Teatterikorkeakouluun on muka nimetön valinta heh

Vierailija kirjoitti:

Ai että pitäisi kouluttaa enemmän näyttelijöitä, vaikka sieltä valmistuneilla on korkein työttömyysprosentti kaikista korkeakoulutetuista ellei tanssijoita lasketa?

Kerro vielä ap miten kannattaa lisätä veronmaksajien maksamaa koulutusta aloille, joissa on kaikkein heikoin työllisyys?

Keskustelu lopahtaa aina viimeistään siinä vaiheessa kun joku mainitsee jotain veronmaksajista. Verorahoja ei tietenkään pidä käyttää miten sattuu, mutta veronmaksaja on jo niin kulahtanut ja merkityksensä menettänyt sana, että sen jälkeen keskustelut lähtevät aina täysin sivuraiteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roope Salmista ei ikinä otettu teatterikorkeakouluun

Ja Me Naiset-haastattelun mukaan Wilma Kinnunenkin (Satu Silvo/Heikki Kinnunen) pyrki seitsemän kertaa, mutta onnistui lopuksi pääsemään.

Useimmille turhaa, kun nuo niinalahtiset ja akuhirviniemet hallitsevat alaa. Kyvykkäitä varmaan olisi, mutta aina samat naamat saavat työt. 

Wilma on vielä 2010-luvun alussa kertonut naistenlehden haastattelussa (Satu+Wilma), että ei halua koskaan näyttelijäksi. Kuinka moni muu alaan noin suhtautunut pääsisikin teakiin myöhemmin?

Vierailija kirjoitti:

Roope Salmista ei ikinä otettu teatterikorkeakouluun

Teatterikoulu se on Tampereenkin koulu.

Minusta tuo sukunimettömyys ei auta yhtään. Jos olet lapsesta asti nähnyt, kuinka Ella-Oliver kulkee vanhempiensa mukana ties missä kissanristiäisissä, niin tottakai tiedät hänet. Monet alalla tuntevat toisensa ja viettävät illanistujaisia vuorotellen eri ihmisten kodeissa. Kyllä siinä tutuksi tulee kollegoiden lapset.

Nämä lapset myös pääsevät näkemään paljon sellaista vanhempiensa kautta, mitä aivan muunlaisessa ympäristössä kasvanut lapsi ei näe. Antaahan se ihan eri lähtökohdat hakemiseen, kun tiedät alasta enemmän ja saat vinkkejä näyttelemiseen alansa huipuilta. Eikä ne kesätyötkään jossain pellonmutkan kesäteatterin 10 v lapsen pääroolissa aukene jollekin Mila-Veeti Virtaselle, vaan sille tutun näyttelijän lapselle.

Ai että sukunimet peitetään mitä sillä on väliä kun julkkisten lapset on monesti esitelty jo naistenlehtien sivuilla ja kasvot on tavistenkin muistissa.

Ihan kuin se kummisetä tai -täti ei pääsykokeissa tunnistaisi kasvoista ja pelkästä etunimestä bestiksensä lasta?

Ihan käsittämätöntä selittelyä Knihtilältä ja kumppaneilta.

Onko jääkiekkoliigaankin jokin ohituskaista, vai ovatko ne jääkiekkoilijoiden pojat vain niin hyviä? Kolmannen polven pelaajia siellä kuitenkin rymistelee. Ehkä näyttelijän hommaan jo lapsena tutustunut saa kosketuspintaa siihen työhön.

Muusikoiden lapset täyttävät aika pitkälle Sibelius-akatemian. Syrjäytyneiden lapsista tulee syrjäytyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Onko jääkiekkoliigaankin jokin ohituskaista, vai ovatko ne jääkiekkoilijoiden pojat vain niin hyviä? Kolmannen polven pelaajia siellä kuitenkin rymistelee. Ehkä näyttelijän hommaan jo lapsena tutustunut saa kosketuspintaa siihen työhön.

Muusikoiden lapset täyttävät aika pitkälle Sibelius-akatemian. Syrjäytyneiden lapsista tulee syrjäytyneitä.

Saavat oppia pienestä lapsesta asti. Vuosikas laitetaan luistimille, vanhempi on hyvä opettamaan ja pian pistetään jo seuraan harrastamaan. Sama ei ole peruspertille mahdollista.

Teakiin päästäkseen on oltava tietynlainen persoona. Ei riitä normaali ulospäinsuuntautuneisuus vaan pitää olla aivan rajattoman estoton ja tyrkyllä tavalla kunnianhimoinen, myös muissa kuin näyttelijäopinnoissa. Ulkomailla teatteria opiskellessani huomasin, että teatterialan opintoihin valittiin kaikenlaisia ihmisiä, ei ainoastaan tiettyjä kropanmalleja ja persoonallisuuksia, kuten Suomessa. Tästä johtuen tasokin on aivan toinen kuin Suomessa.