Onko ok jättää (liian vilkas) 5-vuotias pois sukujuhlista?

Vierailija kirjoitti:

Yksi viisas psykologi in sanonut, että älä anna lapsen tehdä sellaisia asioita, mitkä saa sinut olemaan pitämättä hänestä. Lasta tietysti rakastaa, mutta jos on liikaa päiviä, että hänestä ei pidä, niin jotain on pielessä. Kyllä lapset tietää jos vanhempi, sukulainen tai läheinen ei hänestä pidä. Ja se lisää sitä huonoa käytöstä. Jos ihmiset, jotka normaalisti pitävät lapsista eivät pidä lapsestasi, niin yleensä (jos lapsi on terve) on se vika silloin vanhemmassa, joka ei ole mahdollistanut lapselle käytöstä, jolla hänestä tykättäisiin.

Joko siteeraat väärin tai sitten on kyllä tosi toksinen neuvo. Mitä jos lapsi itkee, eikä vanhempi pidä siitä? 

Vierailija kirjoitti:

Joskus vaan on opetettava että vaikka KUINKA olisi taiteelinen tai sitä ja tätä niin on oltava hiljaa rivissä, se auttaa elämässä kyllä.

Miten taiteellisuus liittyy tähän? Oletko tavannut taiteilijoita, hehän nimenomaan ovat usein hillittyjä ja keskittyvät tekemiseen. Toki taiteellinen ihminen voi olla millainen tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä lie johtuu, että palstamammoilla on niin paljon ylivilkkaita lapsia?

Kurin ja kasvatuksen puutteesta. Lapselle annetaan periksi kaikessa. Ei uskalleta sanoa ei. 

 

Nämä ylivilkkaiden vanhemmat tarvitsevat enemmän neuvoja ja tukea kuin rauhallisempien vanhemmat. Siksi asiat nousevat herkästi esille anonyymillä keskustelupalstalla.

Osalla johtuu (lapsen) neurokirjolla olosta, osalla selkeiden rajojen puutteesta, osalla traumaoireilusta, osalla jostakin aivan muusta ja osalla monesta eri tekijästä. Tällä palstalla on mahdoton tietää, mistä kussakin yksittäisessä tapauksessa on kyse.

Niinpä. Vain se on varmaa, että kyse on r*skaväestä, oli syy mikä tahansa mainitsemasi.

Veljenpoika on 7,5-vuotias ja yhä vähän tällainen. Riehui kesken papin puheen juhlatilaisuudessa, juoksenteli ja ryömi pöytien alla, rääkyi. On ihan fiksu poika, oppii nopeasti ja on kiinnostunut muun muassa luonnontieteistä. Tuo käyttäytyminen tuntuu olevan yhdistelmä vanhempien epäjohdonmukaisuutta ja lapsen huomionhakua. Minusta osasyy on se, ettei käyttäytymiseen puututtu silloin kun se oli ihmisten mielestä vielä ns söpöä ja ymmärrettävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika jännää, että vanhemmat eivät pärjää 5-vuotiaan kanssa. Selvästihän tämä lapsi ei tosin ole terve, kun käyttäytyy kuin 2-vuotias.

Toki 5-vuotiaalle voisi fyysisesti pärjätä, mutta fyysisten keinojen käytöstä tulee lasu joten se ei ole vaihtoehto.

Lasta ohjataan sen verran kuin tarvitsee, joko sanallisesti tai fyysisesti. Ei ole lapsen etu saada perseillä julkisesti tai piilottaa komeroon sukulaisilta.

Vierailija kirjoitti:

Aika jännää, että vanhemmat eivät pärjää 5-vuotiaan kanssa. Selvästihän tämä lapsi ei tosin ole terve, kun käyttäytyy kuin 2-vuotias.

Ei 2-vuotiaskaan tuolla tavalla käyttäydy.

Ulkoistaisin elämästäni kokonaan tuon penskan. Ei kahta sanaa, että veisin vielä jonkun juhlia pilaamaan.

olisi ollut parempi ottaa lapsi mukaan ja ennen matkaa käydä läpi miten siellä käyttäydytään ja mitä tapahtuu, jos käytös ei ole ok: silloin toinen vanhempi ottaa lapsen kainaloon ja vie ulos rauhoittumaan (Tai se ainoa). Paremmin käyttäytyvät lapset seuraavat perässä ellei jou juhlavieras katso heidän peräänsä. Sitten jos lapsi ei rauhoitu ulkonakaan, niin juhlat päättyy siihen. Lapsen hylkääminen tai jättäminen kotin ei ole ok. 

Ennen juhlaa lapsi käytetään riehumassa jossain "riehulassa" eli jossain lasten riehumipaikassa ja annetaan purkaa energia. Sitten ruokaa.

lisää lapsia ei sitten enää tehdä.

Ap tässä. Joo, nuo bileet meni jo. Lapsi oli hoitajan kanssa kotona.

Mutta tälle kesälle olemme jälleen saaneet kutsun juhliin. (Ei sukujuhlat, vaan tällä kertaa ystävän juhlat). Täytyy sanoa, että on käynyt mielessä, lapsi olisi jälleen hoitajan kanssa kotona.

Olemme tällä välin saaneet ohjausta perheneuvolassa ja lapsikin käynyt neuropsykiatrisella valmentajalla. Haasteet silti edelleen samantyyppisiä kuin aiemmin.

Olisi huomattavasti helpompi, jos nuorin lapsemme ei tulisi mukaan juhliin. Juhlissa pitäisi jaksaa olla, istua paikallaan, syödä nätisti, ja nämä tuntuvat tällä hetkellä kovin vaikeilta asioilta.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Joo, nuo bileet meni jo. Lapsi oli hoitajan kanssa kotona.

Mutta tälle kesälle olemme jälleen saaneet kutsun juhliin. (Ei sukujuhlat, vaan tällä kertaa ystävän juhlat). Täytyy sanoa, että on käynyt mielessä, lapsi olisi jälleen hoitajan kanssa kotona.

Olemme tällä välin saaneet ohjausta perheneuvolassa ja lapsikin käynyt neuropsykiatrisella valmentajalla. Haasteet silti edelleen samantyyppisiä kuin aiemmin.

Olisi huomattavasti helpompi, jos nuorin lapsemme ei tulisi mukaan juhliin. Juhlissa pitäisi jaksaa olla, istua paikallaan, syödä nätisti, ja nämä tuntuvat tällä hetkellä kovin vaikeilta asioilta.

ja ne tulevat jatkossakin olemaan vaikeita asioita, jos ette vanhempina ala kantamaan vastuuta myös tuon lapsen kasvatuksesta. neuroepätyypillinen lapsikin oppii paremmin lapsena

Me vanhempina kannamme kasvatusvastuuta parhaan kykymme mukaan.

 T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Me vanhempina kannamme kasvatusvastuuta parhaan kykymme mukaan.

 T. Ap

lapsen hylkääminen yksin hoitajan kanssa kotiin on teistä vastuun kantamista? Tajuatko millaiset jäljet se jättää lapseen, kun hänet suljettiin pois muun perheen kanssa vietetystä ajasta

Samalla tavalla olemme kantaneet kasvatusvastuuta kahden vanhemman lapsemme kanssa, ja heidän kanssaan ei ole ollut pulma lähteä sukujuhliin.

Ja kannamme kasvatusvastuun nuorimmasta. Mutta silti jo 2 kk ennen tulevia juhlia mietin, miten olisi paras toimia. Ja yhtenä vaihtoehtona se, että meillä olisi MLL-hoitaja kotona tuon tilaisuuden ajan. 

Tilaisuus alkaa kirkossa ja jatkuu välittömästi ravintolassa, jossa ruokailu, puheita ym.

Ei oikein jää aikaväliä, jossa lapsi voisi purkaa energiaansa liikkumalla tms.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Joo, nuo bileet meni jo. Lapsi oli hoitajan kanssa kotona.

Mutta tälle kesälle olemme jälleen saaneet kutsun juhliin. (Ei sukujuhlat, vaan tällä kertaa ystävän juhlat). Täytyy sanoa, että on käynyt mielessä, lapsi olisi jälleen hoitajan kanssa kotona.

Olemme tällä välin saaneet ohjausta perheneuvolassa ja lapsikin käynyt neuropsykiatrisella valmentajalla. Haasteet silti edelleen samantyyppisiä kuin aiemmin.

Olisi huomattavasti helpompi, jos nuorin lapsemme ei tulisi mukaan juhliin. Juhlissa pitäisi jaksaa olla, istua paikallaan, syödä nätisti, ja nämä tuntuvat tällä hetkellä kovin vaikeilta asioilta.

Mutta eikö kotonakin pidä jaksaa istua paikallaan ja syödä nätisti? Tämähän on peruskäytöstä kaikkialla. Kyllä sen voi opettaa myös adhd:lle.Adhd ei ole lupalappu huonoon käytökseen.

Jätä kotiin, on kivempaa muillekkin

On.

Kai sinä lapsesi tunnet parhaiten..vai????

En koskaan osallistuisi tilaisuuteen joka halveksii eläviä lapsiani, kuollutko pitäisi olla että osallistua sopisi?

Onhan se tietenkin vastenmielistä että eläviä lapsia on olemassa, jotka ei ole syntyessään osannut kaikkia nykyajan käytöstapoja, oikeastaan lapset pitäisi kokonaan kieltää, niin aikuisten maailma olisi paljon parempi.