Mitä sairaslomalla saa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua. Pohdin juuri samoja asioita tässä käsi kipsissä. En tahtoisi koko kuukautta nyhjätä kotona, mutta jotenkin tuntuu väärältä mennä mihinkään.

Työpaikka pystyi tarjoamaan minulle korvaavaa työtä, jota pystyin tekemään käsi kipissä.

Vuosi sitten onnistuin töihin mennessä liukastumaan ja useammasta kohdasta sitten murtui käsi. Oma työni on sellaista pikakirjoittamista kokouksissa, että ei ollut mahdollista sitä tehdä yhdellä kädellä. Jouduin olemaan sairauslomalla 6-7 viikkoa. Korvaavaa työtä ei ollut. Olisin kyllä mieluummin tehnyt töitä kun murtanut käteni.

Saa ulkoilla tai tehdä kotitöitä ym. Ei tietenkään saa tartutella ympäriinsä, mutta joskushan on pakko käydä kaupassa tai viedä lapsia harrastuksiin ym. 

Töitä ei saa tehdä, siinä vaarantaa tervehtymisen. 

Vierailija kirjoitti:

Saa ulkoilla tai tehdä kotitöitä ym. Ei tietenkään saa tartutella ympäriinsä, mutta joskushan on pakko käydä kaupassa tai viedä lapsia harrastuksiin ym. 

Töitä ei saa tehdä, siinä vaarantaa tervehtymisen. 

Saa tehdä töitä, jos pystyy.

Mikä kysymys tää on? Minä ainakin teen, mitä jaksan ja mikä edistää toipumistani. En näe mitään väärää siinä, jos menen vaikkapa pienelle kävelylle, koska kevyt liikunta ei ole sairaalle pahaksi ellen nyt ole kauheassa kuumeessa/räkätaudissa tietysti. Käyn ruokakaupassa ja hoidan muita arkisia asioita aivan kuten terveenäkin. Työkavereiden mielipiteet voi jättää omaan arvoon, vaikka nyt joku sattuisikin näkemään sinut ihmisten ilmoilla. Eläkää ihmiset!

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys tää on? Minä ainakin teen, mitä jaksan ja mikä edistää toipumistani. En näe mitään väärää siinä, jos menen vaikkapa pienelle kävelylle, koska kevyt liikunta ei ole sairaalle pahaksi ellen nyt ole kauheassa kuumeessa/räkätaudissa tietysti. Käyn ruokakaupassa ja hoidan muita arkisia asioita aivan kuten terveenäkin. Työkavereiden mielipiteet voi jättää omaan arvoon, vaikka nyt joku sattuisikin näkemään sinut ihmisten ilmoilla. Eläkää ihmiset!

Jonkun tervehtymistä voi edistää esim. Baarireissu. Itsekin olin terassilla viikonloppuna vaikka olenkin saikulla.

Baarissa istuminen ja oluen kittaaminen ei varsinaisesti edistä kenenkään parantumista ja tekee ihmisestä työkyvyttömän. Ei sairausloma ole sama kuin loma kuiteskaan.

Jos jotain tarttuvaa on, niin silloin tietysti suositeltavaa pysyä kotona. Mutta muussa tapauksessa kaikkea mitä jaksaa ja haluaa tehdä. Jos jokin pitkäaikaissairaus estää työnteon, niin tietenkään ei ole silloin edes suositeltavaa jäädä pelkästään sängyn pohjalle, jos joku muu on mahdollista.

No mä lenkkeilen kun nyt on aikaa. Töissä, 3- vuorotyö, ehtii valitettavan harvoin kun on perhettä ja kotihommia hoidettavana hiton paljon!

Vierailija kirjoitti:

Baarissa istuminen ja oluen kittaaminen ei varsinaisesti edistä kenenkään parantumista ja tekee ihmisestä työkyvyttömän. Ei sairausloma ole sama kuin loma kuiteskaan.

Edistää se. Olut on kaiken lisäksi hyväksi suoliston mikrobikannalle.

Olla pattayalla 3kk, se se oli hienoa, käsi leikattuna kipsissä,muttei menoa haitannu . Hyvin parani ja tuli tutustuttua paikalliseen kulttuuriin.

4 kk saikulla ja teen mitä haluan ja pystyn eli käyn asioilla ja puuhastelen kotona ja pihalla sen mitä jaksan.

Tee vaikka pimeitä hommia, ei mua sun saikut kiinnosta.

Jos on tarttuva tauti niin pysytään kotona. Muuten voi liikkua.

Vierailija kirjoitti:

Jos on tarttuva tauti niin pysytään kotona. Muuten voi liikkua.

Baarissakin?

Jos kykenee istumaan baarissa, niin kykenee myös tekemään töitä! Ei kahta sanaa!

Mikä on sairasloman syy? Mitä ohjeita lääkäri on antanut?

Flunssassa tms virus/bakteeri taudissa pysytään kotona. Jos vaikka selkävaivaa voi tehdä asioita jotka vointi ja ohjeet sallii, samoin psyykkisten/henkisten vaivojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Baarissa istuminen ja oluen kittaaminen ei varsinaisesti edistä kenenkään parantumista ja tekee ihmisestä työkyvyttömän. Ei sairausloma ole sama kuin loma kuiteskaan.

Riippuu mikä sairasloman syy.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei siis ole mikään tarttuva tauti. Jotenkin silti arastelen mennä julkisille paikoille, jos joku työkaveri tulee vastaan.

Ap

Miksi? Eihän lääkäri ole määrännyt sinua eristykseen, ei kieltänyt liikkumista eikä työkaverin vastaantuleminen pahenna sairauttasi. Voi olla , että joudut vähän selittämään. Varsinkin syöpä, ALS tai joku muu neurologinen sairaus on aika kiitollinen työkavereille kerrottava töistä poissalon syy.

Jos on selkäkivun takia sairaslomalla ja postailee kuvia laavureissulta... Koen henkilön olevan työkykyinen.

Itse olin tapaturman takia sairaslomalla ja palasin töihin, kun sain yöllä nukuttua. Sain keventää työtäni niin, että jätin nostamiset yms. työkavereille. En tyyliin pystynyt juoksemaan tai hyppimään, mutta rauhallisesti taapertelin paikasta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Joskus kyllä ihmetyttää nämä "masennussaikut". Onpa helppo sanoa olevansa masentunut jotta oikein luvan kanssa saa olla käymättä töittä ja tehdä kaikkea kivaa. Tuskin oikeasti masentunut jaksaa pyöriä kivoissa paikoissa, ja sekö sen masennuksen sitten parantaa?

huoh taas. Kivoissa paikossa pyöriminen ei ole masentuneena kivaa ja ei paranna masennusta tietenkään. Itse pahimpina kausina saatan mennä joka päivä esim kahvilaan/kirjastoon istumaan koska jos jään päiväksi kotiin yksin eristyksiin oman pään sisään niin aamu kolmeen mennessä olisin todennäköisimmin tappanut itseni. Siellä sitten itsetuhoisena hyörii pyörii kaupungilla ja kaikki rahat menee koska ei väliä tuskin jaksaa enää ens kuuss elää, rintakehä ja kurkku ahtaalla vaan miettii loputtomia ahdistuskeloja, ei pysty lukemaan mitään, keskittymän mihinkään, olemaan normaalissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Saattanut käydä myös esim festareilla kavereiden kanssa ihan vaan koska sosiaalinen velvollisuus ja täytyy joku kulissi pitää yllä ja jaksaa esittää normaalia ja tehdä normaaleja juttuja. Ihan sen lievimmänkin masennuksen ensisijainen oire on että ekana menetetään elämästä ne kivat ja itselle tärkeät jutut, kaikki harrastukset jne mitä ennen on tykännyt tehdä. Jos olisin ollut viimeset 12v terve niin mitä kaikkea kivaa ja itselle merkityksellistä oliskaan saanut aikaan, masennus on yhtäkuin menetetty elämä ja hukkaan valunutta aikaa.

Ja ne jutut mitä tehdään kun yritetään larpata jotain normielämän jäännöksiä ei ole kivoja, raskas itkuinen ja tappoväsynyt olo ja heti helpottaa kun pääsee takaisin kotiin nukkumaan ja ei tarvi kolmeen kkn pestä hiuksia tai laittaa ruokaa. Sit taas ylös kun joku kaveri tulee paikkakunnalle käymään ja täytyy käydä jossain ravintolassa moikkaamassa.

Ei ole myöskään kiva sanoa olevansa masentunut. Suurin osa ei ymmärrä, väheksyy ja kuvittelee jotain meemimasennuksia joka itellä on silloin kun on joku normi vitutushuonopäivä joka kuuluu tavalliseen elämään. Mt jonot on pitkät, hyviä lääkärin lausuntoja ja hoitokontakteja on vaikea saada, terapia ajaa vararikkoon koska niin kallista. Ne masennuksen taustalla olevat syyt ei ole myöskään kivoja ja niistä kaikista vähiten on kiva vaan sanoa jossain tkn luukulla tai missä ikinä, kaikista vähiten vieressä pällisteleville saikku huutelijoille. Kiva varmaan sairastua pysyvästi, menettää läheinen, kohdata elämän raiteilta suistava onnettomuus, saada surkea turvaton varhaislapsuus, tulla r*iskatuksi, kiusatuksi jne?? Ja sitten näistä vaan sanomaan jonnekin ja saadaan kiva saikku ja tehdään kivoja asioita?

Kyllä se vaan niin on että parhaimmat olot on niillä joilla on riittävän kivalohtuullinen työ ja terveys ja normaali elämä ekä niillä masennussairaslomalaisilla.