Pääseekö terapiassa eroon 10 vuotta kestäneestä ihastuksesta?

Tuskin. Ainoa keino on ihastua johonkin toiseen tai tutustua ihastukseesi ja todeta, että hukkasit 10 vuotta elämästäsi turhaan.

Joo. Nää on niitä tapauksia jotka ihastuvat sitten siihen terapeuttiin ja pääsevät sillä tavoin irti edellisestä "kohteestaan".

Pääasia että kohde on aina joku jonka kanssa vastavuoroinen tunneside ei ole mahdollinen.

Ei tarvitse antaa itsestään koskaan mitään tai riskeerata tunne-elämäänsä, ja siksi kiintymystunteet eivät kehity vaan jäävät tälle omituiselle fanituksen tasolle. Vuosia ruokitaan mielessään kaukaista ihastusta.

Hei,

Haluan laittaa tähän sinulle myötätuntoni. Lähes 20 vuotta itselläni jo vierähtänyt.

Terapeutin painajaisia nää aikuiset jotka ovat jääneet teini-ikäisiksi tunne-elämältään.

Samoin tapaukset tyyliin, oon ollu toisena naisena 25v, kyllä se on luvannut että eroaa sitten kun lapset päsee eläkkeelle, miksi siis saan paniikkikohtauksia?

Ei ihme että psykologit sekoo nykyään ittekki.

Terapiasta on varmasti hyötyä joka tapauksessa. Kyseessä on jonkin sortin häiriö jos ei pääse eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Haluan laittaa tähän sinulle myötätuntoni. Lähes 20 vuotta itselläni jo vierähtänyt.

Kaksikin vuotta on jo ollut täyttä piinaa koska ihastuksen kohde "ruokkii" mun ihastumista säännöllisesti.   Ei onnistu edes unohtaminenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Haluan laittaa tähän sinulle myötätuntoni. Lähes 20 vuotta itselläni jo vierähtänyt.

Takuulla on vuosia vierähtänyt.

Varmaan kannatti.

Ladata tunne-energiaansa ilmaan vailla vastavuoroisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin painajaisia nää aikuiset jotka ovat jääneet teini-ikäisiksi tunne-elämältään.

Samoin tapaukset tyyliin, oon ollu toisena naisena 25v, kyllä se on luvannut että eroaa sitten kun lapset päsee eläkkeelle, miksi siis saan paniikkikohtauksia?

Ei ihme että psykologit sekoo nykyään ittekki.

Ainahan nuo viimeisi mainitut on hieman potilaitaan muistuttaneet kun milloin telkkarissa haastateltu. Naaman vääntämiset ja muut pakkoliikkeet kuuluu kuvioon vahvasti.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin painajaisia nää aikuiset jotka ovat jääneet teini-ikäisiksi tunne-elämältään.

Samoin tapaukset tyyliin, oon ollu toisena naisena 25v, kyllä se on luvannut että eroaa sitten kun lapset päsee eläkkeelle, miksi siis saan paniikkikohtauksia?

Ei ihme että psykologit sekoo nykyään ittekki.

Onneksi sinä olet varmasti täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Haluan laittaa tähän sinulle myötätuntoni. Lähes 20 vuotta itselläni jo vierähtänyt.

Takuulla on vuosia vierähtänyt.

Varmaan kannatti.

Ladata tunne-energiaansa ilmaan vailla vastavuoroisuutta.

Juu. Saanut hyvän mielen kun antanut merkkipäivinä lahjoja ja onnitellutkin. Toki siinä toivossa että edes joskus oltaisiin yhdesssä.

Kyllä kannattaa kokeilla terapiaa. Yksipuolisen ihastuksen syy voi löytyä itsestäsi. Se voi olla esim. väline välttää parisuhteita.

Kyökkipsykologina väitän, ettei oleellista ole edes se, kuka on ihastuksen kohde. Vaan kyse on jostakin muusta. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Nää on niitä tapauksia jotka ihastuvat sitten siihen terapeuttiin ja pääsevät sillä tavoin irti edellisestä "kohteestaan".

Pääasia että kohde on aina joku jonka kanssa vastavuoroinen tunneside ei ole mahdollinen.

Ei tarvitse antaa itsestään koskaan mitään tai riskeerata tunne-elämäänsä, ja siksi kiintymystunteet eivät kehity vaan jäävät tälle omituiselle fanituksen tasolle. Vuosia ruokitaan mielessään kaukaista ihastusta.

Kuule, mistä sinä keksit että ihastus on kaukainen? Minulla ainakin on ollut pitkäaikaisia yksipuolisia ihastuksia hyvinkin tuttuihin henkilöihin. Eikä ne aina ole edes täysin yksipuolisia, laimea vastakaiku on vaan täysin epäsuhdassa omiin tunteisiin eikä sellaisesta asetelmasta tietenkään suhdetta voi kehittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Haluan laittaa tähän sinulle myötätuntoni. Lähes 20 vuotta itselläni jo vierähtänyt.

Takuulla on vuosia vierähtänyt.

Varmaan kannatti.

Ladata tunne-energiaansa ilmaan vailla vastavuoroisuutta.

Tämän voi nähdä itsereflektion kautta. Kehittymisenä välttämään vastaisuudessa ja näkemään ne tilanteeseen johtaneet syyt. Heikkoudet ovat aina oppimistilanne.

Ap ei, koska sä et selvästikään tajua että SÄ itse teet sen työn, nyt sä odotat että terppa uudelleenohjelmoi sut. Sun pitää haluta aidosti eroon tuosta vaivasta. Ilman motivaatiota ei tule tuloksia. Eli selvitä itsellesi miksi harjoitat todellisuuspakoa niin että muistelet jotain ihastusta sen sijaan että menisit eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei, koska sä et selvästikään tajua että SÄ itse teet sen työn, nyt sä odotat että terppa uudelleenohjelmoi sut. Sun pitää haluta aidosti eroon tuosta vaivasta. Ilman motivaatiota ei tule tuloksia. Eli selvitä itsellesi miksi harjoitat todellisuuspakoa niin että muistelet jotain ihastusta sen sijaan että menisit eteenpäin.

Onko tää eteenpäinmeneminen jotenkin muotia nykysin kun samaa tolkutti mulle naapurin akkakin.

Ankeita vastauksia ankeuttajilta jotka eivät kykene sietämään muiden keskeneräisyyttä ja vikoja. Limerenssi on asia jota voidaan kyllä terapiassa hoitaa, jos on valmis tekemään lujasti töitä.

Vierailija kirjoitti:

Ankeita vastauksia ankeuttajilta jotka eivät kykene sietämään muiden keskeneräisyyttä ja vikoja. Limerenssi on asia jota voidaan kyllä terapiassa hoitaa, jos on valmis tekemään lujasti töitä.

Meinasin juuri sanoa samaa limerenssista. Kannattaa ap:n ottaa selvää siitä ja niistä perimmäisistä syistä miksi on päätynyt tuohon tilanteeseen. Kannatan terapiaa myös.

Sopiiko limerenssin kehykseen toipuminen muista epäonnistuneista suhteista samalla ollen taustalla yksi ja sama, muuttumaton kohde vuosikymmenienkin takaa? Eikä tätä limerenssiä siis kehity näissä muissa tapauksissa.

Kiitos vastauksista. Osasta kommentoijista paistaa kyynisyys niin että naurattaa. Isolla osalla empatiaa inhimillisyydelle sentään riittää.

En millään jaksaisi mennä terapeutteja kiusaamaan kun ei tämä nyt ihan mielenvikaisuuden asteella ole. Limerenssi oli ihan mielenkiintoinen teoria, mutta ei ehkä omaan tapaukseeni sopiva.

Olisi mielenkiintoista tietää miten tänne kylmästi kommentoineet aiheuttavat itselleen tunteiden loppumisen. :)

Ap