaa pihalla notta pääsis baariin.." :D hmm.minusta on ihan hyvä että pysyvät vaan siellä tilalla, miun ukko on paaaaaaljon paremman näkönenkin kun se teemu, eukothan tulis ihan pöllöiks..*reps* anteeksi..omaa on hyvä kehua:)





Sitten PAIKKAG: täällä kai ihan kunnossa?ainakin itestä tuntuu, eikä ukkokaan ole valitellut, eli kammarista kuuluu:)! Mulla on kanssa ne" kuulat" vissiin nimellä smartballs, eli ei semmoset pienet erikseen olevat vaan ihan tommoset sopivan kokoset ja toisissaan kiinni olevat (eivät siis katoa mihinkään..:). Olen tykänny niitä käyttää.





JOULUG: en itselleni oikein mitn..kuivausrummun, isomman jääkaapin (oikeastaan ihan keittiöremontin), semmosen kalevalakorun lapsi helan ja ja ja...njoo..en siis juuri mitään:) Eemeli on ajatellut toivoa satukirjoja ja sitä junarataa, vaatteita on ihan kamalasti, niitä ei ainakaan...



Olen niin kirjafriikki, ennen ostelin itselleni, nyt pojalle..nallepuhit, muumit, topeliukset, pikkuprinssit, roald dahlit ja kaikki perinteiset löytyy jo..enää puuttuu narnia ja pessi ja illuusia.. Lisäksi eemeli on periny kaikki mun vanhat kirjakerhokirjat... jne..



Vieteri, täälläkin monta iltaa yksin (kaksin siis, kera eemelin) ja aina jokunen yökin kun ukolla työjuttuja, ihan syvältä kun täällä metsässä asutaan ja talokin on iso ku ...*piip*..



Eria, miullakin on ihana vauva, mutta vaativa anoppi:)!



ei kai muuta, tilaa muillekkin..

keru ja eemeli 2608

Hannelille: kiitos osanotosta

Kerutus: koitetaan kestää ja mie olen yrittäny itelleni iskostaa, notta sittenkunminäolenanoppi, en tee noin...saas kattoo sitte :D

Onpa mukava taas pitkästä aikaa kirjoitella tänne. Melkein joka päivä sitä tulee luettua kirjoituksia, mut pariin viikkoon en kyllä oo mitään itse kirjoittanu.. On ollu niin hektistä.



Täällä on niin vilkasta keskustelua ollu kaikista asioista.. Mukava! Jatketaan samaan malliin.. Mistähän aloittaisin..

No, meidän pikkumies kasvaa kasvamistaan ja on niin mukava seurata hänen kehitystään.. Nyt kun se on löytänyt kunnolla leikkimatosta lelut ja tarttuu tavaroihin, jotka on käden ulottuvilla, niin kyllä viihtyy nyt itsekseen paremmin.. Siis on kai se turhauttavaa vaan pitkään katsella leluja, jos ei niihin osaa päästä käsiksi.. Se on ihanaa katseltavaa, kun näkee et poju niin tohkeissaan leikkii leluilla!!!



FIILISTELY: Mä oon kova fiilistelemään.. Tuntuu, et itselle on tärkeää jo henkisen hyvinvoinninkin kannalta et osaa nauttia tavallisesta arjestakin. Ja fiilistellä!!! :) Mä oon jouluihminen ja oon ihan mielissään taasen, kun saa alkaa laittaa kotia jouluiseksi.. Ja alkaa kuunteleen joululauluja.. Onhan se kyllä totta, että usein se arki menee samojen kaavojen mukaan ja rullaa vaan eteenpäin - suorittamista siis toisin sanoen - mut oon yrittäny ainaki saada nautittua arjen hetkistäki.



MAKEANHIMO: Mä olin karkkilakossa tammikuusta vauvan syntymään (4.8).. Siis noin 7kk.. Helppoa se oli kun vauhtiin pääsi.. Mut sen jälkeen on karkinsyönti ryöstäytynyt ihan käsistä.. :) Sitä menis niin paljon ku söis vaan.. Mut viikonloppuna tuli taas stoppi ja aloitettiin miehen kans yhteinen karkkilakko jouluun asti.. Ja aiotaan olla muustakin makeasta erossa! Ihana :) On kyllä tullu urheiltuaki jo aika paljonki, mut jotenki mukava taas saada keho puhdistettua ihan kunnolla!!!



RINTATULEHDUS: On kellään ollu vielä rintatulehdusta? Mulla oli alkava sellainen, mutta sain sen onneksi kotikonstein kitkettyä pois. Su-iltana toinen rinta tuli vähän kipeeksi (mut aattelin et siihen varmaan joku osunu) ja kauhee vilu.. En epäilly vielä mitään.. No ma illasta nousi kuume ja rinta edelleen oli tietystä kohdasta kipee.. Syöttäminen ei sattunu missään vaiheessa ollenkaan. Aloitin heti hoidot rintatulehdusta vastaan :) NO eilinen päivä meni lepäillessä ja lämmintä juodessa ja rintaa suihkutellessa, hieroessa ja sitä tyhjennellessä (siitä enemmän syöttämällä). Eilen ei enää ollu ees kuumetta ja oloki täysin normaali, ni onneksi sain taltutettua alkavan rintatulehduksen pois!!!



Mitä sitä vielä olikaan.. nooh - - annan muille taas vuoron ja livahdan kutomisen kimppuun.. Oon innostunu kutomisesta nyt ihan vasta- pojulle tehny jo villasukat ja pipon ja miehelle menossa villasukat. Tuo on uutta minulta, joka en TODELLAKAAN ole mikään käsityöihminen! :)



Palamisiin..

Onelinen ja pikku-ukkeli

Vaativa vauva:



Esikoisen aikaan minusta tuntui, että en muuta tehnyt kuin imetin ja hyssyttelin poikaa. 3kk jälkeen imetys loppui pojan kamalan raivoamisen takia ja pulloa sitten sai. Sillä saatiin yöt rauhoittumaan ja meikäläinenkin alkoi heräämään todellisuuteen, kun en ollut alkuun nukkunut juuri ollenkaan. Kiitos pitkien yöunien jaksoin päivän, joka oli yhtä kantamista ja hyssyttelyä, kun vaunut eivät kelvanneet. Käytiin myös lekurissa, kun jätkä heittäytyi ihan vauvasta saakka selkä kaarelle, mutta tempperamenttiseksi sanoivat. Onneksi ei mitään vialla. On edelleen tempperamenttinen, mutta nyt on arki kummasti helpottanut, kun pystyy kommunikoimaan edes jonkun verran. Minusta tuntui silloin, että aika ei kulje ja olen ihan yksin vauvan kanssa, kun mies paiski töissä ja oli illat aika väsy eikä jaksannut kovin kauaa huutelevan vauvan kanssa touhuta.



Nyt meillä on neiti aurinkoinen. Vaikka iltapäivisin sitä kitinää on joka päivälle melkein ei todellakaan ole mitään verrattuna esikoiseen. Yöllä syö 1-2 kertaa ja toisinaan ähiseekin parisen tuntia sylissäni, mutta ei haittaa. On toinen niin aurinkoinen päivällä sitten. Eilenkin touhusi reilu tunnin leikkimatolla ihan itsekseen. Seuraten esikoisen ja meikäläisen touhuja. Aina välillä käytiin paijailemassa ja höpöttelemässä myös vauvalle. Vauvan puolesta onkin hiukka sääli. Esikoinen kun on edelleen se vaativampi eikä neiti osaa vielä osoittaa, että minullekin huomiota, kiitos. Sitten, kun esikoinen nukkuu/touhuu isin kanssa on meillä laatuaikaa. Nautin imetyksestä erityisesti iltaisin, kun ei ole kiirettä mihinkään. Aina meinaa tulla tippa linssiin, kun mietin näitä ihania läpsosia ja sitä, että tämäkö on se viimeinen.



No joo, sekavaa tekstiä tuli. Aihe koskettaa jokaista ja jokaiselle tosiaan vaativa vauva tarkoittaa eri asioita elämäntilanteesta riippuen. Ehkäpä olisin pitänyt tytsyä vaativana, jos olisi ollut ensimmäinen. Nyt olen jo sen verran " kokenut" , että ehkä asiat sujuu senkin takia paremmin. Tiedä sitä sitten.



Nyt poistun taas kotihommiin. Olen nyt tietoisesti yrittänyt nukuttaa lapset päikkäreille suht samoihin aikoihin niin sitten saa hommat pois alta eikä iltapäivästä vaivaa mieltä. Minua jäävät kaikki pikkujutut aina vaivaamaan ja sit olen jotenkin levoton.



Mukavaa päivää kaikille!

Air

Kiva kun tänne tulee uusiakin nimiä kirjoittelemaan!



Meillä on ollut kaksi yötä ihan kamalia...poika heräilee tunnin välein itkemään...ei sillä ole kylmä eikä nälkäkään vielä. Itse en saa nukutuksi, kun se vain pyörii jä kihisee sängyllään. Mistäköhän tuo itku johtuu? Laitan tutin suuhun mutta se auttaa tosiaan vain vähän aikaa. Syöttöjä on kuitenkin vain pari yössä...tai viime yönä taisin syöttää parin tunnin välein. Itse olen ihan kamalan väsynyt. Johtuisikohan se siitä, että illalla joudun vähän väkisin laittamaan pojan pinnasänkyyn tutin kanssa ja sille jää siitä jotenkin paha olo? Kun en parina iltana ole maidolla saanut väsymään....silmät auki vain katselee ja vähän kitisee. No, kaipa vaihtelua vielä tuon ikäisellä on noissa öissä. Pitää vain jaksaa! Päivät kuitenkin menee suht ok. Eilenkin olin parin tunnin kävelyllä ja nukkui vaunuissa koko ajan...ja vielä kotonakin tunnin kopassa!!



Välillä hermostun päivällä, kun tuo haluaa enemmän huomiota. Onneksi ei kuitenkaan koko aikaa kitise. Viihtyy myös yksinään puuhamatolla tai sitterissä...kunhan välillä näkee minut! Vaativuudesta en osaa sanoa. Ehkä tuo vaatii oman huomionsa, mutta ei viihdy kauaa sylissä tms. Sohvalla kun makailen puolittain, niin poika tykkää olla siinä polvia vasten tuettuna. Toivottavasti tuo ei vaikuta selän asentoon myöhemmin!!



Meinasin tänään käydä avoimessa päiväkodissa Heiniemessä, mutta se olisi jo kahdelta ja kökötän edelleen tässä. Pitää katsoa jokin toinen ryhmä. Olis kiva käydä jossain, jos vaikka löytäisi kävelyseuraa!



T: Pia ja Patrik 10vk 2pv

Esikoinen aloitti eilen aivastelemisen ja tänään hän onkin kunnon nuhassa. Noh, nyt aivastelen minä joten katsotaanpas mikä on kunto huomenna. Toivottavasti Anni välttyy nuhalta. Seurasin poikaa kun kävin nukuttamassa hänet päikkäreille, että kyllä se tutin tarve on kova. Vaikka hänen oli vaikea hengittää niin kovan tuhinan kera lutkutti tuttia. Yritin ehdottaa jos ottaisi tutin käteensä niin olisi helpompi olla. " EI" oli pojan vastaus..



Joululahja G:Kirja tai joku leffa olisi kiva. Riittäisi kyllä, että voisi joku aamu vaan kääntää kylkeä kun mies ottaisi lapset kainaloonsa ja lähtis heidän kanssa alakertaan.



Oneline (menikös nimi oikein) mulla oli imetyksen alkuvaiheessa just samallalailla alkava rintatulehdus. Onneksi se hellitti nopeasti kun piti huolen että imetti eri asennoissa jolloin rinta tyhjeni paremmin.



Vaativa vauva: Jamssa kirjoitti hyvin aiheesta joka varmasti herättää mielipiteitä. Miellä esikoinen oli vähä uninen vauva. Sen minkä hän nukkui niin nukkui todella sikeästi. Tyttö on unisempi kuin veljensä mutta kyllä mua ajoittain kovastikin väsyttää. Mä en itse ajattele, että mitä väsyneempi olen niin sen vaativampi vauva. kaikista raskainta mun mielestä on vauvan lohduton itku. Vaikka mitä yrittäisi niin mikään ei auttaisi. Tuttavallani oli lapsi vauvana hyvin allerginen. Hän kertoi nukkuneensa kolme ensimmäistä vuotta tyttö vierellään ja rasvatuubi kädessä. Aina kun yöllä tyttö inahti niin ei muuta kun lisää rasvaa. Onneksi allergiat ovat helpottaneet vanhemmiten. Tuttavani kertoi etteivät he uskalla ajatella toista lasta koska pelkäävät kakkosen myös kärsivän yhtä pahoista allergioista. Tuollaisia kokemuksia kun kuulee niin on kyllä onnellinen, että omat lapset ovat välttyneet vastaavilta. Jokainen meistä kokee asiat omista lähtökohdistaan ja kukaan ei voi mitätöidä toisen tuntemuksia. Hienoa että täällä voidaan kirjoitella mielipiteitäkin jakavista asioista.



Eria ja Kerutus: Liityn joukkoonne anoppi-asioissa. Joskus olen miettinyt, että pitäisikö kirjoittaa itselle kirje " Sitten kun minä itse olen anoppi" Kokoisi sitten siihen ne suurimmat ongelmat/ virheet jotta muistaisi ettei itse niihin syyllistyisi.



pubu ja Anni 2908

...eli täällä tirsataan:) Kyllä tässä saa onnellinen olla, että saa tälläsen pienen hengähdystauon päivän keskellä!!



Koitetaas muistaa taas galluppeja:



JouluG: Kirjoja toivotaan tännekin. Ainakin uusin Remes kuuluu aina jouluun - kummasti jostain aina löytyy sit se aika lukea se. Tänä jouluna taidan toivoa kuitenkin kaikista eniten " kotonaviihtyvää" -isää...tai siis miehelle aikaa olla kotona - IKUISUUSJUTTU!! Lapsille ollaan aateltu tänä vuonna ostaa lahjoja tosi maltilla. Oliverille himottas se Little People Parkkitalo, mutta on se niin pirun suolaisen hintanen. Onko joku muuten nähny sellasta jossain tarjouksessa? Lelukirjassa kun oli ovh 79¿ - HUI!



Olikos taas muita galluppeja, en muista ainakaan nyt! Itelle tuli tällänen GEE mieleen, kun:



MITÄ VAIPPAMERKKIÄ VAUVANNE KÄYTTÄÄ??

Meillä tällä hetkellä käytössä liberon oranssi midi-koko. Pamperseista käytin niitä keltases paketis olevia newborn-vaippoja ja niistä tykkäsin. Harmi vaan kun koot loppu kesken. Vihreepakettiset baby dryt ei meillä toimi - ihan hullun mallisia ollu molemmilla lapsilla. Paketillisen käytin ja onnellinen olin kun loppuivat. Lisäksi Pampers tuo kyllä miltei takuuvarmasti näppylät Pepin takapuoleen:( Muumi-vaipat oli tytölle tosi hyvän mallisia, mutta niistähän tulee kuin tiiliskiviä, kun sinne ykskin pissa lirahtaa. Lisäksi myös niistä peppu ei oikein välitä. Harmi, kun olisivat niitä kotimaisia ja aika huokeella hinnallakin niitä usein saa. Lidlin vaippoja en ole vielä testannut Pepillä, Oliver niitä käytti yhes vaihees ihan vakkariin. Ootteko käyttäny näille ihan vauvoille lidlin vaippoja, kokemuksia?? Olisivat meinaan niin paljon huokeempia. Siinä taitaa olla meiän vaippakokemukset tällä kertaa.



No tohon anoppihommaan ei paljon lisäiltävää ole. Kunhan sitä vaan itse osaisi mahdollisesti joskus olla täysin erilainen!!!!



Vieteri

Tyttö nukahti juuri vaunuihin pihalle, ja nyt minullekin jäi hieman omaa aikaa, siispä heti koneen ääreen..=) Meillä yö meni taas tavanomaisesti, nukkumaan tyttö kävi kymmenen aikaan ja ekan kerran heräs vasta noin puol seikalta. Jatkettiin koko porukka vielä unia yhdeksään, kun mieskin meni töihin vasta puolilta päivin. Vaikka yöt sujuukin mallikkaasti on meillä illat sitäkin kamalampia. Eilenkin neiti päätti aloittaa huutamisen noin seitsemän maissa ja melkein yhtä kyytiä pitikin konserttia yllä tuonne yöuniinsa saakka. Korvat vaan soivat, sellainen meteli tytöstä lähtee..=)

En oikein osaa muuta selitystä noihin iltahuutoihin löytää kuin väsymys. Tyttö nimittäin valvoo iltapäivä uniensa jälkeen oikeastaan koko illan siihen saakka kunnes käy yöpuulle(n.5-6h). Kyllä yhdet pikku tirsat saattais vielä siinä välissä tehdä terää, mutta kun ei. Aino on niin kova seurustelemaan, ettei millään malta käydä illalla pikku torkuille, ellei lähdetä autolla jonnekin tai vaunuilemaan.Tyttö sinnittelee hereillä vaikka väkisin.. No jospa tämä ilta kiukuttelu olisi jokin melko nopeasti ohi menevä vaihe, tämä äiti toivoo sitä ainakin!!



JOULULAHJA toiveista oli galluppia: Minun joka jouluinen toive on uusi pyjama ja jokin kirja. On niin ihanaa pukea aatto iltana saunan jälkeen uusi yöpuku päälle ja käpertyä sohvalle katselemaan jotain tv:stä taikka sitten lueskelemaan uutta lahjaksi saatua kirjaa. Niin ja tietysti mutustella aah niin herkullisia joulukarkkeja ja- konvehteja..=) Nyt äidiksi tulon myötä jokin lahjakortti hierojalle voisi tuoda helpotusta jatkuvasti särkeville hartioille ( täytynee vihjaista miehelle). Uusi kylpytakki kuuluu myös joulupukinlistalle. Eiköhän siinä jo jonkin verran ole lahjatoiveita.



Niin ja VAATIVAT VAUVAT on näköjään myös puheen aiheena, meidän " vaativasta" vauvasta jo alkuun kerroinkin. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, niin kuin moni muukin teistä, että jokainen kokee lapsensa omalla tavallaan vaativaksi tai vähemmän vaativaksi. En usko että kukaan vauva olisi täysin helppo, onhan näin pienissä vauvoissa kuitenkin niin paljon hommaa ja he vaativat oikeastaan koko hereillä olo aikansa huomiota äidiltä tai isältä. Mutta juuri tuo jokaisen oma tämän hetkinen elämäntilanne vaikuttaa varmasti todella paljon siihen kuinka vaativaksi lapsensa milläkin hetkellä kokee. Joka tapauksessa hirveästi voimia ja jaksamista niille äideille jotka kokevat olevansa tällä hetkellä väsyneitä ja lopussa, aivan varmasti sekin päivä koittaa kun kaikki helpottuu, ainakin joiltain osin!



Pikkujouluista onkin ollut jonkin verran puhetta. Oletteko menossa oman työpaikkanne/ ystäväporukan pikkujouluihin? Meillä olisi kavereiden järjestämät pikkujoulut muutaman viikon kuluttua, mutta tuo hoitoon jättäminen arveluttaa. Tyttö syö pullosta ja nukkuu hyvin, sen puolesta voisin huoletta vanhemmilleni hänet viedä, mutta ne iltaraivarit.. Jotenkin tuntuu ahdistavalta jättää tyttö hoitoon kun tietää että joka ilta ne raivarit ovat tulleet ja varmaan tulevat jatkossakin. On tyhmää pelätä lapsen raivoamista ja itkemistä hoidossa ollessa, mutta kun silti tuntuu siltä etten haluaisi vanhempiani " vaivata" lapsen kiukuttelulla. En tiedä, pitäiskohän vaan jättää pikkujoulut väliin ja odotella ensi joulua. Tiedän kyllä että äitini ottaisi mielellään Ainon yöksi, mutta jostain syystä ne iltakiukuttelut minua mietityttää.. Mitenkäs teillä muilla, mietityttääkö pikkujouluihin lähtö?



No mutta eipäs tällä kertaa muuta, taidan lähteä kahvin keittoon ja jatkaa netissä roikkumista kun nyt taas on muutama tunti aikaa hengähtää ja kerätä voimia iltaa varten!=)





Mukavaa päivän jatkoa kaikille tasapuolisesti!



MeiMii ja Aino 300806

VAIPOISTA: meillä on käytössä Pampersin Newborn (vai mikä se oli) 2-koko. Se sopii vielä ihan kivasti. En ole kokeillut kuin Liberon mini-kokoa muita. Meillä on säkkikaupalla siskonpojalta jäämiä Liberon 5-8kg tarkotettuja Discovery(muistinkohan nimen)-vaippoja, mutta ne tuntuvat vielä liian isoilta vaikka poika taitaa painaa jo 6kg! Pampersin seuraavaa kokoa ajattelin kyllä seuraavaksi, mutta toivon mukaan myös nuo Liberot käyvät, koska niitä on niin tuhottomasti! = )



t: Pia ja Patrik

Nyt keksinkin sen suurimman lahjan jota haluaisin ja laitoinkin heti töpinäksi: tilasin huusholliimme jouluviikolle täydellisen suursiivouksen käsittäen lattioiden ja ikkunoiden pesut, kylpyhuoneen, saunan ja vessojen jynssäykset, väliovien ja pintojen pyyhkimiset eli hela hoito! Aah, joulunaika on niin ihanaa ja rakastan askarrella ja laittaa kotia, mutta tuo siivous... Tänä vuonna aion siis hyvällä omallatunnolla poistua perheen kanssa vaikka jouluostoksille ja antaa muiden huolehtia tuosta jouluvalmisteluiden ikävimmästä puolesta:D



Pantoufle

MeiMii kyseli pikkujouluihin osallistumisesta. Mähän niitä kanssa pohdin tossa viime viikolla ja vkonlopun hoitokokemuksen perusteella tulin siihen tulokseen etten vielä jätä Peppiä yöksi hoitoon. Ilta oli mennyt hyvin, mutta pullolla tyttö ei ainakaan viime lauantaina nukkumaan menny. Työpaikan pikkujouluun aattelin mennä, kun mies on sillon sitten lasten kanssa kotona. Kerkeehän sitä muihin rientoihin sit vuoden päästäkin:)



Vieteri

Tänään oli 3 kk:n neuvola ja mitat olivat 64,5 cm ja paino 7320 g. Rokotuksen sai myös ja siksiköhän jäi ulkona nukuttu päiväunipätkä lyhyeksi (nukkui reilun tunnin ku normaalisti 3-4 h). Oli melko känänen ja ei meinannut rauhottua mut nyt nukkuu liinassa. Neuvolassa Elmeri oli ihana kun täti nosti pojun ylös ni alko nauraa käkättämään ihan hillittömästi:D Sanoin et isänsä on hyppyyttänyt poikaa noin ja tykkää kovasti. Ite en jaksa nostaa kun muutaman kerran ylös, ottaa käsiin-se on isän ja poitsun yhteinen juttu;)



Kiitos teille monille, jotka toivotitte meidät tänne takaisin-oli mukava lukea ymmärtäväisiä tekstejä, kiitos, olette i-ha-ni-a!:))



Jamssan kanssa samaa mieltä vaativasta vauvasta, jokainen perhe on erilainen ja käsittää vaativuudella eri asioita. Minä välillä mietin haikeana kolmen lapsen äitinä (vanhin murrosiässä) kun oli tuo 2 vuotias vauva, että miten silloin jäi varmasti päivisin ihanasti omaakin aikaa ja aikaa rentoutua. Silloin kuitenkin muistan välillä tunteneeni että kädet on täynnä työtä ja oli niin rankkaakin, mutta nythän se ei tuntuis yhtään rankalta tässä elämäntilanteessa kun on vauva ja tuo vaipoissa oleva uhmaikäinenkin hoidettavana. Sitten taasen viidenkin pienen lapsen äidit ette varmasti pitäisi minun arkeani yhtään rankkana omaan arkeenne verrattuna jne...Yönukkumiset kyllä on tärkeimpiä jaksamisen kriteerejä minusta, eli jos saa itse nukkua yöt hyvin niin ei päivisinkään vauvan vaatimukset tunnu liian suurilta. Väsyneenä kaikki on paljon rankempaa. Tätä aasinsiltaa pitkin pääsemmekin sujuvasti meidän öihimme;) Elmeri alkaa yöunille siinä kahdeksan-yhdeksän aikaan ja syö yöllä ainakin kolme kertaa, tarkkaan en tiedä kun vieressä nukkuu ja vähänkin kun alkaa känisemään, laitan tissin suuhun ettei herätä siskoaan joka nukkuu viereises huoneessa. Kaksivuotias hetättääkin meidät kuuden pintaan uuteen aamuun, jee...



Nyt Elmeri heräs ja huutaa naama punasena, mentävä!

Vettä sataa täälläkin mutta ulkoiltu siitäkin huolimatta. Poika pääsi laskemaan liukurilla, kun se viikonloppuna hälle ostettiin ja melki heti oppi sillä laskemaan.



Kyllä on tällä äidillä pienet ilot. Juuli suostui juomaan pullosta! olen muutamana päivänä yrittänyt ja yrittänyt mutta huuto vaan tullut. Yhtenä iltana raivosi hiki päässä, kun vaan näkikin pullon. Mulla olisi mahdollisuus päästä syömään ja teatteriin joulukuussa, siksi siis pullolle opettelu meneillään. Mies tätä teatterireissua on mulle tyrkyttänyt, hän jäisi kotiin lapsia hoitamaan. Hieman vain arveluttaa, kun täysimetyksellä ollaan menty, että miten täyteen rinnat sen illan aikana tulevat. Vai täytyykö pumppu ottaa mukaan? On tässäkin " ongelma" .



TV-G: Tällä hetkella lastenohjelmat pojan kanssa katellaan. Siis 17.55 alkavat ja pikku kakkonen. Muuten en ehdi syvällisesti katsella juuri mitään, kun Juuli huutaa illat. Mutta jos voisin, niin teho osasto, ewerwood, oc, kotikatu, saksalaiset poliisisarjat. Nauhalle ei laiteta mitään. Makkarissa on telkkari mutta nukahdan siellä alta aikayksikön. Ysin jälkeen tulevia ohjelmia ei katsella ollenkaan, kun nukkumatti tulee vierailulle koko perheelle.



HERKKU-G: Joo, karkkia kuluu ihan liikaa. Olen päättänyt pitää lauantaisin karkkipäivän, kun pojallekin olen niin opettanut. Suklaa on mun suurin paheeni ollut aina ja koko raskausajan sitä söinkin. Nyt jouduin Juulin vatsavaivojen vuoksi olemaan ilman maitotuotteita niin pääsin sulkaastakin eroon. Jouluna aattelin kyllä syödä, kunhan vaan ei jäisi himo " päälle" .



ALAPÄÄ-G: Olen jumpata yrittänyt mutta hieman on sellainen olo, ettei ole vielä niin kuin ennen. Petihommiin ei olla vielä ryhdytty. (Onneksi en ole ainut. Hieman ehdin jo huolestua.) Mies kun herää joka aamu 2.30 niin nukahtaa sitten jo kasin jälkeen, kun menee poikaa nukuttamaan. Eikä tässä itelläkään mitenkään himokas olo ole. Esikoisen jälkeen eka kerta sattui niin pirusti, että on jäänyt hieman siitä pelkoa. Kuivakin olen kuin sahara.



JOULULAHJA-G: Hirvisaaren (ent.Hietamies) uusin kirja, yöpaituli ja lahjakortti hierojalle ja jotain herkullista naposteltavaa. Siinä mun lahjatoiveet. Nyt päästään nauttimaan ensimmäisen kerran koko perhe joulusta, kun tietää ettei miehen tarvitse lähteä töihin. Heillä on ensimmäinen vuosi, kun ei tarvitse lähteä teiden kunnassapitoa suorittamaan.



FIILISTELLÄ yritän kyllä. Päivät ja illat varsinkin ovat suoriutumista mutta miehen kanssa jutellaan lapsista ja siitä miten nopeasti he kasvavat ja kehittyvät ja yritetään nauttia heistä.



Jospa minäkin laitan lusikkani soppan tuohon vaativa vauva juttuun. Esikoinen oli huono nukkumaan päivisin ja öisin. Söi kahden tunnin välein oli sitten päivä tai yö. Pulautteli aivan mielettömästi. Itki ja kitisi, kun oli hereillä. Kannettiin, hyssyteltiin ja vuoroöinä hoidettiin niin että edes toinen sai nukkua hetken aikaa. Nyt jaksaa Juulin iltahuudot paremmin, (vaikkakin eilen illalla minä hermostuin ja tungin tytön miehelleni ja lähdin hetkeksi pihalle vetämään henkeä) kun on yhden lapsen kanssa opetellut. Muistan,kun neuvolan th sanoi esikoisen aikaan, että on vaan hyvä merkki, kun nousee välillä negatiivisiakin tunteita pintaan ja uskaltaa sanoa sen ääneen siis ottaa puheeksi. Pahempihan se olisi jos yksin yrittäisi hautoa ja jaksaa. Eli jaksamisia vaan kaikille. Kunhan nämä meidän kullanmurut kasvaa niin johan kummasti helpottaa.



Nyt jatkamaan kotihommia, kun molemmat lapset edelleen nukkuvat.



Huhti ja lapset 10vko ja 2v10kk

Otapa HUHTI pumppu matkaan ja nauti kun saat rauhassa syödä ja katsella teatterikappaletta:) Itse olin lauantaina ystävän häissä ja pumppu kulki käsilaukussa (ei siis ollut ihan iltalaukku-kokoa:)mukana. Kerran kävin pumppailemassa ja johan se muita vessassa kävijöitä huvitti - juhlissa kun oli PALJON raskaanaolevia ja yhtä paljon pienten lasten vanhempia... tuttua puuhaa siis monelle. Mutta jos tilaisuus on pieneen irtaantumiseen niin käytä se:)



Vieteri

ei osaa nukkuu ite vaikka iida se ottaa taas matto tirsat :D nukku 11.15-13.30 söi ja nukahti syliin mut ei kauaa sängyssään ollu,seukkasi hetken ja ottaa nokoset nallella..ehkä haluu olla meiän luona niin siks ottelee siinä nokosia?!

Oli vähän kurja aamu....ja tuittupäisenä oinasihmisenä otin ehkä liian henk.koht. jamssan kirjoituksen! ;) Eipä ole eka kerta kun meikä ensin kiehahtaa ja sit vasta miettii, että miksi....;)



Kurjan yön vastapainoksi on nyt päivä mennyt uskomattoman hyvin! Ensin typy nukku pari tuntia vaunussa ILMAN vatkauksia ja sitten nukahti syötyään kahden maissa syllin, josta kannoin omaan sänkyyn, jossa on siis koisannu kohta 1,5 h!!! AAAAHHH, ihanaa!! Varsinkin kuin esikkokin on nukkunut samanaikaisesti. Ehkä joku tuolla yläkerrassa (siis ei meidän vintissä vaan vielä vähän ylempänä...;)) on kuitenkin! ;))



Anteeksi vielä tuittuilut, mut tämmöstähän tää vauva-arkia on, ala- ja ylämäkiä....:) Ja juu, eipä tuo meidän typy nyt sieltä vaativimmasta päästä ole, mutta on hän MINULLE vaativa kun olen tottunut tuohon superhelppoon esikoiseen....Totutti meidät liian hyvälle mokoma! :)



Jaaha, esikko siellä heräilee...