Mikä teidän kasvatusniksi siihen, että isommatkin lapset pukee järkevästi?
Tuli vaan mieleen, kun oltiin ulkona uudenvuodenjuttuja katsomassa tuttavien kanssa ja oltiin niiden luota lähdössä ulos, niin kolmasluokkalaisen äiti kävi hakemassa hänelle toppahaalarit ja kurarukkaset ja sanoi vaan, että laita nämä kun ollaan niin pitkään siellä ulkona. Olin varma, että nyt alkaa eteisessä kolmas maailmansota, mutta ei, ei valittanut yhtään, puki reippaasti kuin mitkä tahansa vaatteet. Meillä tapellaan nuoremmankin kanssa milloin mistäkin vaatteesta.
Kommentit (100)
Se, että kiukuttelulla tai tappelulla ei saa tahtoaan periksi. Neuvottelemalla ja perustelemalla voidaan vaihtaa toppahousut esim. vk-housuihin, jos lämpötila on siinä rajoilla, mutta kiukulla sitä ei tapahdu. Sanoisin myös parin lapsen kokemuksella, että 9-vuotiaat myös kiukuttelevat ulkovaatteiden pukemisesta vähemmän kuin esim. 6-vuotiaat.
Meillä on 2 ja 4 luokkalaisilla kaupunki- ja kotialuevaatteet erikseen. Keskustaan ei tarvi lähteä toppahousuissa, mutta täällä kotona se on itsestään selvyys. Lapset eivät tosin ole pitäneet haalareita enää päiväkodin jälkeen, mutta siis toppahousut, toppatakki ja sorelin loskarit. Kaupoille mennessä sitten farkut, parempi takki ja siistit kengät.
Vierailija kirjoitti:
Se, että kiukuttelulla tai tappelulla ei saa tahtoaan periksi. Neuvottelemalla ja perustelemalla voidaan vaihtaa toppahousut esim. vk-housuihin, jos lämpötila on siinä rajoilla, mutta kiukulla sitä ei tapahdu. Sanoisin myös parin lapsen kokemuksella, että 9-vuotiaat myös kiukuttelevat ulkovaatteiden pukemisesta vähemmän kuin esim. 6-vuotiaat.
Meillä kiukkusi juurikin haalareista eskarina ja niitä ei enää ostettu. Sitten parin vuoden päästä halusikin itse, että ostetaan haalarit, ja ostettiin! Ota näistä selvää...
eri
Niin hämmentävältä kuin se saattaakin kuulostaa, jotkut lapset kasvatetaan vielä nykyäänkin niin, että osaavat olla vieraskoreita. Vaikka se haalarin ja kurahanskan pukeminen kuinka ottaisi päähän, mutta kun teidän perhe oli paikalla, ei ruvennut siinä tilanteessa kiukuttelemaan.
Ei ole omia lapsia, mutta mut ja veli kasvatettiin käyttämään riittävästi vaatteita ihan sillä, että me retkeiltiin, harrastettiin talvilajeja ja muutenkin ulkoiltiin ihan kodin läheisyydessäkin joka päivä kelistä riippumatta. Siinä kummasti oppi, mitä kannattaa laittaa päälle jos ei halua palella tai kastua.
(Toki pienessä kunnassa ulkopuolelta ei tullut samalla tavalla painetta tietynlaiseen pukeutumiseen ja vaatetus oli muutenkin ei-niin-merkki/tyylipainotteista varsinkin kun puolet kylän kakaroista oli kulkenut pikkupenskoista lähtien isiensä mukana jossain hirvimetsällä ja osa tuli kouluun suoraan aamutallilta tai -navetalta.)
Joko puet tai itket ja puet.Oppiipahan.
äkkiseltään en nyt tajunnut, että miksi tästä olisi pitänyt aloittaa sota ?
Kaiken perusta on se, että lapsella on hyvä itsetunto. Silloin ei mieti sitä, voiko käyttää tätä tai tuota vaatetta.
Suunnilleen kolmekymppisenä viimeistään oivaltaa itse miten paljon mukavampi olla, kun ei palele.
Vierailija kirjoitti:
Joko puet tai itket ja puet.Oppiipahan.
Miten ajattelit tämän käytännössä toteuttaa? Pukea kymmenvuotiaan väkisin?
-ei ap.
Kutittaako villa? Voisiko olla villasilkkiä tms. Onko puristavia vaatteita tai kuumentaa, vai ei lämmitä.
Lapset ottavat kuvan vaatetuksestaan joka välitunti ja muuten ulkoilulla kerran tunnissa, ja lähettävät sen minulle tai isälleen. Jos vaatetuksessa on puutteita, eli esimerkiksi kurahousujen henkselit eivät ole kunnolla, niin kotona on tiedossa rangaistus.
Vierailija kirjoitti:
Niin hämmentävältä kuin se saattaakin kuulostaa, jotkut lapset kasvatetaan vielä nykyäänkin niin, että osaavat olla vieraskoreita. Vaikka se haalarin ja kurahanskan pukeminen kuinka ottaisi päähän, mutta kun teidän perhe oli paikalla, ei ruvennut siinä tilanteessa kiukuttelemaan.
Kuinka kasvatetaan olemaan vieraskorea? Meiltä sellainen löytyy, mutta olen kuvitellut sen johtuvan luonteesta, koska en ole tietoisesti kasvattanut vieraskoreaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken perusta on se, että lapsella on hyvä itsetunto. Silloin ei mieti sitä, voiko käyttää tätä tai tuota vaatetta.
En tiedä, mistä teillä päin riidellään, mutta meillä kysymyksessä ei ole itsetunto. Tai on sikäli, että alakouluikäisillä lapsillani on niin hyvä itsetunto, että he luottavat omiin arvioihinsa vaatteiden toimivuudesta enemmän kuin minun arvioihini. Eli kouluun ei haluta toppahousuja, koska niissä on liikaa riisumista, ei haluta kauluria joka kirvelee, halutaan mieluummin lenkkarit kuin kumpparit, koska arvioidaan maan olevan melko kuiva. Usein ihan hyviä arvioita, sitten välillä hieman ylioptimistisia.
Viimeksi riitelin toissapäivänä lapsen kanssa hiihtoreissun piposta. Lapsen mielestä ohuempi olisi riittänyt, minä olin paksumman kannalla. Minä olin tällä kertaa väärässä, lapselle tuli kuuma. Seuraavalla kerralla hän sai ottaa haluamansa pipon.
Kyllä kummasti alkaa toppavaatteet kelpaamaan kun on saanut viettää omasta halustaan t-paidalla ja verkkareilla 10 minuuttia ulkona -15 asteen pakkasessa.
VEIKKAAN että draamaa ei aiheunut, koska ne oli vaatteet, joita muutenkin käytetään vapaa-ajalla (koska eihän sillä niitä muuten olisi ollut olemassakaan!).
Case closed.
Jos haluaa palella niin menkööt vaikka alasti vähäksi aikaa pihalle seisomaan kylmällä säällä, kummasti säänmukainen pukeutuminen alkaa kiinnostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken perusta on se, että lapsella on hyvä itsetunto. Silloin ei mieti sitä, voiko käyttää tätä tai tuota vaatetta.
En tiedä, mistä teillä päin riidellään, mutta meillä kysymyksessä ei ole itsetunto. Tai on sikäli, että alakouluikäisillä lapsillani on niin hyvä itsetunto, että he luottavat omiin arvioihinsa vaatteiden toimivuudesta enemmän kuin minun arvioihini. Eli kouluun ei haluta toppahousuja, koska niissä on liikaa riisumista, ei haluta kauluria joka kirvelee, halutaan mieluummin lenkkarit kuin kumpparit, koska arvioidaan maan olevan melko kuiva. Usein ihan hyviä arvioita, sitten välillä hieman ylioptimistisia.
Viimeksi riitelin toissapäivänä lapsen kanssa hiihtoreissun piposta. Lapsen mielestä ohuempi olisi riittänyt, minä olin paksumman kannalla. Minä olin tällä kertaa väärässä, lapselle tuli kuuma. Seuraavalla kerralla hän sai ottaa haluamansa pipon.
Sehän on hyvä, jos lapsella on hyvä perustelu, sitten voi miettiä, voiko asialle tehdä jotain, esim. kauluri eri materiaalista. Mutta usein se on vaan, että en haluu, koska en haluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken perusta on se, että lapsella on hyvä itsetunto. Silloin ei mieti sitä, voiko käyttää tätä tai tuota vaatetta.
En tiedä, mistä teillä päin riidellään, mutta meillä kysymyksessä ei ole itsetunto. Tai on sikäli, että alakouluikäisillä lapsillani on niin hyvä itsetunto, että he luottavat omiin arvioihinsa vaatteiden toimivuudesta enemmän kuin minun arvioihini. Eli kouluun ei haluta toppahousuja, koska niissä on liikaa riisumista, ei haluta kauluria joka kirvelee, halutaan mieluummin lenkkarit kuin kumpparit, koska arvioidaan maan olevan melko kuiva. Usein ihan hyviä arvioita, sitten välillä hieman ylioptimistisia.
Viimeksi riitelin toissapäivänä lapsen kanssa hiihtoreissun piposta. Lapsen mielestä ohuempi olisi riittänyt, minä olin paksumman kannalla. Minä olin tällä kertaa väärässä, lapselle tuli kuuma. Seuraavalla kerralla hän sai ottaa haluamansa pipon.
Tai sit lapsi keksi tekosyyt (kutittaa, hankala pukea), vaikka oikeasti kyse on siitä, että pitää kyseistä vaatekappaletta nolona, jos kaverit näkee.
On toiminut se että koululaisen kanssa selvästi on sovittu että koulussa on kouluvaatteet, mutta pihalle puetaan pihavaatteet kuten haalaria, kuravaatetta jne tarpeen mukaan, mutta näitä ei kouluun tarvitse laittaa.