Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kenelläkään samaa kokemusta lapsuudesta: perheelliset aikuiset olivat kopeita ja ikäviä, lapsettomat mukavia?
05.01.2023 |
Jos jollakin ihmisellä oli omia lapsia niin pahimmillaan sinuun ei kiinnitetty mitään huomiota vaan annettin ymmärtää että pysy poissa näköpiiristä ja parhaimmilaankin olit jokin näyttelyesine *jaaha anna-liisa miten koulu menee. Oletpa sinä kasvanut. Sujuuko se pianonsoitto. Vai niin*
Lapsettomat aikuiset olivat mukavia ja suhtautuivat kuin ihmiseen. Se tuntui kivalta.
Saako vanhemmuus vihaamaan muiden lapsia?
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itseasiassa nyt kun sanoit niin joo. :D Etenkin opettajien kohdalla. (Asuin lapsuuteni pienehköllä paikkakunnalla ja siellä oli opettajienkin yksityiselämät kyllä hyvin selvillä...) Lapsettomat opettajat olivat tosi lämpimiä ja hauskoja ja omistautuneita, lapselliset ei niinkään. Ihan looginen selityshän tuolle tietysti on, mutta joo.
Alue: Aihe vapaa
Kun on omia lapsia niin ei tarvitse enää esittää pitävänsä lapsista jotenkin yleisesti. Lapseton nainen joka ei osoita lämmintä kiinnostusta lapsiin syödään äiti-ihmisten toimesta. Se ei kuulu koodiin. Sitten kun olet itse sisäpiirissä niin muiden lapset voi komentaa naama norsunveellä helevttiin eikä ketään haittaa.