Downshiftaus-kokemuksia?

Vessanpönttö on jäätynyt yöllä

Meillä on luteita

Oon syönyt pelkkää makaroonia viikon

Hampaat putoo suusta

Hoitaja unohti kirjautua ulos koneelta

En ole ap mutta voin samaistua tilanteeseen. Ja turha huudella mitään uhriutumisviestejä. Aika vaikea on varmasti samaistua tilanteeseen, jossa on koko elämänsä raatanut koulutuksen ja työn eteen ja viisikymppisenä huomaa että on ollut ainoastaan hyvä veronmaksaja, eikä itse ole saanut tästä iloa.

Valitettavasti en osaa sinua auttaa.

Elikkä ajattelin tehdä tänään nakkikeittoa. Olisiko jollain hyviä suosituksia nakeista? Hk, Snellman, Atria vai joku tietty malli? 

AP satutätinä lähtenyt taas laukalle

Ei ole kokemusta, mutta kannattaa uudelleenkouluttautua. Jos olet yh, yrityksen perustaminen on riski, jollet sitten ole sellaisella alalla missä konkurssi ei ole todennäköinen. Silloin yrittäjyys voisi olla oikea ratkaisu.

Tuossa iässä elämän lyhyyden tajuaa eri tavalla, eikä loppua aikaa halua käyttää sellaiseen mistä ei nauti, joten osaan samaistua.

Kommenteista kyllä näkee millaista porukkaa tällä palstalla pesii. Koulu meni lintsatessa ja vetäessä röökiä kulman takana. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin uhriudutaan tietokoneen ääressä ja ihmetellään jo yli kymmensenttiseksi venähtähtänyttä juurikasvua ja siiderin turvottamaa keskikehoa. Syy omaan tilaan on sannamariinissa, hallituksessa, Hartwallissa ja ylipäätään maailmassa, mutta ei koskaan peilissä.

Nakkikeiton sijaan suosittelen vaikka espanjalaishenkistä chorizo-keittoa. Kylkeen lasi laadukasta rieslingiä.

Ole rohkea! Tee muutos. Elämä kantaa kyllä. Rohkeutta siis.

Mä yritän koko ajan päästä tohon oravanpyörään enkä pääse. Voisit ap irtisanoutua ja antaa tilaa nuoremmilles.

Downshiftaus onnistuu yleensä siten, että joku muu vastaavasti "upshiftaa". Tavallisesti se menee niin, että vaimo ryhtyy downshiftaamaan, jolloin miehen on vastaavasti upshiftattava pitääkseen talouden samana kuin ennenkin. Tästähän ei kuitenkaan aloituksessa ollut kysymys.

Jos oma taloudellinen tilanne on sellainen, että on mahdollista tehdä vain osa-aikaisesti työtä ja silti elellä mukavasti, siitä vain. Jos taas oma taloudellinen tilanne ei mahdollista moista, ei downshiftaaminen onnistu. Ei kai tämä sen ihmeempää ole?

Amerikkalaisillahan tuntuu olevan trendinä se, että nuorena tehdään niska limassa hulluna töitä keräten rahaa niin kerpeleesti, ja sitten aletaan hiljentämään tahtia siinä 45-50-vuotiaana. Tavoitteena on tietysti hankkia niin paljon rahaa, ettei koskaan enää tarvitse toimeentulon vuoksi työtä tehdä, vaan enemmänkin muuten vain omaksi iloksi. Jos tai toivottavasti kun aloittaja on koko työuransa ajan kerännyt viisaasti varoja säästöön, sijoittanut kaiken aikaa osakkeisiin, rahastoihin, kiinteistöihin ja niin edelleen, lienee nyt ihan hyvä hetki alkaa nauttia oman työn hedelmistä?

Ja kilot eivät kerry stressistä vaan siitä, että syö enemmän kuin kuluttaa.

Vaihdoin vaativasta asiantuntijatyöstä lukion lehtoriksi! Helppoa ja pitkät lomat. Palkka toki ei ole edes viittä tonnia, mutta lisääntyneelle vapaa-ajalle täytyy laskea joku hinta.

Vierailija kirjoitti:

Elikkä ajattelin tehdä tänään nakkikeittoa. Olisiko jollain hyviä suosituksia nakeista? Hk, Snellman, Atria vai joku tietty malli? 

Yönakki. Helsingin makkara tehdas.

Ymmärsin elämän realiteetit jo opiskeluaikoina. Jäin kotipaikkakunnalle, josta ostin nykyrahassa noin 25000e maksaneen rivitalo yksiön. En tehnyt lapsia. Olen säästänyt tuhansia kun ei ole ollut velkaa, lapsia, eikä autoa. Nyt teen kesät keikkatyötä Suomessa ja talvet olen Espanjassa.

- lähihoitaja

itse kanssa viiskymppinen. ja ajattelin downshiftata sen verran että jättäydyn työttömäksi.kun on lapseeton ja velaton niin ei mitään ongelmaa selvitä yhteiskunnan tuilla.

Voit vaihtaa vaikka alas niin, että opiskelet lyhyen hetken hoitajaksi ja teet sen jälkeen keikkatöitä. Kaikki pääsevät töihin, siellä on työvoimapula.

Itse olin vuorotteluvapaalla noi viiskymppisenä eili 10 vuotta sitten.. Kaduin ainoastaan sitä, että olin vain 6kk+ kesäloma. Tuohon aikaan 12 kk vuorotteluvapaan olisi voinut jakaa kahteen osaan kahden vuoden aikana.

Mihinkään aikatauluun en halunnut sitoutua. Yhden lyhyen ulkomaan matkan tein. Toki vuorottelukorvaus oli palkkaa vähemmän. Mutta koska oli vapaalla loppuvuodesta, oli tulo melkein verotonta kun hain uuden verokortin.

Kollegani oli melkein samassa pisteessä kuin ap. Hän anoi opintovapaata ja aikuisopintorahaa. Selvitti ensin mikä olisi vähäisin / helpoin opiskelu mitä edellytetään. Ei tarvi olla tutkintohakuista.

Samassa tilanteessa kuin AP. Olen yrittänyt vähentää työmäärää ja jättää kaikkea turhaa pois. Olen tehnyt jo elämäntapa muutoksen ja monta muutakin mistä saisi jotain uutta sisältöä, ja poistanut monia huonoja asioita pois elämästäni. Kaikkea ei voi tietenkään poistaa, mutta monta turhan kuormittajaa voi poistaa. Ne poistot olen jo tehnyt.

Tuntuu vain että tämä oravanpyörä pyörii ympärillä, ja samaan aikaan myös pään sisällä.

Ikääkin on jo sen verran, 54 v, että se ihan täydellinen ammatinvaihto ei oikein tule enää kysymykseen. Lähiympäristössä asuvat lapset, omistusasunnot, ja kumminkin tämä vakituinen työpaikka, yms myös sanelee liiankin paljon esim täydelliseen elinympäristön muutoksiin.

AP, luulen että me ei olla varmaankaan kahdestaan tässä tilanteessa? Hyvät vinkit olis aina tarpeellisia, erityisesti niiltä ketkä on sen elämänmuutoksen onnistuneesti tehneet.

Ei ole kokemusta, mutta samoja ajatuksia kyllä. Tilanteesi ei vaikuta mitenkään mielenvikaiselta vaan hyvinkin järkevän ihmisen pohdinnalta. Paljon on meitä vastaavassa tilanteessa.

Viimeisen vuoden aikana olen myös törmännyt sekä kotimaisissa että ulkolaisissa lehdissä juttuihin, jotka on tehty meistä. Ihmisistä, jotka haluaisivat vaihtaa alaa mutta eivät ole tehneet niin, koska tykkäävät siitä elintasostaan ja taloudellisesta turvasta, josta joutuisivat työstään luopuessaan myös luopumaan. Ehkä tämä on ollut vielä vähän viime aikoihin saakka tabuaihe, josta nyt on alettu puhua. Voisit tykätä näiden juttujen lukemisesta?

Sinälläänhän nämä ovat etuoikeutetun ihmisen ongelmia, ja tiedostan asian täysin. Haluaisin kuitenkin jo tässä iässä päästä helpommalla, opetella tienaamaan sijoittamalla tai muuten vähän vähätuntisemmalla hommalla ja omalta läppäriltä vailla paikkasidonnaisuutta. Vaikka olen vaativassa asiantuntijatyössä, niin työ ei enää tarjoa haasteita tai kehittymistä. Tätä samaa eläkkeeseen asti samalla kun sen tekeminen tehdään aina vain vaikeammaksi. Tuntuu, että mulla olisi kapasiteettia käytettäväksi johonkin isompaan ja hyödyllisempään, vaikka nykyinen työni terveydenhuollossa hyödyllistä onkin. Tympäisee myös se työelämän suunta, jossa kaikenlainen typerä byrokratia kasvaa ja vaatii yhä enemmän rahaa, aikaa ja työpanosta kun kaiken maailman kirjaamisia, raportteja ja suunnitelmia täytyy tehdä aina vaan laajemman ja vaikeamman kautta.