Lue keskustelun säännöt.
Suomessa syödãän nauriin sijaan perunaa koska 1700-luvulla kirkko pakotti suomalaiset kasvattamaan sitä
31.12.2022 |
Asikkalassa vaikuttanut pappi Axell Laurell ja Mynämäen kirkkoherra Antti Lizeliuksen olivat eturintamassa tuputtamassa pakkoperunaa suomalaisille ja opettamassa kuinka sitä tulee kasvattaa ja syödä oikein:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/1700-luvulla-pappi-saattoi-pitaa-peru…
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tuli mieleen, että miltä mahtaisi maistua naurislastut tai ranskannauriit? Siis samanlaisia kuin perunalastut ja ranskanpeunat, mutta tehty nauriista. Siis jos nauris olisi yhä perunan kaltainen ruoka, jota syötäisiin perunan asemasta.
Peruna on paljon satoisampi, saat yhdestä siemenestä 20 perunaa, mutta yhdestä nauriin siemenestä vain yhden nauriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karhunpalvelus..
perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.
kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%
proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.
Kuinka niin karhunpalvelus?
Voithan alkaa syömään naurista ihan milloin haluat. Mitä valitat? Osaatko kasvattaa naurista?
Miten niin? voisko johtua siitä, etttä nauris korvattiinravintoköyhemmällä perunalla?
Epäilen että nauris aiheuttaa ilmavaivoja, lanttu ainakin.
Nauris korvattiin perunalla juuri sen vuoksi, että se sisältää enemmän tärkkelystä. Peruna myös tuottaa parhaimman kylläisyyden tunteen (luin joskus tutkimuksen, jossa vertailtiin erilaisia ruokia). Nykyään tärkkelys nähdään kauheana peikkona, johtuen karppaajien valheellisesta propagandasta. Hassua, että kaikki miljoonat aasialaiset riisinsyöjät eivät kumoa tuota vähähiilaristen teoriaa lihavuudesta :) Koettakaapa lihoa perunalla. Se on todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karhunpalvelus..
perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.
kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%
proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.
Näk
Perunassa on kolminkertainen määrä energiaa nauriiseen verraten. Nälkävuosina ja pula-aikana se on säästänyt valtavasti ihmishenkiä. Kiitos, Laurell.
Nälkävuodet johtuivat sodasta ja tuhoutuneesta viljasta, jota ei peruna oikein korvaa Jos olisi korvannut, ei nälkävuosia olisi edes ollut. Perunat myös nälkävuosina mätäni maahan.
Jos perunapellot olisivat olleet naurispeltoja, olisi ihan yhtälailla riittänyt energiaa Nauriissa on hivenaineita myös enemmän kuin potussa. Eikä ihmiset pelkällä perunalla ennenkään eläneet.
Jos peruna olisi niin korvaamatn olut, ei pettuleipää Suomessa olisi syöty. Nauriin kaksinkertainen proteiinimäärä olisi korvannut myös pelkän perunan tärkkelyksen tärkeänä ravinnonlähteenä.
Nälkävuodet johtuivat säästä.
Halla vei kaiken sadon loppukesästä. Myös kesällä marjojen kukinta aikaan oli hallaa, eli niin kylmää, että marjojen kukinta loppui.
Elleivät marjat saa kukkia rauhassa loppuun saakka, marjoja ei muodostu.
Sama on viljalla. Halla vei myös viljan nälkävuosina.
Eikä niihin aikoihin ollut vilja kuljetuksia ulkomailta, kuten nykyisin. Jokaisen oli pärjättävä omillaan.Kun viljaa ei ollut, ei saatu myöskään jauhoja, joista leipää tehdä.
Eikä ollut ruokaa eläimille, joten lehmät kuolivat.
Ei saatu vasikoita.
Ei saatu lehmistä maitoa eikä voita eikä viiliä.
Eikä saatu porsaista lihaa.
Hevosia ei enää ollut kevätkylvöihin, koska hevosetkin kuolivat nälkään.Kerjäläisiä kulki talosta taloon, saadakseen edes leipäpalan silloin tällöin, että pysyivät hengissä.
Jos jossakin taloissa oli vielä jäljellä vanhaa, ylivuotista viljaa, ja jauhoja, ne leivottiin leiviksi, vaikka jauhot olivat jo homehtuneita.
Puiden kuoria revittiin ja yritettiin se murskata se niin, että siitä saatiin leivottua leipää.
Sitä puiden kuorista tehtyä leipää
sanottiin pettuleiväksi.Ei ne sodat nälänhätää aiheuttaneet, vaan ankara luonto, joka aiheutti kylmät säät juuri silloin, kun koko sato ja metsämarjat olivat herkimmillään.
Sota-aikoina on elänyt korpimaisemissa ja maataloissa ihmisiö, jotka ovat tuottaneet ruokaa sekä siviiliväestölle.
Että myös ruokaa sodassa taisteleville, rintamalla oleville sotilaille.Mutta luonto ei katso sitä, onko sota vaiko hyvä aika.
Luonto elää omaa elämäänsä.
Kuumat kesät ja kylmät kesät menee ja tulee.Samoin ankarat pakkastalvet ja lauhat talvet.
Luonto elää omaa elämäänsä, piittaamatta ihmisten tarpeista.
Niinhän tuossa juuri sanottiinkin.. Tuhoutunut sato ilman että selitetään viljan kiertokulku possuineen. Kaikki ymmärtää, että jos viljasato tuhoutuu, ei viljaa ole myöskäön maatalouteen. Turhaan kopipastetat itsestäänselvyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Axel Laurell on keksitty satupappi. En ole koskaan kuullut. Mutta jos jätetään ne sadut, niin todellisuudessa kirkko vihasi perunaa koska kaikki mikä kasvoi maan alla oli paholaisesta.
Ketokarppaajat uskovat edelleen tuohon.
Niin totta. Taikausko ei hellitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karhunpalvelus..
perunassa on 84% tärkkelystä, kun taas nauriissa on vain 48%.
kokonaiskuitua perunassa on huimat 3%, kuntaas nauriissa on 24%
proteiinia perunassa on 10%, kun taas nauriissa on 23%Jopa c-vitamiinia on nauriissa enemmän kuin perunassa ja perunaa on aina pidetty c-vitamiinin tärkeänä lähteenä suomalaisilla.
Kuinka niin karhunpalvelus?
Voithan alkaa syömään naurista ihan milloin haluat. Mitä valitat? Osaatko kasvattaa naurista?
Miten niin? voisko johtua siitä, etttä nauris korvattiinravintoköyhemmällä perunalla?
Ei voi johtua siitä.
Nauris säilyy hyvänä vain vähän aikaa, satokautensa jälkeen.
Sen sijaan peruna säilyy erittäin hyvin, syksystä kevääseen saakka täysin syötävänä, oikein säilutettynä.
Nauris nahistuu huonoksi viimeistään jo marras-joulukuuhun mennessä, toisin kuin peruna.
Peruna on perusravintoa, koko vuoden.
Kun peruna alkaa olla kaikkein pehmeintä ja huonointa huhtikuun lopulla ja toukokuussa.
Niin Suomen ja Ruotsin lämpimillä seuduilla jo istutetaan perunan perunan siemenet avomaahan.
Toisinaan usein jopa kasvihuoneisiin.
Näin saadaan aivan tuoreita, uusia perunoita jo kesäkuus puolen välin jälkeen. Ja Juhannusruoka pöytään herkuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Axel Laurell on keksitty satupappi. En ole koskaan kuullut. Mutta jos jätetään ne sadut, niin todellisuudessa kirkko vihasi perunaa koska kaikki mikä kasvoi maan alla oli paholaisesta.
Onhan A Laurell aivan historiallinen henkilö. Jos sinä et ole kuullut, se ei todista vielä mitään.
Nälkävuodet johtuivat säästä.
Halla vei kaiken sadon loppukesästä. Myös kesällä marjojen kukinta aikaan oli hallaa, eli niin kylmää, että marjojen kukinta loppui.
Elleivät marjat saa kukkia rauhassa loppuun saakka, marjoja ei muodostu.
Sama on viljalla. Halla vei myös viljan nälkävuosina.
Eikä niihin aikoihin ollut vilja kuljetuksia ulkomailta, kuten nykyisin. Jokaisen oli pärjättävä omillaan.
Kun viljaa ei ollut, ei saatu myöskään jauhoja, joista leipää tehdä.
Eikä ollut ruokaa eläimille, joten lehmät kuolivat.
Ei saatu vasikoita.
Ei saatu lehmistä maitoa eikä voita eikä viiliä.
Eikä saatu porsaista lihaa.
Hevosia ei enää ollut kevätkylvöihin, koska hevosetkin kuolivat nälkään.
Kerjäläisiä kulki talosta taloon, saadakseen edes leipäpalan silloin tällöin, että pysyivät hengissä.
Jos jossakin taloissa oli vielä jäljellä vanhaa, ylivuotista viljaa, ja jauhoja, ne leivottiin leiviksi, vaikka jauhot olivat jo homehtuneita.
Puiden kuoria revittiin ja yritettiin se murskata se niin, että siitä saatiin leivottua leipää.
Sitä puiden kuorista tehtyä leipää
sanottiin pettuleiväksi.
Ei ne sodat nälänhätää aiheuttaneet, vaan ankara luonto, joka aiheutti kylmät säät juuri silloin, kun koko sato ja metsämarjat olivat herkimmillään.
Sota-aikoina on elänyt korpimaisemissa ja maataloissa ihmisiö, jotka ovat tuottaneet ruokaa sekä siviiliväestölle.
Että myös ruokaa sodassa taisteleville, rintamalla oleville sotilaille.
Mutta luonto ei katso sitä, onko sota vaiko hyvä aika.
Luonto elää omaa elämäänsä.
Kuumat kesät ja kylmät kesät menee ja tulee.
Samoin ankarat pakkastalvet ja lauhat talvet.
Luonto elää omaa elämäänsä, piittaamatta ihmisten tarpeista.