Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti että yhteiseen käyttöön rahat täytyisi laittaa tästä lähtien puoliksi
04.01.2023 |
Tähän mennessä kaikki tulot on mennyt samalle tilille ja kummallekin on siirretty sieltä omalle säästötilille. Tämä tuntui helpolta ratkaisulta silloin kun parisuhde sujui hyvin ja yhdessä tähän päädyttiin että minun ollessani hoitovapaalla on helppo maksaa yhteiset menot kun on kaikki samassa.
Olen nyt opintovapaalla ja kotona lasten kanssa. Saan tukea noin 1300e. Miehen nettopalkka, ja lapsilisät ym jotka hän on hakenut, ovat yhteensä noin 4000e. Ja nyt sanoi että haluaa että yhteiset kulut (lainat, ruoka, vakuutukset yms) pitäisi alkaa laittaa yhteiselle tilille puoliksi ja loput omaan käyttöön. Ehdotin että prosenttiosuus tuloista olisi reilumpaa mutta se ei käy, hän ei suostu siihen ja jos ei ehdotuksensa kelpaa niin hän ei laita yhtään rahaa yhteisiin juttuihin.
Niin mitä nyt sitten teen? Pelkkä laina on 1500e/kk ja siihen kaikki muu. Käytännössä koko mun tuloni uppoaa siihen ja miehelle jää omaan käyttöön sitten 2700 omiin juttuihin. Ei tunnu ihan reilulta mutta mitä voin tehdä? Elää säästöillä mutta ei sekään tunnu reilulta.
Ja kyse ei ole siitä että tuhlaisin holtittomasti rahoja itseeni. Säännölliset omat menoni on harrastus 40e/kk ja kosmetologi 60e/joka toinen kk. On kuukausia kun en osta mitään muuta, olen aika pihi. Niin ja töissä ollessani nettoni on noin 2500e ja valmistuttuani palkkani nousee.
Kommentit (1717)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amen! Olen ollut kuusi vuotta kotona lasten kanssa ja tilin saldoni ei kertaakaan ole ollut lähellekään nollaa eikä sillä ole mitään väliä paljonko mieheni tilillä on. Hoitorahalla ollessani en maksanut kuluja kuin minimaalisesti, kaiken muun ajan puoliksi enkä todellakaan tililläni valmiiksi olleella rahalla vaan vanhempainvapaalla helposti sillä tuella ja hoitovapaiden jälkeen nyt pari vuotta taas palkalla omasta firmasta. Ap kusettaa joko tulonsa tai (todennäköisemmin) trollaa miesvihaa.
Ja tässä oleellista oli, että maksoit hoitorahalla ollessa minimaalisesti. Nythän vastaavanlaisessa tilanteessa (paitsi opintotuki) lapsien kanssa kotona ollevalta vaadittaisiin juokseviin menoihin aivan kaikki. Sinähän et sitä tehnyt ja en näe inhimillisenä, että kukaan lapsien takia joutuisi tilanteeseen, jossa ei saa yhtään käyttörahaa, ennen kuin palaa töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että Ap on hieman nössö (anteeksi vain). Siskontyttären mies oli yrittänyt samaa. S.t oli sanonut: Tuossa on seitsemän hirttä poikki. Pakkaatko sinä vai pakkaanko minä?' Mies oli harkinnut hetken ja pakannut, ei ilmeisesti halunnut kahden pienen yksinhuoltajaksi. Sen verran idiootti oli, että sanoi itsensä irti ja teki työn pimeänä tai niin vähän verokortille, ettei tarvinnut maksaa elareita. Varmaan kiva nauttia eläkkeestä, kun työhistoriassa on 15 vuoden lovi.
Mitä ne seitsemän pokkinaista hirttä tarkottaa?
Vanhoissa hirsitaloissa ulko-ovi on seitsemän hirren korkuinen - en tiedä, mistä se oli sanavalinnaksi osunut, asuivat rivarissa.
Se on viisi hirttä poikki. Ja oven kohdalla viisi hirttä on poikki (oviaukko). Käsky poistua ovesta.
Hain huvikseni lainauksen Samuli Paulaharjun teoksesta Asuinrakennuksia uudella kirkolla Viipurin läänissä:
Tavallisesti pannaan kuusi seitsemän koko hirttä poikki sekä kaksi, toinen ylä-, toinen alapuolelta puolihirteen kolotaan. Ennen ei ovi ollut niin korkea. Se oli niin matala, jot kyyristää pit", kun siitä astui. Tavallisesti oli viis hirttä poikki. Niiltä ajoilta ovat peräisin vieläkin käytännössä olevat uloskäskyt: tuost o viis poik!" — Tiijät^sie, mist_,o viis poik!" —''Nikkar_o jättänt reija, jostw o viis poik!" — Yhtä matalia ovat nykyään ovet pienissä mökkilöissä.
Sanontaa ei varmaa ole voinut käyttää tuossa muodossa täällä, kun on näkynyt seitsemän poikkinaista hirttä. Uloskäsketty olisi kysynyt, etkö ees laskea osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että Ap on hieman nössö (anteeksi vain). Siskontyttären mies oli yrittänyt samaa. S.t oli sanonut: Tuossa on seitsemän hirttä poikki. Pakkaatko sinä vai pakkaanko minä?' Mies oli harkinnut hetken ja pakannut, ei ilmeisesti halunnut kahden pienen yksinhuoltajaksi. Sen verran idiootti oli, että sanoi itsensä irti ja teki työn pimeänä tai niin vähän verokortille, ettei tarvinnut maksaa elareita. Varmaan kiva nauttia eläkkeestä, kun työhistoriassa on 15 vuoden lovi.
Mitä ne seitsemän pokkinaista hirttä tarkottaa?
Vanhoissa hirsitaloissa ulko-ovi on seitsemän hirren korkuinen - en tiedä, mistä se oli sanavalinnaksi osunut, asuivat rivarissa.
Se on viisi hirttä poikki. Ja oven kohdalla viisi hirttä on poikki (oviaukko). Käsky poistua ovesta.
Hain huvikseni lainauksen Samuli Paulaharjun teoksesta Asuinrakennuksia uudella kirkolla Viipurin läänissä:
Tavallisesti pannaan kuusi seitsemän koko hirttä poikki sekä kaksi, toinen ylä-, toinen alapuolelta puolihirteen kolotaan. Ennen ei ovi ollut niin korkea. Se oli niin matala, jot kyyristää pit", kun siitä astui. Tavallisesti oli viis hirttä poikki. Niiltä ajoilta ovat peräisin vieläkin käytännössä olevat uloskäskyt: tuost o viis poik!" — Tiijät^sie, mist_,o viis poik!" —''Nikkar_o jättänt reija, jostw o viis poik!" — Yhtä matalia ovat nykyään ovet pienissä mökkilöissä.
Sanontaa ei varmaa ole voinut käyttää tuossa muodossa täällä, kun on näkynyt seitsemän poikkinaista hirttä. Uloskäsketty olisi kysynyt, etkö ees laskea osaa.
No teillä nyt sit varmasti on se seitsemän hirttä poikki niin kun asutte nykyaikaisessa hirsitalossa. Viisi se nyt siitä huolimatta oikeasti on.
P.S. Ehkä kaikki ei vielä tajunnut että teillä on hirsitalo ja normaali oviaukko. Kerrotko vielä että montako neliötä?
Meillä oli sama laulu. Hyvin meni, kun ei ollut eroa tulojen suhteen. Ja olin itse ihan ihan kovatuloinen nainen, isompaa liksaa kuin lääkäreillä. Sitten kotiin lasten kanssa, miehelle yks kaks isommat tulot ja alkoi helvetti.
Sitä luulisi, että kaikki olisivat perheessä onnellisia, kun voisi ottaa vähän rennommin ja käyttää rahoja perheen hyvinvointiin. Ei. Miehellä alkoi sellainen pakonomainen pihistely, että ei ole ennen nähty. Minä ja lapset hankittiin kaikki käytettynä siinä missä mies kiillotteli paria autoa ja pari motskaria autotallissa. Mulla ei ollut varaa kampaajalle tai muuhun kuin halvimpaa punalaputettuun ruokaaa. Mies hienosti ruokaili eri ravintoloissa ruokatunnillaan.
Erohan siitä tuli. Ja sanon vain, että aikaisemmin olisi pitänyt ottaa. Meni muutama vuosi hukkaan, kun ajattelin, että jos herra vielä tokenisi. Raha ei sovi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt mies haluaa vielä siirtää suuremman osan rahaa ap:lta piiloon päästäkseen tuhlaamaan nekin holtittomasti johonkin turhaan siten, ettei ap edes näe, että mihin mies rahansa käyttää. Varmaan menossa maksullisia naisia tapaamaan.
Mun mies teki tätä. Ei ole edes urbaanilegenda. Kerran oikein hähätteli, että oli tehnyt käteisnoston enkä voi mitenkään tietää mihin rahat käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama laulu. Hyvin meni, kun ei ollut eroa tulojen suhteen. Ja olin itse ihan ihan kovatuloinen nainen, isompaa liksaa kuin lääkäreillä. Sitten kotiin lasten kanssa, miehelle yks kaks isommat tulot ja alkoi helvetti.
Sitä luulisi, että kaikki olisivat perheessä onnellisia, kun voisi ottaa vähän rennommin ja käyttää rahoja perheen hyvinvointiin. Ei. Miehellä alkoi sellainen pakonomainen pihistely, että ei ole ennen nähty. Minä ja lapset hankittiin kaikki käytettynä siinä missä mies kiillotteli paria autoa ja pari motskaria autotallissa. Mulla ei ollut varaa kampaajalle tai muuhun kuin halvimpaa punalaputettuun ruokaaa. Mies hienosti ruokaili eri ravintoloissa ruokatunnillaan.
Erohan siitä tuli. Ja sanon vain, että aikaisemmin olisi pitänyt ottaa. Meni muutama vuosi hukkaan, kun ajattelin, että jos herra vielä tokenisi. Raha ei sovi kaikille.
Siis miksi te köyhäilitte lasten kanssa? Missä ne sun rahat oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin saat tukia. 1300€/kk. Tukien pienuudesta en ainakaan kehtaisi valittaa!
Kannattaa ottaa sellainen pankkilaina, johon on varaa. Ja ottaa huomioon sitä hakiessa, että sitä on myös varaa maksaa muuttuvassa elämäntilanteessa.
Mitä sun ukkoosi tulee, niin hänen toimintansa kuulostaa eroa enteilevältä. Se ei nauti enää teidän elämästä ja on siksi alkanut hankalaksi.Tai järkeväksi? Ap kuvasi että jossain vaiheessa tämä taloustili on ollut niin tyhjillään että haalarin hankinnastakin tullut sanomista. Kyllä mäkin haluaisin pikkasen tarkemmin pysyä menoista perillä jos mun palkka kuluisi kokonaisuudessaan joka kuu ja puoliso sanoisi hankkineensa vain tarpeeseen.
Kuulostaa kuitenkin siltä, että se tuhlailija on mies (1000 euroa harrastusjuttuihin, tupakoi jne.), eli miehellä on holtitonta rahan käyttöä, jos noihin em. asioihin on varaa, mutta sitten ei löydy 30 euroa lapsen toppahaalariin. 30 euron haalari on muuten todella edullinen. Yleensä maksavat aina yli 100 euroa.
Tuskin miestä on syyttäminen ainoastaan jos haalareihin ei ole varaa vaikka tilillä on ollut 6300€. Miehen tupakointi on ihan kärpäsen paska kokonaisuudessa eikä liity mihinkään. Tonnin harrastus on vielä kuule halpa.
Näinkö on? Mitäs jos jokaisella perheen jäsenellä on tonnin harrastus. Vieläkö on halpa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amen! Olen ollut kuusi vuotta kotona lasten kanssa ja tilin saldoni ei kertaakaan ole ollut lähellekään nollaa eikä sillä ole mitään väliä paljonko mieheni tilillä on. Hoitorahalla ollessani en maksanut kuluja kuin minimaalisesti, kaiken muun ajan puoliksi enkä todellakaan tililläni valmiiksi olleella rahalla vaan vanhempainvapaalla helposti sillä tuella ja hoitovapaiden jälkeen nyt pari vuotta taas palkalla omasta firmasta. Ap kusettaa joko tulonsa tai (todennäköisemmin) trollaa miesvihaa.
Ja tässä oleellista oli, että maksoit hoitorahalla ollessa minimaalisesti. Nythän vastaavanlaisessa tilanteessa (paitsi opintotuki) lapsien kanssa kotona ollevalta vaadittaisiin juokseviin menoihin aivan kaikki. Sinähän et sitä tehnyt ja en näe inhimillisenä, että kukaan lapsien takia joutuisi tilanteeseen, jossa ei saa yhtään käyttörahaa, ennen kuin palaa töihin.
No jos olisin maksanutkin puolet myös hoitorahalla ollessani, mulla olisi ollut käyttörahaa ihan riittävästi. En ymmärrä apn selittelyä siitä että kaikki rahat on menneet aina yhteiseen hyvään kun ei se ole mitenkään mahdollista. Aplla on tilillä rahaa ihan väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.
Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin saat tukia. 1300€/kk. Tukien pienuudesta en ainakaan kehtaisi valittaa!
Kannattaa ottaa sellainen pankkilaina, johon on varaa. Ja ottaa huomioon sitä hakiessa, että sitä on myös varaa maksaa muuttuvassa elämäntilanteessa.
Mitä sun ukkoosi tulee, niin hänen toimintansa kuulostaa eroa enteilevältä. Se ei nauti enää teidän elämästä ja on siksi alkanut hankalaksi.Tai järkeväksi? Ap kuvasi että jossain vaiheessa tämä taloustili on ollut niin tyhjillään että haalarin hankinnastakin tullut sanomista. Kyllä mäkin haluaisin pikkasen tarkemmin pysyä menoista perillä jos mun palkka kuluisi kokonaisuudessaan joka kuu ja puoliso sanoisi hankkineensa vain tarpeeseen.
Kuulostaa kuitenkin siltä, että se tuhlailija on mies (1000 euroa harrastusjuttuihin, tupakoi jne.), eli miehellä on holtitonta rahan käyttöä, jos noihin em. asioihin on varaa, mutta sitten ei löydy 30 euroa lapsen toppahaalariin. 30 euron haalari on muuten todella edullinen. Yleensä maksavat aina yli 100 euroa.
Tuskin miestä on syyttäminen ainoastaan jos haalareihin ei ole varaa vaikka tilillä on ollut 6300€. Miehen tupakointi on ihan kärpäsen paska kokonaisuudessa eikä liity mihinkään. Tonnin harrastus on vielä kuule halpa.
Näinkö on? Mitäs jos jokaisella perheen jäsenellä on tonnin harrastus. Vieläkö on halpa?
No jos on varaa maksaa, onhan se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.
Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.
Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin.
Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.
Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen. Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.
Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on miehen perustelu muutokselle?
Veikkaan, että toinen nainen ja suunnittelee hänen kansaan yhteistä elämää. Tarvitsee sitä varten rahaa säästöön.
Rakkaus ap:tä kohtaan laimentunut, eikä halua olla perhe hänen kanssaan enää.
En tiedä, saako opintovapaalla mennä muualle palkkatöihin, mutta jos saa, niin ap:n kannattaisi etsiä iltatyö. Jos hänellä on töitä klo 17-21, niin mies voi hoitaa lapset työpäivänsä jälkeen. Ap saa palkkatuloja eikä töissä olo ole yhtään työläämpää mitä kotona. Töistä tullessa on lapset hoidettu ja saatu nukkumaan, joten illat menee helpommin. Ja saa sitä rahaa, jota antaa miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.
Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.
Miksi äidin pitäisi korvata miehen kasvaneet kustannukset? Äiti maksaa jo omien tulojensa menetyksellä perheen huoltamista, miksi hänen pitäisi miehelle vielä maksaa? Mies maksaa kasvaneita kustannuksia jotta mieskin joutuisi maksamaan jotakin omista lapsistaan, eikä vain äiti yksin. Vai ihanko oikeasti VAIN naisen kuuluu maksaa lapsien menot? Isä maksaa vain omat menonsa, ja äiti maksaa omansa sekä lasten aiheuttamat kustannukset? Koska ei ne lasten kustannukset ole vain vaipat ja vaatteet, vaan tarvittava lisätila (isompi asunto), ruoka, terveydenhuolto (raskausaikana äidin raskauteen liittyvät kustannukset), lisääntynyt veden ja sähkönkulutus yms.
Ja todellakin, jos ikinä olisin lapsia lähtenyt tekemään, mies olisi joutunut osallistumaan. Joko korvaamalla mulle mun menetykset, tai hoitamalla lapset puoliksi vanhempainvapaalla. Itse suosisin jälkimmäistä, koska se auttaa isää luomaan siteen lapsiinsa ja näkemään lapset muunakin kuin äidin projektina johon hänellä ei ole osaa eikä arpaa, saati kiinnostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Mistä päättelet, ettei hoida miehen lapsia? Ap maksaa tällä hetkellä 1200 euroa kuussa lastenhoidosta. Miksi miehen ei tarvitse maksaa mitään. Lisäksi tutkitusti äitien tulonkehitys jää 20% jälkeen muista äitiyslomien jälkeen. Mikä näkyy myös eläkkeessä. Hurja panos äidiltä. Missä isän panos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama laulu. Hyvin meni, kun ei ollut eroa tulojen suhteen. Ja olin itse ihan ihan kovatuloinen nainen, isompaa liksaa kuin lääkäreillä. Sitten kotiin lasten kanssa, miehelle yks kaks isommat tulot ja alkoi helvetti.
Sitä luulisi, että kaikki olisivat perheessä onnellisia, kun voisi ottaa vähän rennommin ja käyttää rahoja perheen hyvinvointiin. Ei. Miehellä alkoi sellainen pakonomainen pihistely, että ei ole ennen nähty. Minä ja lapset hankittiin kaikki käytettynä siinä missä mies kiillotteli paria autoa ja pari motskaria autotallissa. Mulla ei ollut varaa kampaajalle tai muuhun kuin halvimpaa punalaputettuun ruokaaa. Mies hienosti ruokaili eri ravintoloissa ruokatunnillaan.
Erohan siitä tuli. Ja sanon vain, että aikaisemmin olisi pitänyt ottaa. Meni muutama vuosi hukkaan, kun ajattelin, että jos herra vielä tokenisi. Raha ei sovi kaikille.
Siis miksi te köyhäilitte lasten kanssa? Missä ne sun rahat oli?
Enimmäkseen palkkatuloissa. Ja niitähän ei ollut, kun oli lasten kanssa kotona. Sitä ennen maksettu opintolainoja (aika pitkät opinnot ja lainaa piti ottaa) ja sitten oli asuntolainaa, jota piti lyhentää. Osakesalkkuun ei vielä tuossa vaiheessa ollut päässyt mitään kertymään. Työuraakin vasta muutama vuosi takana, kun en tajunnut munasoluja pakastaa ja ottaa käyttöön myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.
Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.
Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.
Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.
Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.
Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.
Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.
Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin.
Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.
Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen. Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.
Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.
Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.
Tuskin miestä on syyttäminen ainoastaan jos haalareihin ei ole varaa vaikka tilillä on ollut 6300€. Miehen tupakointi on ihan kärpäsen paska kokonaisuudessa eikä liity mihinkään. Tonnin harrastus on vielä kuule halpa.