Tunnetteko miehiä, jotka jo esim. 35, mutta eivät pysty sitoutumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen mies pystyy sitoutumaan, kun oikea nainen sattuu kohdalle.

Nykyajan naisista suurin osa on niin hirveitä miehiä kohtaan että se sitoutuminen ei ole millään tavalla kannattavaa. Kun aletaan puhumaan parisuhteesta niin mitä muuta naiset tuo pöytään kuin vaatimukset?

Yrittävät kyllä kovin taivutella, ettei heidän kanssa olisi mitään ongelmia suhteessa, mutta kyllä se nainen vaan pohjimmiltaan on sellainen jännityksen ja elämysten metsästäjä joka ei tasaista arkea siedä.

Onpas jännä näkemys. Itse sanoisin, että ne on ennemminkin miehet, ketkä ei kestä esimerkiksi lapsiarkea. Miehet katoaa jonnekin yllättäviin ylitöihin (joista ei makseta extraa), lisääntyneisiin, yhtäkkiä tavoitteelliseksi muuttuneisiin harrastuksiin jne. Siis silloin, kun heitä eniten tarvittaisiin siihen kodin ja lasten arkeen.

Lapsiarki onkin arvaamatonta helvettiä, ei sitä voi laskea miksikään tasaiseksi kun ei taaskaan voi tietää mitä pahuuksia se juniori on tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä siittä sitoutumisesta ei ole mitään hyötyä. Nainen on parisuhteessa hakemassa hyötyjä itselleen, ei antamassa niitä miehelle

Miten niin nykyaikana? Perinteisesti miehen kuuluu maksaa treffitkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen mies pystyy sitoutumaan, kun oikea nainen sattuu kohdalle.

Nykyajan naisista suurin osa on niin hirveitä miehiä kohtaan että se sitoutuminen ei ole millään tavalla kannattavaa. Kun aletaan puhumaan parisuhteesta niin mitä muuta naiset tuo pöytään kuin vaatimukset?

Olisin miehelle elämänkumppani ja yhteisten haaveiden toteuttaja. Jos mies ei halua tulevaisuudelta samoja asioita, silloin toivomani asiat voivat tuntua vaatimuksilta. Jos mies on kuitenkin ajatellut samoja asioita, hän on jo ymmärtänyt itsekin että ne vaativat työtä.

Vierailija kirjoitti:

"Ei pysty sitoutumaan"? Mitähän tuokin tarkoittaa?

Ei halua lapsia ja/tai ei halua muuttaa yhteen matalapalkkanaisen kanssa, josta näkee kilometrien päähän, että häntä joutuu pönkittämään taloudellisesti loppuelämänsä.

EI kaikkia kiinnosta sitoutuminen, ei se välttämättä mistään pystymisestä ole kiinni.

Kiintymyssuhdetrauma oireilee miehillä sitoutumiskyvyttömyutenä.

Aika turha tässä on mistään autuaasta perhe-elämästä haaveilla kun rahat riittää juuri ja juuri omaan elämiseen.  En halua tietoisesti vaikeuttaa elämääni.

Jos 35 sitoutuminen tässä on kiertoilmaus lasten hankkimiselle niin joo-o, on olemassa miehiä ja naisia jotka eivät halua lapsia.

Hyvä että ihmiset tekevät niin kuin omassa sydämessä tuntuu oikealta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehen pitäisi sitoutua, jos ei sitä halua?

Niin; miksi? Tai naisen sen puoleen?

Miksi ollaan hysteerisen huolissaan, jopa täysin vento vieraat siitä jos joku haluaa elää yksin?

Oma veljeni ei halua sitoutua. Elää omaa omannäköistänsä elämää. Tienaa mukavasti, on oma koti ja joka kesä tekee reissun pohjoiseen tai pohjois-Karjalaan. Yhtenä vuonna vuokrasi kokonaisen saaren jostain järvestä Karjalassa.

On ystäviä, on harrastuksia. Mutta haluaa elää yksin ja päättää yksin kaikesta.

Kuten minäkin. Itsellä sama. Meistä kumpikin kokee elävänsä parasta elämää näin. Ulkopuoliset ne on jotka huolta kantavat ja surkoot nyt sitä, ei kiinnosta minua. Kyse kun on omasta valinnasta ja halusta.

Kiinnostaisi kuulla miksi ei voida hyväksyä itsenäisesti eläviä? Kuitenkin meitä jotka valitsee itse tämän elämäntyylin on yhä enenemämmässä määrin. 

Kun ei ole mikään pakko sitoutua heti vakavasti, ja on kannustettavaakin tapailla ja tutustua, ja elää omaa elämää nauttien pitkästä nuoruudesta, niin ihminen tottuu siihen. Oma elämä muotoutuu vain oman itsen ympärille (mikä ei ole huono asia) ja siihen on sitten lopulta todella vaikeaa sovittaa toisen yhtä itsellisen ihmisen elämää.

Tietysti on niitä, jotka saavat kumppanin mukautumaan halusi tai ei, ja niitä jotka mukautuvat ja unohtavat oman itsensä ja omat tarpeensa.