Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ortodoksisuuteen vaihtaminen luterilaisuudesta
29.12.2022 |
Minun kiintiöni on nyt lutikkakirkkoon täyttynyt. Sinä joka olet kääntynyt ortodoksisuuteen; kerro tunnelmia ja listaa suurimmat muutokset hengellisessä elämässäsi tämän askeleen otettuasi.
Kommentit (6)
Itse harkitsen tällä hetkellä kurssille liittymistä. Erosin aikoinaan luterilaisesta kirkosta. En ole katunut. Sukuni on Venäjän ordotoxeja.
Onko kellään tietoa, että mitä eroja on Venäjän ja Suomen katekumeenikursseilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, maamme mätääntynyt evl nykykirkko ei edusta Raamatullista protestanttisuutta.
Etsi mielummin toinen protestanttinen yhteisö. Ortodoksisuuteen tai Katolilaisuuteen ei kannata "kääntyä", sisältävät paljon ei Raamatullista!
Vierailija kirjoitti:
Itse harkitsen tällä hetkellä kurssille liittymistä. Erosin aikoinaan luterilaisesta kirkosta. En ole katunut. Sukuni on Venäjän ordotoxeja.
Onko kellään tietoa, että mitä eroja on Venäjän ja Suomen katekumeenikursseilla?
Kannattaa ehkä sekunti miettiä, kannatatko samoja arvoja kuin Kirill justiinsa Puten nuoleskelupuheessaan. Sen verran ajattelueroa on suomalaisella ja venäläisellä myös tuossa uskonnonhaarassa. Mutta on se varmaan parempi kuin islamiin kääntyminen.
-winner-
Alue: Aihe vapaa
Olen vaihtanut aikoinaan. Sun pitää kuitenkin muistaa, että ortodoksisuus ei ole mitään konservatiivista luterilaisuutta pienellä eksotiikalla ja pitkillä parroilla höystettynä. Uskonkäsityksissä on monia eroja. Esimerkiksi luterilaisille tutut perisyntiopit ja "yksin Raamattu" -oppi eivät kuulu millään tavalla ortodoksisuuteen, vaan ovat ortodoksien mielestä todella outoja ja arveluttavia vieraita oppeja. Niistä pitää oppia pois, jos meinaa tulla ortodoksiksi.
Sen sijaan pyhien ikonien, pyhien reliikkien ja papin siunaavan käden kunnioittaminen suutelemalla, paastoaminen, maahankumarrukset, luostarikilvoittelu, säännöllinen käyminen ripittäytymässä, pappeuden rajaaminen vain miehille ymv. jutut ovat ortodokseille itsestäänselvyyksiä.
Eli pointti on se, että pettyminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ei ole pätevä syy hakeutua ortodoksiseen kirkkoon. Ei voi vaihtaa kirkkokuntaa ikään kuin protestiksi. Uuden yhteisön imuvoiman pitää olla suurempi kuin sen entisen yhteisön työntövoiman. Pitää siis olla aito kiinnostus ortodoksisuutta kohtaan ortodoksisuuden omista lähtökohdista käsin. Vain silloin se vaihto voi olla hyvä ja kestävä ratkaisu. Muuten on kyse vain omasta pettymyksen oireiluista ja eräänlaisesta "kiukuttelusta" Jumalaa kohtaan.
Ortodoksiseen kirkkoon ei liitetä hiiren klikkauksella, vaan ensin pitää käydä katekumeenikurssi tai ortodoksisuus tutuksi -kurssi. Ne kestävät noin puolisen vuotta, ja vasta sen jälkeen voi tulla liitetyksi Kirkkoon. Kurssin käyminen ei kuitenkaan velvoita mihinkään, joten sen voi käydä ihan puhtaasti mielenkiinnosta. Eiköhän se siinä kurssin aikana sitten itselle selviä, että haluaako tulla liitetyksi vai ei. Kukaan ei paheksu, vaikka ei haluaisikaan. Niihin kursseille voi mennä ihan vaan vaikka haluaisi vain perustietoa ortodoksisuudesta ilman aikomustakaan kääntyä. Esimerkiksi luterilaisten uskonnonopettajien olisi hyvä käydä katekumeenikurssi, niin tietäisivät edes perusasiat ortodoksisuudesta.
Siunattua uutta vuotta sinulle, toivottavasti löydät sielun rauhan - olipa se sitten ort. kirkossa tai jossain muualla. :)