Downshiftaus-kokemuksia?

Olen viisikymppinen akateeminen, pitkän kansainvälisen uran tehnyt ja kohta täysin loppuunpalanut asiantuntija. Vihaan sydämeni pohjasta työtäni, jolla ei ole mitään merkitystä. Työpaikan vaihto ei muuta mitään, tarjolla on samaa p:tä eri paketissa.

Stressiä on ollut yli vuosikymmenen verran. Lisäksi jatkuvaa matkustelua ja tämä näkyy kropassa. Kiloja kertyy, mikään ei tuota enää iloa ja vapaa-ajallani olen jo täysin passivoitunut, enkä esim näe kavereita tai sukulaisia, koska en vain jaksa. Ero on tietenkin jo tullut. Työpaikkalääkärin mukaan kärsin keskivaikeasta masennuksesta, itse olen sitä mieltä että olen vain väsynyt ja pettynyt valintoihini.

Ennen kaikkea tätä nykymaailman hulluutta (covid, Ukraina jne) olin jo aika valmis jättämään kaiken tämä taakseni. Nyt päätös on vaikeampi. Lapsista pitäisi huolehtia vielä vajaat 10 vuotta ja yksinhuoltajana ei ole luksusta hypätä tyhjän päälle.

Olen siitä onnellisessa tilanteessa että olen suhteellisen säästäväinen ihminen enkä tarvitse elämääni luksusta. En siis kärsi siitä, jos en saa uutta autoa, ulkomaanmatkoja, tai kalliita merkkivaatteita. Nautin enemmän ajastani metsässä, eväsretkillä, lasten kanssa jne. Säästöjä olisi sen verran että voisin käyttää esim 3-5 vuotta uudelleenkouluttautumiseen, tai perustaa yrityksen. Uskallus vain puuttuu.

Tilanne on inhottava, koska tiedän tekeväni väärin itseäni ja läheisiäni kohtaan, kun vain haen turvallisuutta tilinauhasta. Aina ajattelen, että jos vielä viisi vuotta kestän, niin sitten voisin ehkä uskaltaa tehdä jotain muuta. Jonain päivänä tätä aikaa ei enää ole, tai mikä pahinta terveys pettää ja tiedän että tulen katkerasti katumaan valintojani, jotka olen uran takia tehnyt.

Kysyisin siksi kokemuksia vastaavassa tilanteessa olleilta ihmisiltä. Olitko tyytyväinen ratkaisuun ja miten käytännössä toteutit tämän? Kannattaisiko tällaiseen muutokseen hankkia ihan apua, vai räpiköidä sen läpi itse?

(Kun luen mitä itse ylle kirjoitin, niin tilanne vaikuttaa lähes mielenvikaiselta. Elämä valuu hukkaan, mutta uskallus muutokseen puuttuu). YT-neuvottelut ja niistä seuraava vähintään vuoden irtisanomispaketti voisi olla lähes lottovoitto tilanteessani, kun tarkemmin ajattelee.