Jutut joissa unelmien mies, talo, työpaikka jne vain putoaa syliin

Enkä etsi mitään IG glamour elämää, en täydellisyyttä enkä mitään erikoista. Vaan sellaista että jotkut asiat vain loksahtelee kohdalleen, niin kuin tekin olette taatusti sata kertaa lukeneet. Vanha koulukaveri otti facessa yhteyttä: naks. Möit Torissa ruokapöydän juuri eronneelle tyypille: naks. Naapuriin muutti uusi ihminen: naks. Eksyit automatkalla harhaan ja siellä oli talo, joka oli myytävänä ja sulle sopivaan hintaan: naks. Tällaisia tarinoita tarkoitan. Ap

No joillakin on käynyt tuuri jo nuorena,että on törmännyt siihen,jonka kanssa on tehnyt lapset,ehkä sitten eronnut ja löytänyt taas uuden kumppanin. Itse erosin,ei lapsia,mutta monta vuotta on saanut ja joutunut elämään yksin,kun sopivaa ei ole osunut kohdalle. Joskus vaaleanpunaisissa unelmissa luuli,että elämä menee tietyllä tavalla ja sitten huomasikin,että missäs se unelmien puoliso on? eihän sitä löytynytkään. Meidänhän piti tehdä vaikka mitä :). Huomaakin olevansa sinkku jo useampaa vuotta kun ei vaan kolahda kenenkään kanssa kunnolla :) . Toiset taas löytää ja näyttää elävän onnellista elämää ja sopivat työpaikatkin löytyy,että voi ostaa haaveilemansa talon jne. Toki hekin tekevät työtä,mutta on sentään hyvä työpaikka :). Mutta eikun vaan eteenpäin uutta kohti,vanhalle polulle ei pidä jäädä,jos se ei johda enää minnekään.

Mies on asutaan pienessä vuokra kerrostalo asunnossa, lapset aikuisia. Mutta joo, välillä tuntuu miksi muilla käy aina tuuri ? Nytkin tutut oli myymässä asuntoaan, saivat tarjouksia mutta nämä eivät saaneet lainaa. No kävi tuuri, tuttu sijoittaja osti asunnon ja nämä jää siihen vuokralle. Saavat siis asua isossa asunnossa, lainat maksettua ja ei pidä uutta etsiä. Itse etsin edes osapäivä työtä, nämä kumpikin ovat olleet yli 20 vuotta samassa työpaikassa, samaan aikaan kun itse on tehnyt pätkätöitä. Mies sentään on töissä. Välillä mietin mitä pahaa olen tehnyt viime elämässä kun tässäkin vielä vaikuttaa.

Joskus on niinkin,että katsot,että joku elää unelmaelämää varakkaan miehen kanssa,on iso talo,lapset tulee helposti naks,mutta et tiedäkään,että tämä nainen on sen miehen vallan alla. Mies määrää,nainen tottelee,kun on jotenkin riippuvainen miehen tarjoamasta elämästä. Kun nainen ei yksinkertaisesti tulisi omasta mielestään yksin toimeen, on tottunut elämäänsä ja miehen ohjeisiin. Ei sekään välttämättä ole kaikkien unelmaa. Joskus kaikki mikä kiiltää,ei olekaan kultaa ja olet vain onnellinen,että voit olla vapaa ja yksin :). Paitsi ettei se yksin eläminenkään helppoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vähän aiheen vierestä, mutta tuskin kenenkään elämä pelkkää unelmaa on, vaikka päällepäin näyttäisi.

No ei kai kukaan eläisi monta vuotta jonkun kanssa,jos elämä ei välillä kaiken arjen keskellä olisi unelmaa. Kyllä se voi sitä unelmaa olla suurimmaks osaks. Jos se olis pashaa,olis toinen ottanut eron ja muuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Enkä etsi mitään IG glamour elämää, en täydellisyyttä enkä mitään erikoista. Vaan sellaista että jotkut asiat vain loksahtelee kohdalleen, niin kuin tekin olette taatusti sata kertaa lukeneet. Vanha koulukaveri otti facessa yhteyttä: naks. Möit Torissa ruokapöydän juuri eronneelle tyypille: naks. Naapuriin muutti uusi ihminen: naks. Eksyit automatkalla harhaan ja siellä oli talo, joka oli myytävänä ja sulle sopivaan hintaan: naks. Tällaisia tarinoita tarkoitan. Ap

Miksi tuollaista pitäisi tapahtua? Ota itse yhteyttä siihen koulukaveriin, koputa eronneen naapurin ovelle ja etsi hyvä talo.

Vierailija kirjoitti:

Enkä etsi mitään IG glamour elämää, en täydellisyyttä enkä mitään erikoista. Vaan sellaista että jotkut asiat vain loksahtelee kohdalleen, niin kuin tekin olette taatusti sata kertaa lukeneet. Vanha koulukaveri otti facessa yhteyttä: naks. Möit Torissa ruokapöydän juuri eronneelle tyypille: naks. Naapuriin muutti uusi ihminen: naks. Eksyit automatkalla harhaan ja siellä oli talo, joka oli myytävänä ja sulle sopivaan hintaan: naks. Tällaisia tarinoita tarkoitan. Ap

jep, itsellä eron jälkeen naapurista löytyi stalkkaava ex-linnakundi, siinä on sitä maagista naksahtelua :D juu en haksahtanut..mut samoja fiiliksiä ollut kun lukee näitä eri juttuja: päätin olla ainakin 2v sinkkuna ja vartin päästä kävelee elämäni mies vastaan..jep jep.

On kyllä vähän ärsyttävää. Otse eronnut vuosia sitten enkä ole edes toisille treffeille päässyt tai maannut kenenkään kanssa. Pari vuotta mun jälkeen eronneet ovat jo uusissa naimisissa tai kierrossa jo ties kuinka mones kumppani.

Sinkkuna pitää olla aktiivinen deittipalveluissa. Sopia aina kerran viikossa treffit jonkun kanssa. Oletus on että vastaantulijat harrastuksissa ja kaupoissa on varattuja. Puolison etsiminen on ihan kovaa työtä, mutta olen kaksi kertaa onnistunut löytämään ja ihan kunnolla keski-ikäisenä.

Suuri este vastentahtoisten sinkkujen pariutumiselle on odotus siitä, että tämmöisiä ihania sattumia tapahtuu itsestään. Toki joillekin tapahtuu, mutta ei kaikille. Iso osa näitä näennäisen helposti uusia parisuhteita löytävistä joko elää aktiivista elämää laajan sosiaalisen verkoston keskellä tai sitten hakee itse seuraa tinderin tai muiden treffipalveluiden kautta. Ei meidän kulttuurissa noin vain ihmiset kohtaa helposti arjessa vaikka suurin osa varmasti toivoisi että niin olisi. Nuorilla se voi vielä käydä suhteellisen helposti mutta mitä enemmän ikää tulee sitä vähemmän yleensä tutustuu uusiin ihmisiin spontaanisti.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna pitää olla aktiivinen deittipalveluissa. Sopia aina kerran viikossa treffit jonkun kanssa. Oletus on että vastaantulijat harrastuksissa ja kaupoissa on varattuja. Puolison etsiminen on ihan kovaa työtä, mutta olen kaksi kertaa onnistunut löytämään ja ihan kunnolla keski-ikäisenä.

Vsikea sopia kun ei tule mätsejä 😬

Ss kirjoitti:

Olen etsinyt sinua tinderistä jo vuosia. Vaihtasin vaimoni heti sinunlaiseen. Minulla on uusi koti, on työ, harrastukset, en polta enkä juo, kohtelen niinkuin naista pitääkin. Sinulta vaadin vain että meillä olisi jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita,kohtelet minua hyvin, otat vastuuksesi kantaa puolet asuntolainasta.

Siinäpä oikea herkkusaalis naisille.

Mulle tulee vähän väliä eteen sellaisia "elokuvamaisia" tilanteita, joista potentiaalisesti voisi syntyä jotain. En kuitenkaan itse osaa tarttua niihin. Viimeksi eilen olisi ollut TÄYDELLINEN tilanne erään kivanoloisen ja komean miehen kanssa. Tyyppi heitti epätodennäköisessä tilanteessa suoraa flirttiä, mutta mitä minä teen? Jäädyn täysin. Joku sanavalmiimpi olisi tuosta tilanteesta saanut aikaiseksi vaikka mitä.

Vastaavia tilanteita on ollut vaikka kuinka paljon.

Vierailija kirjoitti:

Joo,mä niiiiiin tiedän tunteen.

Muut onnistuu läytämään kumppanin ehkä komeankin, saavat lapset, mökin järvenrannalla, yhteiset lomamatkat tms elämän josta haaveilevat.

Minulla ei onnistu.

Tyhjänpäiväisiä seurustelukumppaneita ja alkuunsa näivettyneitä suhteita tusinan verran. Ei vaan kolahda se oikea eteen, se joka jäis rinnalleni ja jonka kanssa saisi olla oma itsensä.

Ikinä ei ole kukaan tarjonnut töitä, en ole päässyt suhteilla koskaan mihinkään. Itse olen ansioillani ja ahkeruudellani edennyt uralla. Siitä tosin olen ylpeä.

Tai sitten vaan kuvittelet, että ne muiden kumppanit on jotain todella spessua...

Vierailija kirjoitti:

Suuri este vastentahtoisten sinkkujen pariutumiselle on odotus siitä, että tämmöisiä ihania sattumia tapahtuu itsestään. Toki joillekin tapahtuu, mutta ei kaikille. Iso osa näitä näennäisen helposti uusia parisuhteita löytävistä joko elää aktiivista elämää laajan sosiaalisen verkoston keskellä tai sitten hakee itse seuraa tinderin tai muiden treffipalveluiden kautta. Ei meidän kulttuurissa noin vain ihmiset kohtaa helposti arjessa vaikka suurin osa varmasti toivoisi että niin olisi. Nuorilla se voi vielä käydä suhteellisen helposti mutta mitä enemmän ikää tulee sitä vähemmän yleensä tutustuu uusiin ihmisiin spontaanisti.

Ei kyse usein ole mistään onnesta tai sattumasta. Ärsyttää kun minullekin tullaan sitä koko ajan hokemaan miten "onnekas" olen. Minä tein tietoisen valinnan.

Ei teille kelvannut se alipainoinen, finninaamainen "tiedenörtti", vaikka se oli kuinka mukava ja hauska. Nyt kun kymmeniä vuosia myöhemmin atleettisuus tarkoittaa lihaksia, finnit kadonneet ja nörtti = akateemisesti menestynyt, niin ylläripylläri kiinnostaa.

Mulla on ollut päinvastainen tilanne kuin AP:lla. On pitänyt ihan tietoisesti pyrkiä siihen, ettei jatkuvasti ole joku uusi ihminen tulossa tutustumaan. Se juttu, joka vetää muita ihmisiä puoleensa on sen ihmisen luonteessa, ei missään ulkoisessa touhuilussa. Keskustelu- ja kuuntelutaito, empaattisuus ja kiinnostus ihmisiin. Tuollaisella luonteella täytyy jopa suojautua kiinnostuneilta miehiltä ja ystäväehdokkailta. Kokemusta on.

Ap haikailee siis jotain fantasiaelämää, jota eletään somen kiiltokuvamaailmassa, josta suodatetaan kaikki ikävä jaruma pois.

Älä itse romantisoi asioita. Ne jotka väittää elävänsä unelmaelämässä koko ajan, valehtevat. Arki on koko ajan kuin lentäisi yksisarvisella sateenkaari pilvessä. Ei ole. Ei se kokoajan voi olla sitä. Pidä some taukoa, koska siellä on se pahin valheiden pesäke.

Vierailija kirjoitti:

Ap haikailee siis jotain fantasiaelämää, jota eletään somen kiiltokuvamaailmassa, josta suodatetaan kaikki ikävä jaruma pois.

Miten te ette tajua. EN halua mitään kiiltokuvaelämää! Haluan vanhan puumörskän jossain metikössä, haluan miehen jolla on mahaa, silmälasit ja partaa, mutta joka tuntuu just siltä oikealta mulle. Tiiättekö? Oma ihminen, tuttu heti alusta asti. Sellaisia ei deittipalstoilla ole eikä kauppajonossa taakse osu. Instassa en edes ole. Ap

Sama täällä, en osaisi varmaan enää edes keskustella vastakkaista sukupuolta olevan kanssa. Muilla on onnea mutta sitten on meitä joilla sitä ei ole koskaan. En ole päässyt edes ns. ensimmäiselle kierrokselle niin olen jo lopettanut toivomisen.