Lue keskustelun säännöt.
Kirjan kirjoittajat - oma kirja valmiiksi vuonna 2023
Perustan tämän ketjun vertaistueksi kaikille, joilla on mielessään jotain, mistä voisi tulla kirja tai muu kokonainen teos. Se voi olla vasta ajatus tai melkein valmis, ei väliä. Omaan käyttöön tai julkaistavaksi. Gradun, opinnäytetyön ja väitöskirjan kirjoittajat myös tervetulleita. Jos kirjoitat mitä vaan ja haluat nähdä sen valmiina vuonna 2023, tervetuloa mukaan.
Omasta projektista saa kertoa niin paljon tai vähän kuin haluaa. Jaetaan haasteet ja onnistumiset ja annetaan vinkkejä toisillemme.
Kommentit (636)
Yhdelläkään teistä ei ole mitään uutta sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan esilukija kehdannu sanoa Kiira Korvelle, et runokirja on huono. Hänellä ei lahjoja alalle.
Mulla on itsellä pikkuisen vähemmän kirjoitustöitä ja muita töitä tällä hetkellä, niin olen saanut nauttia Kiiran viihteestä. Mielenkiintoistakin, mitä tuosta tulevaisuudessa seuraa. Kehittyykö Kiira kirjailijana, puhkeaako mahdollinen lahjakkuus kukkaansa, kyllästyykö Kiira itse tai hylkääkö yleisö. Mielenkiintoista.
Ohis
Täällä oli ihana monisivuinen runoketju, kunnes poistui. Loistavia runoja ikäänkuin vastineeksi Kiiralle.
Harmittaa hitokseen, että poistettiin, enkä ymmärrä lainkaan miksi...
Kyllähän Chat Gpt kirjoittaa laadukkaampaa materiaalia. kuin Korpi, Kallio tai TuijaLehtinen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän Chat Gpt kirjoittaa laadukkaampaa materiaalia. kuin Korpi, Kallio tai TuijaLehtinen.
Unohtakaa tuollainen Chat Gpt. Jos haluatte ammattikirjoittajiksi, jaksakaa vaan hinkata yhdenkin lauseen kanssa. Tekstejä voi kehitellä korvien välissä mahdollisimman valmiiksi, jolloin kirjoitustyö ei vie paljon aikaakaan. Kun kävelette ulkona, miettikää mitä kirjoitatte ja miten kirjoitatte. Kaupan kassallakin voi miettiä. Työtähän voi tehdä sujuvasti muuallakin kuin näppäimistön äärellä ja koneen äärellä vaan kirjoitetaan ylös se valmiiksi mietitty juttu, jolloin tekstin kanssa työskentely on sellaista hienosäätämistä enimmäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän kirjoitusharrastuksen kannalta on minusta vapauttavaa olla syntynyt juuri Suomeen. Täällä on monipuolinen kirjallisuuskenttä (vaikkakin murroksessa), vaikka kansainvälisesti ajatellen näin pienelle kieliryhmälle ei muka kannattaisi ollenkaan tuottaa ja markkinoida suunnilleen mitään. Siihen nähden mahtavaa, että edelleen julkaistaan kotimaista kirjallisuutta ja on useita isompiakin kustantajia.
Yhdysvalloissa on erilaista. Siellä on esimerkiksi hyvin vahva genreajattelu. Genrejä on paljon. Teoksen on heti alkumetreiltä kuuluttava tiettyyn alalajiin ja myös täytettävä ne kriteerit, joita genrelukijat odottavat. Kuulostaa omaan korvaani rajoittavalta ja teolliselta.
Lisäksi jokaisella kirjailijalla on oltava maksettu manageri, joka hoitaa yhteydenpidon kustantamoihin. Ilman ei voi toimia, ja liikkeellä on paljon huijareita. Ennen kuin voi edes yrittää julkaisemista on saatava itsensä asiakkaaksi jollekin kunnolliselle managerille.
Totta. Ilman manageria toimiminen, suurilla markkinoilla, kuulostaa päättömältä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta kertaa olette luulleet, että käsikirjoitus on valmis? Kuinka kauan on mennyt huomata, ettei olekkaan?
En kertaakaan. Sain perjantaina käsikirjoitukseni kustannustoimittajalta, ja hän sanoi että sen voisi panna vaikka taittoon, mutta heti kun näin hänen kommenttinsa, joita ei ollut paljon, haluan hinkata vielä pitkään ja vieläkin pidempään. Nyt on aikaa toukokuun puoliväliin. Painopäivä on sovittu elokuulle.
Onko teksti sinun kirjoittamaasi, vai oletko kokoonpanija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa itse editoitte, ennen kuin annatte muille luettavaksi?
Keille muille?
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan esilukija kehdannu sanoa Kiira Korvelle, et runokirja on huono. Hänellä ei lahjoja alalle.
En ole lukenut, mutta jos siinä oli joku muu motiivi (kuin lahjakkuuden jakaminen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan esilukija kehdannu sanoa Kiira Korvelle, et runokirja on huono. Hänellä ei lahjoja alalle.
Mulla on itsellä pikkuisen vähemmän kirjoitustöitä ja muita töitä tällä hetkellä, niin olen saanut nauttia Kiiran viihteestä. Mielenkiintoistakin, mitä tuosta tulevaisuudessa seuraa. Kehittyykö Kiira kirjailijana, puhkeaako mahdollinen lahjakkuus kukkaansa, kyllästyykö Kiira itse tai hylkääkö yleisö. Mielenkiintoista.
Minä lukisin Kiiran tuotantoa, jos hän kirjoittaisi lapsuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän kirjoitusharrastuksen kannalta on minusta vapauttavaa olla syntynyt juuri Suomeen. Täällä on monipuolinen kirjallisuuskenttä (vaikkakin murroksessa), vaikka kansainvälisesti ajatellen näin pienelle kieliryhmälle ei muka kannattaisi ollenkaan tuottaa ja markkinoida suunnilleen mitään. Siihen nähden mahtavaa, että edelleen julkaistaan kotimaista kirjallisuutta ja on useita isompiakin kustantajia.
Yhdysvalloissa on erilaista. Siellä on esimerkiksi hyvin vahva genreajattelu. Genrejä on paljon. Teoksen on heti alkumetreiltä kuuluttava tiettyyn alalajiin ja myös täytettävä ne kriteerit, joita genrelukijat odottavat. Kuulostaa omaan korvaani rajoittavalta ja teolliselta.
Lisäksi jokaisella kirjailijalla on oltava maksettu manageri, joka hoitaa yhteydenpidon kustantamoihin. Ilman ei voi toimia, ja liikkeellä on paljon huijareita. Ennen kuin voi edes yrittää julkaisemista on saatava itsensä asiakkaaksi jollekin kunnolliselle managerille.
Totta. Ilman manageria toimiminen, suurilla markkinoilla, kuulostaa päättömältä!!
Olisi hyvä olla myös lakimies. Ulkomailla lakineuvonta ei välttämättä maksa mitään, jos on kerrankin maksanut lakipalvelusta (oikeudenkäynti, kaupan vahvistaminen) ja on mahdollista, että asiakas vielä jonain päivänä tarvitsee sellaista lakipalvelua, josta voi veloittaa. Suomessa varmasti kaikki maksaa erikseen... Ellei ole suvussa lainoppinutta auttamassa. Tietysti jos on rahaa, ei tällaisia tarvitse miettiä. Tai jos projekti on pieni, harrastuksenomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka kirjoitatte teiteokirjaa, paljonkotekstiä suunnilleen syntyy päivässä? Käytättekö viitteitä? Oma ikuisuusprojekti tuntuu etenevän etanan vauhdilla..
Käsis toivottavasti loppusuoralla. Käytän loppuviitteitä ja yritän merkata lähteet huolellisesti. Jos tämä joskus kustannetaankin, sen pitää kestää näidenkin syynäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa itse editoitte, ennen kuin annatte muille luettavaksi?
Keille muille?
Ajattelin maksullista arviointipalvelua näin ensialkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"It worked!"
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on aika lyhyt kirjan kirjoittamiseen. Jos on kyse lyhyestä tekstistä, voi vuodessa ehtiäkin. Julkaisu on sitten ihan eri asia.
Itsellä on menossa Iisakin kirkko. Kolmesta paikasta tuli hylsy ja nyt käyn tekstejä läpi, ennen kuin viitsin uudelleen tarjota.
Melkoinen ikuisuus projekti. Saa nähdä, tuleeko ikinä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu aika uskomattomalta, että kustantamo rahoitti kirjoittamisen apurahoilla ilman käsikirjoituksen siementäkään.
Tekstin viimeistelyllä tarkoitat varmaan oikolukua ja virheiden korjausta oikovedoksesta? Koska jos teksti on nyt kustannustoimittajalla editoitavana, ei siihen varmaan enää suuria muutoksia kirjailija omin päin voi tehdä, vaan oikoluku on seuraava vaihe.
Olen eri, mutta tässä on nyt kaksi virhettä.
1. Kustantamo ei anna apurahaa, vaan sitä haetaan muualta.
2.Kustannustoimittaja ei editoi, vaan kirjailija. Kustannustoimittaja tekee editointiehdotuksia kirjailijalle ja myös oikolukee tekstiä.
Kyllö isoilla kustantamoillakin on apurahoja. Tosin ne on pieniä suhteessa säätiörahastoihin.
Kustannustoimittajien ei pitäisi editoida, vaan tosiaan vain ehdotella - mutta kyllä ne joskus myös editoivat tekstejä. Ja itselle on sattunut sitäkin, että kustannustoimittaja ei ole kertonut editoineensa tai merkinneensä tekemiään muutoksia mitenkään. Se onkin sitten aivan kauheaa, kun huomaat tekstin merkityksen muuttuneen kokonaan, etkä tiedä, miten paljon ja miten monessa kohdassa.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka kirjoitatte teiteokirjaa, paljonkotekstiä suunnilleen syntyy päivässä? Käytättekö viitteitä? Oma ikuisuusprojekti tuntuu etenevän etanan vauhdilla..
Vaihtelee todella paljon.
Joskus menee päiviå niin, ettei synny yhtään kokonaista lausetta, kun aika menee asian selvittämiseen. Monestikin voi käydä niin, että viikon tutkimustyö tiivistyy kirjassa kahdeksi virkkeeksi. Mutta onhan se silti tehtävä, jottei tule kirjoittaneeksi ihan huuhaata. Toki huuhaa myy yllättävän hyvin, senhuomaa nimenomaan omalla alallani, mutta itse en silti halua sille linjalle lähteä.
Jos taas asia on selvä valmiiksi ja tiedän, mitä siitä täytyy kirjoittaa, voi syntyä 10 -20 sivua päivässä. Toki se täytyy sitten vielä editoida, mutta kuitenkin.
Keskimäärin väittäisin, että tulos on noin sivu/työpäivä.
Mulla on mennyt julkaistut kirjat "heittämällä" läpi eli olen luovuttanut ne julkaistavaksi niin, että on jo itse korjattu kaikki mahdolliset virheet. Oma oikoluku ja itse huomattujen virheiden korjaus on aina riittänyt. Tosin elämässä olen kirjoittanut valtavasti luovutettavia tekstejä ja olen paljon oikolukenutkin. Se on yhtä voimakas osa omaa prosessia kuin tekstintuottaminenkin. Koko ajan oikoluen omaa tekstiä samalla, kun kirjoitan. Tsemppiä kaikille kirjoitustöihin.