Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi hiljaisia ja hieman ujoja ihmisiä ei kunnioiteta?
01.01.2023 |
Olen aina ollut vähän ujo ja "kiltti" ihminen, niin olen huomannut että ihmiset eivät kunnioita minua. Parisuhteessa joudun aina tossun alle. Mies tekee mitä huvittaa ja vaikka osaankin suuttua, niin mies ei ota sitä tosissaan, on vaan että hän ei oo tehny mitään väärää. Pettää lupauksia eikä edes pyydä anteeksi eikä koe tekevänsä mitään väärin, vaikka räikeästi pettää lupauksensa. Jos minä tekisin samalla lailla niin olis tullu jo turpaan. Miksi tämä maailma on näin epäreilu?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten löytäisin hyvän miehen, itsekin olen kiltti ja ujo. Tuntuu, että räväkät ilkimysnaiset ovat niitä suosituimpia. Ja en halua sellaista "kilttiä" miestä, joka haluaa purkaa naisvihaansa muhun ja haluaa alistajaksi alistajan paikalle, kun on hyväsydäminen nainen (uskallan sanoa näin itsestäni).
Tinderistä olen itse ja moni muu tuttu löytänyt kumppanin. Juttele vain ennakkoluulottomasti myös niille taviksen näköisille miehille, joilla on tylsä esittelyteksti tai ei tekstiä ollenkaan. He ovat monesti niitä helmiä. Itse laitoin omalle miehelle sydämen vain sen takia, kun hänellä oli kuvissa niin söpö kissa ja koira :D Ajattelin että hän on hyvää isämatskua tuleville lapsille kun eläimet oli niin hyvin hoidettu ja olin aivan oikeassa.
Minä ja moni tuttuni taas ei olla löydetty sieltä yhtään mitään. Tuntuu olevan täysin yhtä tyhjän kanssa tuo sovellus..
N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuvittelin että koulumaailmasta päästyä ja yli 30v ei tarvitsisi enää kuunnella roskaa siitä, että olen hiljainen. (Olen sitä paitsi hiljainen vain isossa porukassa ja/tai uusien ihmisten kanssa.)
No, viime pikkujouluissa KAKSI uutta työkaveria tuli ihmettelemään, että miten sä oot noin hiljaa. Toinen kyseli, että kuka sä edes oot, tuu tekemään itseäsi vähän tykö hei. Ja molemmat näistä ovat vuoden sisällä firmaan tulleita, itse olen ollut lähemmäs 10 vuotta. Mitään yhteistä työtehtävää tms minulla ei ole heidän kanssaan, joten eipä ole tullut juteltua töissä.
Kaiken huippu oli kyllä tuo "kuka sä edes oot". Mitä hittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vain jännä mies kelpaa.
Ottaisin enemmän kuin mielelläni kilttimiehen jos sellaisen löytäisin, ja jos kilttimies haluaisi kilttinaisen. Ap
Kilttimies voi pohjimmiltaan olla naistenvihaaja. Ole varovainen.
Kiltit ja hiljaiset ovat kyllä ihania ja tasa- arvoisia ja kunnioitettavia ihmisiä siinä missä kaikki muutkin.
Itellä on vähän esim töissä ongelmallista toimia hiljaisten kanssa, kun en saa heiltä irti mielipiteitä yhteisistä asioista ym. Koen, että kaikki tieto pitäisi kaivaa ja kysyä erikseen. Voi tulla käsitys, että Ok, tälle henkilölle asia on sitten varmaan ihan sama, kun ei sano mitään tai osallistu yhteiseen ideointiin ym. Tiedän että näin ei tietenkään ole, mutta hiljaisten kanssa pitää jotenkin toimia eri tavalla ha en tiedä miten he haluavat kontaktia otettavan ja milloin tai miten olisivat halukkaita kommunikoimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajat. Ei se mitä sanot, vaan miten toimit.
Jos joku kohtelee sua huonosti, otat siihen etäisyyttä. Et vastaa puheluihin, viesteihin jne. Niin ikävät ihmiset valikoituu pois.
Ujo ja hiljainen on monesti täynnä kaunaa.
Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi, älä valitse huonoon suhteeseen jäämistä, huolehdi myös omista aggression tunteistasi.
Varon nykyään ujoja ja hiljaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi ei kunnioiteta, koska annat muiden kohdella sinua miten haluavat. Olen itsekin ujo ja arka. Exä käytti sitä aika räikeästi hyväksi, mutta jätin hänet pian törkeän käytöksen alkamisen jälkeen. Exä piti sitä itsestäänselvyytenä, että olen arka hiirulainen ja minua saa haukkua ja moittia miten tykkää enkä tee asialle mitään. Oli sitten aika yllättynyt kun pakkasin kamat ja muutin omaan kämppään.
Löysin sen jälkeen miehen, joka kunnioittaa minua. Sellaisiakin on.Kerroitko hänelle erosta etukäteen vai otitko vaan tavarat ja lähdit? Kun tuo minun mies on sellainen että häntä ei jätetä. En voi tietää mitä tapahtuu jos otan eron puheeksi. Ap
Turvakotiin. Sieltä saat ohjeita. Lähde heti, kun miehen silmä välttää. Älä pidä enää mitään yhteyttä. Älä kerro etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Rajat. Ei se mitä sanot, vaan miten toimit.
Jos joku kohtelee sua huonosti, otat siihen etäisyyttä. Et vastaa puheluihin, viesteihin jne. Niin ikävät ihmiset valikoituu pois.
Huono tapa. Osoittaa, että on vielä suurempi keskustelukyvytön k.sipää. Jos ao henkilö on inhottava, voit itse olla samanlainen. Täytyy asiat kuitenkin saada hoidettua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujot antaa olla rempseiden rauhassa, mutta rempseät eivät anna olla ujojen rauhassa. Miksihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vain jännä mies kelpaa.
Ottaisin enemmän kuin mielelläni kilttimiehen jos sellaisen löytäisin, ja jos kilttimies haluaisi kilttinaisen. Ap
Ite löysin kilttimiehen Tinderistä. Mies ei viihdy yöelämässä, joten se oli ainoa tapa löytää hänet. Iso osa siellä olevista miehistä on outoja hiippareita, mutta ei kannata heti luovuttaa.
Onhan se mahdollista mutta yleensä kilttikset ei käytä panosovellusta.
Kyllä siellä ainakin 35+ ikäluokassa on ihan tavallisia, kilttejäkin miehiä, jotka on etsimässä parisuhdetta eikä pelkkää seksiseuraa. Tai ainakin oli ennen, tämän hetken tilannetta en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ujot antaa olla rempseiden rauhassa, mutta rempseät eivät anna olla ujojen rauhassa. Miksihän?
Ne rempseät on kai aina eläneet ympäristössä jossa saa olla oma itsensä ja tulla esiin tunteidenkin kanssa. Vauvasta lähtien. Ne ei ymmärrä pidättyväisyyttä. Heille pitää jonkun opettaa että on vastakkaisia luonteita eikä heitä saa härkkiä.
Syvissä vesissä ne kalat kutee. Hiljainen ja introvertti ihminen usein miettii asioita syvällisesti, esim. syitä ja seurauksia.
Vilkkaat extrovertit taas eivät pysähdy ajattelemaan, vaan tekevät. He pitävät hiljaisia ja kilttejä tyhminä, koska eivät voi tajuta, että nämä ajattelevat, koska he itse eivät niin tee. Ja tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska, ihmiset oppivat (opetetaan) ensisijaisesti kunnioittamaan vain kaltaisiaan. Ethän sinäkään kunnioita miestäsi, tämän käyttäytymisen vuoksi?
Meillä kotona jos lapsena tuli itku, kukaan ei lohduttanut, ei rupateltu koska lapsen piti olla hiljaa, aikuiset ei kuunnelleet, ne ei uskoneet että lapsilla voi olla ajatuksia, kaikki tilanteet ohitettiin. Oli niin paljon työtä ettei lapsia jaksettu mutta niitä tuli kun noh.. vaikkei olisi seurauksia haluttu.
Siksi olin hiljainen monta kymmentä vuotta. Vieläkin olen jos koen olevani kylmäkiskoisessa seurassa.
Mutta syitä hiljaisuuteen on monia, nämä minulla. Minusta tuntuu että olisin hyvinkin ulospäinsuuntautunut jos olisin saanut siihen harjoitusta ensimmäiset 18 vuotta. Koin aina olevani vangittuna hiljaisuuteen.
Yksi ex oli lopulta aika hiljainen ja sellainen alistuva, koetti aina miellyttää välttääkseen konflikteja. Valitettavasti ajan kanssa, kun huomasin käytösmallin ja sen, että usein hän koettaa tehdä mieliksi vaikkei haluaisi, eikä hän halunnut keskustella asiasta, aloin lopulta provosoida häntä. Jotenkin koetin, että hän alkaisi puolustaa itseään ja sanoisi kerrankin, että "ei, minä en halua". Suhde päättyi, enkä tiedä miten hänellä tänä päivänä menee. Toivottavasti hän on oppinut pitämään puoliaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten löytäisin hyvän miehen, itsekin olen kiltti ja ujo. Tuntuu, että räväkät ilkimysnaiset ovat niitä suosituimpia. Ja en halua sellaista "kilttiä" miestä, joka haluaa purkaa naisvihaansa muhun ja haluaa alistajaksi alistajan paikalle, kun on hyväsydäminen nainen (uskallan sanoa näin itsestäni).
Ja epäonnistuneiden miessuhteitteni taustalla on huono isäsuhde, mulla oli ilkeä ja ajoittain väkivaltainen isä: se ei ole omaa syytäni.
Menneisyyttä ei voi muuttaa mutta tulevaisuuttaan voi hallita.
Jos jää ruikuttamaan huonoa isäsuhdettaan ja rypemään siinä - tai muuta ihmissuhdetta tai tapahtumaa menneisyydessä - sitä saa sitten rypeä. Mikään ei muutu.
Ei ole olemassa kiveen kirjoitettua kohtaloa että kun kaksi- kolmekymmentä tai enemmän vuotta sitten oli näin niin siihen on jämähdettävä. Ihminen kehittyy ja kasvaa ja oppii kun vain tahtoo.
Totta kai kipeitä asioita voi olla ja hyvin monilla on, mutta hyvin monet ovat siitä huolimatta työskennelleet itselleen siedettävä elämän ja terveen tai ainakin lähes terveen itsetunnon. Ovat oppineet kunnioittamaan itseään ja pitämään itsestään niin paljon etteivät suostu kynnysmatoksi ja ylikävellyksi.
Jos ja kun keksii tekosyitä miksi ei voi elämäänsä muuttaa, miksi ei voi lähteä myrkyllisestä suhteesta jne. ei ole motivoitunut sitä tekemään. Ja kun todellinen halu ja motivaatio puuttuu, mikään ei muutu.
Karu totuus joka totta kai raivostuttaa kuulla ja moni nousee takajaloilleen tästä. Asia ei kuitenkaan muuksi muutu.
Sulla on tässä isoimpana ongelmana, ei suinkaan ujous, vaan vakava parisuhdeväkivallan uhka. Tee kiltti niinkuin aiemmassa viestissä sanottiin, lähde turvakotiin, ei puhettakaan miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten löytäisin hyvän miehen, itsekin olen kiltti ja ujo. Tuntuu, että räväkät ilkimysnaiset ovat niitä suosituimpia. Ja en halua sellaista "kilttiä" miestä, joka haluaa purkaa naisvihaansa muhun ja haluaa alistajaksi alistajan paikalle, kun on hyväsydäminen nainen (uskallan sanoa näin itsestäni).
Ja epäonnistuneiden miessuhteitteni taustalla on huono isäsuhde, mulla oli ilkeä ja ajoittain väkivaltainen isä: se ei ole omaa syytäni.
Menneisyyttä ei voi muuttaa mutta tulevaisuuttaan voi hallita.
Jos jää ruikuttamaan huonoa isäsuhdettaan ja rypemään siinä - tai muuta ihmissuhdetta tai tapahtumaa menneisyydessä - sitä saa sitten rypeä. Mikään ei muutu.
Ei ole olemassa kiveen kirjoitettua kohtaloa että kun kaksi- kolmekymmentä tai enemmän vuotta sitten oli näin niin siihen on jämähdettävä. Ihminen kehittyy ja kasvaa ja oppii kun vain tahtoo.
Totta kai kipeitä asioita voi olla ja hyvin monilla on, mutta hyvin monet ovat siitä huolimatta työskennelleet itselleen siedettävä elämän ja terveen tai ainakin lähes terveen itsetunnon. Ovat oppineet kunnioittamaan itseään ja pitämään itsestään niin paljon etteivät suostu kynnysmatoksi ja ylikävellyksi.
Jos ja kun keksii tekosyitä miksi ei voi elämäänsä muuttaa, miksi ei voi lähteä myrkyllisestä suhteesta jne. ei ole motivoitunut sitä tekemään. Ja kun todellinen halu ja motivaatio puuttuu, mikään ei muutu.
Karu totuus joka totta kai raivostuttaa kuulla ja moni nousee takajaloilleen tästä. Asia ei kuitenkaan muuksi muutu.
Hyi mitä sanoja sanot toiselle: ruikuttaminen, rypeminen, jämähtäminen, kynnysmatto, ylikävely, tahtomisen puute, tekosyy, motivaation puute...
Olet oikeasti keskeneräinen ihminen, älä vaivaudu antamaan neuvojasi muille.
Alue: Aihe vapaa
Meillä suku lyttäsi, mitätöi ja aliarvio vain rohkeita, suulaita eksroverttejä arvostettiin. Pelkäsin juhlapäiviä jo etukäteen (fyysisestikin) kun sinne piti mennä vanhempien mukana. Nykyään en pidä enää yhteyttä tuohon sukuun, koen sen niin ihottavana aikana.