Suomessa syödãän nauriin sijaan perunaa koska 1700-luvulla kirkko pakotti suomalaiset kasvattamaan sitä

Vierailija kirjoitti:

Axel Laurell on keksitty satupappi. En ole koskaan kuullut. Mutta jos jätetään ne sadut, niin todellisuudessa kirkko vihasi perunaa koska kaikki mikä kasvoi maan alla oli paholaisesta.

Ketokarppaajat uskovat edelleen tuohon.

Lopetin keitetyn perunan syönnin heti kun muutin pois kotoa 16 vuotiaana. Ainoa peruna minkä hyväksyn on ranskalaiset mutta harvoin syön sitä.

Syynä surkea, kamala, lapsuus kun yrittäjä duunari perheessä syötiin halpaalihaa, makaroonia tai perunaa joka päivä!

Milleniaali

Laurellin perustelujen mukaan peruna oli hyvä ravintokasvi seuraavista syistä:

"Jos lasten edes olis fati täynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että ne myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijässä."

Laurell julkaisi 1773 yksityiskohtaisen perunanviljelyoppaanLyhykäinen Kirjoitus, Potatesten eli Maan-Pärönain Viljelemisestä, säilyttämisestä ja Hyödytyksestä Huonen hallituxesa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi ja siitä otettiin toinen painos 1776.

Vierailija kirjoitti:

Karhunpalvelus..

perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.

kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%

proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%

Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.

Kuinka niin karhunpalvelus?

Voithan alkaa syömään naurista ihan milloin haluat. Mitä valitat? Osaatko kasvattaa naurista?

Vierailija kirjoitti:

Laurellin perustelujen mukaan peruna oli hyvä ravintokasvi seuraavista syistä:

"Jos lasten edes olis fati täynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että ne myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijässä."

Laurell julkaisi 1773 yksityiskohtaisen perunanviljelyoppaanLyhykäinen Kirjoitus, Potatesten eli Maan-Pärönain Viljelemisestä, säilyttämisestä ja Hyödytyksestä Huonen hallituxesa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi ja siitä otettiin toinen painos 1776.

Luulin että ennen oltiin hoikkia ja lasten lihavuus olisi vasta nykyajan vitsaus kun on sokerijuomia, herkkuja, prosessoitua ruokaa ja eineksiä.

Ranskassa kuningas yritti myös saada kansan syömään perunaa, ei onnistunut. Laittoi sitten vartijat kuninkaallista perunapeltoa vartioimaan, niin eipä mennyt kauaa kun joku kävi sieltä perunoita varastamassa ja ryhtyi niitä salaa viljelemään 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhunpalvelus..

perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.

kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%

proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%

Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.

Perunassa on kolminkertainen määrä energiaa nauriiseen verraten. Nälkävuosina ja pula-aikana se on säästänyt valtavasti ihmishenkiä. Kiitos, Laurell.

Nälkävuodet johtuivat sodasta ja tuhoutuneesta viljasta, jota ei peruna oikein korvaa Jos olisi korvannut, ei nälkävuosia olisi edes ollut. Perunat myös nälkävuosina mätäni maahan.

Jos perunapellot olisivat olleet naurispeltoja, olisi ihan yhtälailla riittänyt energiaa Nauriissa on hivenaineita myös enemmän kuin potussa. Eikä ihmiset pelkällä perunalla ennenkään eläneet.

Jos peruna olisi niin korvaamatn olut, ei pettuleipää Suomessa olisi syöty. Nauriin kaksinkertainen proteiinimäärä olisi korvannut myös pelkän perunan tärkkelyksen tärkeänä ravinnonlähteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laurellin perustelujen mukaan peruna oli hyvä ravintokasvi seuraavista syistä:

"Jos lasten edes olis fati täynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että ne myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijässä."

Laurell julkaisi 1773 yksityiskohtaisen perunanviljelyoppaanLyhykäinen Kirjoitus, Potatesten eli Maan-Pärönain Viljelemisestä, säilyttämisestä ja Hyödytyksestä Huonen hallituxesa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi ja siitä otettiin toinen painos 1776.

Luulin että ennen oltiin hoikkia ja lasten lihavuus olisi vasta nykyajan vitsaus kun on sokerijuomia, herkkuja, prosessoitua ruokaa ja eineksiä.

Tuossa ei ollut kyse lihavuudesta vaan päinvastoin nälästä. Olet varmaan nähnyt niitä kuvia nälkiintyneistä afrikkalaislapsista? Heillä on turpeat vatsat. Sama ilmiö.

Peruna poisti nälänhädän, joten lasten vatsat pieneni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karhunpalvelus..

perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.

kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%

proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%

Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.

Sinuahan ei kukaan kiellä  järsimästä nauriita.

Koska perunaa viljellään enemmän kuin naurista, nauris on nykyään suhteettoman kallis. 5 kertainen perunaan nähden.

Voi pyhä yksinkertaisuus:(

Perunan talvisäilyvyys huomattavasti parempaa kuin nauriin ja hehtaarisatokin suurempi. Toisaalta naurista on voinut säilöä vaatimattomammassa talvisäilössä ja se on kasvanut esim. kasketussa pellossa, perunan kasvuolosuhdevaatimukset erilaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Laurellin perustelujen mukaan peruna oli hyvä ravintokasvi seuraavista syistä:

"Jos lasten edes olis fati täynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että ne myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijässä."

Laurell julkaisi 1773 yksityiskohtaisen perunanviljelyoppaanLyhykäinen Kirjoitus, Potatesten eli Maan-Pärönain Viljelemisestä, säilyttämisestä ja Hyödytyksestä Huonen hallituxesa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi ja siitä otettiin toinen painos 1776.

Laurell taisi lintsata koulusta silloin kun opetettiin suomen kieltä 😂

Ja nykyisin meillä täällä ei saa ostaa kuin perunaa? Minulla on juuri lihapata uunissa, siellä on mm. naurista ja palsternakkaa seassa.

Lampaat syö perunaa

Vierailija kirjoitti:

Lopetin keitetyn perunan syönnin heti kun muutin pois kotoa 16 vuotiaana. Ainoa peruna minkä hyväksyn on ranskalaiset mutta harvoin syön sitä.

Syynä surkea, kamala, lapsuus kun yrittäjä duunari perheessä syötiin halpaalihaa, makaroonia tai perunaa joka päivä!

Milleniaali

Et ole ainoa. )0 luvun lama oli yhtä helvettiä!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/19/90-luvun-lama-kaatoi-pankkeja-…

https://duunitori.fi/tyoelama/laman-lapset

Peruna on hyvää, halpaa ja siitä saa monenlaista ruokaa.

Perunasta tulee parempi sato. Lisäksi saa siemenperunat seuraavalle vuodelle.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa syötiin varsin pitkään naurista liharuokien lisäkkeenä ja muutoinkin.

Naurispuuro, naurisvelli, uunissa tehdyt nauris haudikkaat olivat sekä arkiruokaa, että lihapatojen herkkuruokaa rikkaimmille.

Peruna tuli Suomeen ulkomailta.

Itseasiassa inkojen Andeilta.

Kun siellä Andeilla aloitettiin ihan aikojen alusta perunan viljely, niin kaikki meni alussa aivan perseelleen.

Kun kasvia ei vielä tunnettu, niin siellä ihmiset söivät perunnan jo sen kukkiessa.

Valtavat ihmisiä sairastui ja kuolivat myrkytykseen, sillä perunan kukat ovat myrkyllisiä.

Niinpä nuo ihmiset suuttuivat ja polttivat koko peruna peltonsa.

Vasta poltettujen peruna peltojen jälkeen, löydettiin maassa, mullan alla olevat maukkaat, jo valmiiksi korjattavat perunat.

Joiden syömisestä kukaan ei sairastunut, vaan perunat olivat arvokasta ravintoa C-vitamineineen ja kivennäisaineineen.

Lopulta peruna löysi tiensä myös Suomeen, kun alkoi merenkulku, ja muidenkin maiden maanviljelystuotteita saatiin tänne Pohjolan perille.

Samoin kuin arvokkaita kankaita, kuten silkkiä sun muuta.

Luulen että peruna syntyi Suomessa ja/tai Ruotsissa, vietiin Andeille viikinkien mukana, unohdettiin, tuotiin sitten uudestaan uutuutena täällä esille. Perusteluni: suomalaiset perunanenät. Ei ole inkoilla tapana kutsua neniään perunaneniksi. Kyllä perunan täytyy olla suomalainen ja pirun vanha keksintö.

(Saisikos tästä Peruna II -elokuvan kässärin?)

Vierailija kirjoitti:

Ilman noita heppuja olisimme nyt sohvanauriita.

Minusta naurista on paljon vaikeampi kasvattaa. Meillä ainakin ovat aina niin h*lvetin matosia, ettei niitä syö Erkkikään. Peruna sen sijaan, on niin satoisaa ja ovat sileitä ja puhtoisia kuin vauvan peppu!

Mä ymmärrän, että nälänhätäaikoina perunaa on tuputettu, koska se on nopeaa hiilaria ja antaa energiaa.

Nykyään kun saadaan helposti liikaa energiaa, voitais siirtyä takaisin juuresten suosimiseen

Mä laitan aina pataruokiin ja keittoihin lanttua, porkkanaa, palsternakkaa (palsternakka on lempijuurekseni) joskus juuriselleriä. Lisäksi tietysti paljon sipulia. Todella maukasta pitkään haudutettuna, ja juurekset säilyttävät ravintoarvonsa haudutettunakin, toisin kuin peruna, joka vain hajoaa tärkkelykseksi.

Perunat kannattaa syödä kuorineen jos haluaa saada jotain ravinteitakin.

Vierailija kirjoitti:

Lopetin keitetyn perunan syönnin heti kun muutin pois kotoa 16 vuotiaana. Ainoa peruna minkä hyväksyn on ranskalaiset mutta harvoin syön sitä.

Syynä surkea, kamala, lapsuus kun yrittäjä duunari perheessä syötiin halpaalihaa, makaroonia tai perunaa joka päivä!

Milleniaali

Voi kurjuus mikä lapsuus!! Ja tämä oli sarkasmia.