Millaista on elämä, jos läheisellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Kaksisuuntainen on myös vahvasti perinnöllinen sairaus. Itse sairastan ja olen "perinyt" tämän isältäni. Lähipiirissä on myös monta samankaltaista tapausta. 

Kun löytyy sopiva lääkitys ja hyvä lääketasapaino voi elää ihan hyvää normaalia elämää. Aviopuolisoni sairastaa kaksisuuntaista, mutta on absolutisti ja sitoutunut päivittäisten lääkkeidensä ottamiseen.  Sopivan lääkityksen löytäminen vei aikaa, mutta nyt arki sujuu hyvin. Olemme olleet yhdessä yli kymmenen vuotta. Toki masennusjaksolla joudun enemmän ottamaan vastuuta arkemme pyörittämisestä. Tunnen myös useampiakin ihmisiä, jotka ovat kaksisuuntaisia. Kaikki he ovat ihan tavallisia ihmisiä. Absolutisteja ja käyttävät lääkkeitä. Kaikki naimisissakin.

Pari Bipoa tunnen. Kaikki tosi mukavia ihmisiä. En olisi ikinä heistä arvannutkaan, että sairastavat kyseistä sairautta. Hyvä lääketasapaino ja raittus ovat ilmeisesti aika perus edellytys vakaalle elämälle kyseisen sairauden kanssa. Kaikilla heillä on myös pitkäaikainen puoliso.