Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt olemaan anopin romuvarasto
29.12.2022 |
Joka kerta kun tulee kylään, anoppi raahaa mukanaan pahvilaatikollisen tavaraa ja ikeakassillisen ruokaa. Ja aivan turhaa tavaraa, miehen vanhoja ja kulahtaneita lastenvaatteita tai pehmoleluja, kiinamuovikrääsää, markettimerkkiastiastoja, 20v vanhoja aikakauslehtiä, avattuja kertakäyttömukipaketteja... Ja aina niitä saa lähettää sen mukana takaisin tai viedä suoraan roskiin. Jos olemme siellä käymässä, tuputtaa aina samoja rojuja ja kun sanomme ei kiitos, niitä astioita löytyy lapsen reppuun piilotettuna.
Oikeasti menee hermo. On sanottu monta kertaa ettei tarvita, lapsiperheessä kaapit on täynnä tavaraa, mutta sitten sitä piilotellaan ja vahingossa jätetään kuistille. Mikä tuossa on ideana? Ei uskalleta itse laittaa roskiin, vaan kierrätetään lapsen kautta?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijilla luetun ymmärtäminen hakusessa, tavarasta kieltäydytään systemaattisesti ja laitetaan aina anopin mukana takaisin kotiin.
Ja sitten se romulaatikko löytyy piilotettuna kukkapenkin vierestä. Kun jos nyt kumminkin...
Ap
Ei mitään kieltäytymistä, vaan sanot, että vie ne itse roskiin. Sinne ne menevät ne reppuihin ja kukkapenkkeihinkin piilotetut. Roskiin, laitamme ne kaikki roskiin.
Mitä puolisosi on sanonut äidilleen? Vai onko tossu.
Mies sanoo äidilleen hyvinkin suorasti mielipiteensä. Ei hänkään kaipaa turhaa tavaraa. Yleensä anoppi alkaa jankuttaa, he kinaavat hetken ja anoppi myöntyy, mutta sitten se tavara eksyy lapsen reppuun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen on ihan kamalaa. Meillä se johti välien poikki pistämiseen, kun tavarantyrkyttäjä ei muuten uskonut. Jos lähtisi sovinnollisesti ratkaisemaan tilannetta, niin jospa ehdottaisitte, että tulette joku viikonloppu auttamaan siivouksessa, että viette kaiken tarpeettoman kerralla kierrätykseen/kaatopaikalle. Tuossa voi olla taustalla alkavaa muistisairauttakin, jos käytös ei ole aina ollut samanlaista.
Poikani anoppi tuo 800 km päästä leipäjonoruokaa, nötköttiä, hernekeittopurkkeja, EU-keksejä, kirpputorikalsareita, joulukinkkuja ja karjalanpaistia. Vieraillessaan tyttärensä ja vävynsä luona hän ostaa heille jääkaapin ja pakastelokeron täyteen punalaputettuja elintarvikkeita, jota he eivät ehdi syödä ajoissa. Pakko ostaa kun on niin halpaa. Nyt nuoripari on alkanut käyttää isoja kirjaimia kieltäytyessään tavarasta, ja anoppi tietenkin loukkaantuu sydänjuuriaan myöten, kun hänen apunsa ei kelpaa. Lisäksi hän vaatii saada kuljettaa nuorenparin likaiset matot 800 km päähän Onnibussilla pestäkseen ne itse, koska tulisi liian kalliiksi pesettää ne pesulassa.
Ilkeästi kirjoitettu, ja joku ehkä tunnistaa tästä itsensä, mutta olen itsekin anoppi, eikä minulle tulisi mieleenkään tuputtaa (tai antaa salaa!) nuorelleparille tavaraa, jota he eivät tarvitse tai halua. Varsinkaan kun heidän kotinsa on 23-neliöinen yksiö.
Kuulostaa jokseenkin tutulta. Jokin aika sitten vein jonkun paidan pojan vaatekaappiin ja siellä oli rivi aivan vieraan näköisiä kauluspaitoja. Kysyin että mistä nämä on tullut ja vastaus oli mummo toi ne... Ja sellaisia vaatteita ettei tuo teini takuulla niitä pue päällensä.
Kerää kaikki roina vaikk apuoli vuotta johonkin murkkaan ja sitten tilaat sille kaatopaikalle kuljetuksen. Lasku kuljetuksesta ja jätemaksusta anopin nimellä anopin osoitteeseen. Josko helpottaisi sen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran olette asiasta keskustelleet ja homma vaan jatkuu, niin ei muuta kuin viette roskiin romut. Eihän tuossa muukaan tunnu auttavan. Kun tulee kylään, niin alat heti kantamaan roskiin niitä romuja.
Ihan yhtä paskoja ne on tarvittaessa ne miestenkin anopit. Täällä vaan toistuu aina nämä miehen äiti sitä ja tätä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, että kaikkien vastaajien mielestä tuntuu olevan ok, että ap ja miehensä maksavat jätemaksuja anopin kantamien tavaroiden takia...
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että kaikkien vastaajien mielestä tuntuu olevan ok, että ap ja miehensä maksavat jätemaksuja anopin kantamien tavaroiden takia...
Kela ne maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sen anopin pojan asia ottaa ne rojunsa mitä lapsuuden kotiinsa on ottanut.
Minä ainakaan en uskalka hävittää lasten tavaroita. Vastikään viiskymppinen kyseli yhtä lapsuuden leluaan. Löytyi se muttei kuitenkaan ottanut mukaansa.
Ingelma ei, miniä, ome sinun vaan miehesi joka ei mene lajittelemaan niitä entisiä aarteitaan, heitä pois rai tuo teille pois anopin tieltä.
Olen niin kyllästynyt säilömään kolmen lapsen muistoja joita ei saa heittää poiskaan.
Otat ne vastaan ja kiität. Viet roskiin, kun anoppi lähtee. Ja taas kun tuo joskus lisää niin teet samoin. Näin pidät anopin tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni täti on täsmälleen samanlainen, mutta yleensä ihan laadukasta Iittalaa, Arabiaa yms. Ei kuitenkaan tarvita niitä, niin annamme eteenpäin joko kikeen tai tuttaville. Ja vaikka olisi huonoakin laatua seassa, niin aina joku ottaa.
Siinä on tottakai oma vaivansa raahata rojua eteenpäin, mutta luulisin että tädillä ja ehkä ap:n anopilla kyvyttömyys hylätä mitään vieraille. Minä ajattelen sen sitten niin, että leikitään leikki loppuun tädin kanssa ja tehdään päätös hänen puolestaan. Ei hän niiden tavaroiden perään enää kysele ja miten niitä käytetään. Kyseleekö anoppisi?
Oisko ehkä että on yksinäinen ja koittaa tavaroiden tukkimisen verukkeella soluttautua hoodeille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkatte vaanjohdonmukaisesti kieltäytymistä. Kaiken mitä anoppi tuo mukanaan hän myös vie pois, ja lähtiessä varmistatte että kaikki tavarat päätyvät mukaan eikä jää pihaanne. Kun olette siellä käymässä, tarkistatte ennen kotiinlähtöä lapsen repun ja taskutkin.
Pankaa nyt miniät ne ukkonne hakemaan niiltä äideiltään tavaransa pois, dyytätte nyt väärää puuta.
Kiitos miniä jos laitat sen ukkosi syynäämään kaappini ja kellarini, viemään roskiin mitä ei tarvitse. Jääkiekkomaila vuodelta 1997, anna olla jos satun täällä tuttujen kanssa meneen jäälle. Pelipaita samalta vuodelta, älä heitä. Lehden vuosikerta vuodelta 2004, anna olla, niissä on hyviä juttuja alaltani, näkee miten ala muuttunut jne.
Vierailija kirjoitti:
Jatkatte vaanjohdonmukaisesti kieltäytymistä. Kaiken mitä anoppi tuo mukanaan hän myös vie pois, ja lähtiessä varmistatte että kaikki tavarat päätyvät mukaan eikä jää pihaanne. Kun olette siellä käymässä, tarkistatte ennen kotiinlähtöä lapsen repun ja taskutkin.
Se on miniän pojan tehtävä, ei miniän.
Ja yks, voi hakwa lähestymiskiellon. Jos ei nuorempana kestä elämää. Elämän moninaisuutta.
Juu, silkkaa roskaa ja paskaa on myös minun mieheni äiti lähettänyt meille. Vääntyneitä lusikoita, ruostuneita kakkulapioita, kuivuneita mustekyniä, vähänkäytettyjä vihkoja, joissa kuolleiden ihmisten puhelinnumeroita, tahraisia ja revittyjä lastenkirjoja, pariin kertaan käytettyjä joulupapereita, nyppyisiä vääränkokoisia ja aivan karmeita neuleita "minulle", lapsille liian pieniä kirppisvaatteita, likaisia pehmo- ym. leluja + vauvanleluja kouluikäisille, pojalleen käytettyjä kalsareita & kuolleen juopon sukulaisen pukuja, kravatteja & eltaantuneita tyynyliinoja ym. ryönää.
Anoppi tarkoittaa hyvää, mutta kyllä sen pää on pehmennyt. Ja poikansa ei henno kieltäytyä näistä aarteista ja ennakkoperinnöistä. Kun tyttärensä vei romujaan kirppikselle myyntiin, anoppi osti ne ensin itselleen. Loppusijoituspaikaksi ajatteli tietysti meidän talouttamme.
Saisi anoppi itse lajitella jätteensä ja käyttää oman roskiksensa kapasiteettia. Meidän roskis on meidän roskia varten.
Vierailija kirjoitti:
Otat ne vastaan ja kiität. Viet roskiin, kun anoppi lähtee. Ja taas kun tuo joskus lisää niin teet samoin. Näin pidät anopin tyytyväisenä.
Ei tuollaista anoppia tarvitse pitää tyytyväisenä. Anoppi on käytöksellään lukemattomia kertoja osoittanut, ettei hän piittaa toisten ihmisten asettamista rajoista ja oikeudesta pitää kotiaan haluamanlaisenaan pätkääkään, joten anopin tunteet eivät asiassa enää merkitse. Yleensä neuvon kyllä, että asiat kannattaa mahdollisimman pitkälle hoitaa keskustellen ja hyvässä hengessä, mutta tuossa vaiheessa kyllä ihan oikeasti sanoisin jo aivan todella rumasti tai katkaisisin välit kokonaan, jos roskaa tungetaan jopa lapsen reppuun, kun vanhempien silmä välttää.
Anoppina ja äitinä olisin kiitollinen jos lapset, miniöitä en kaipaa nyrpistelemään, tulisivat auttamaan kuolinsiivouksessa. Käytäisiin heidän vanhat rojunsa läpi, kaatopaikalle tai vievät kotiinsa. Sitten miehen jäämistö, tuhannet ruuvimeisselit. Sitten vaatekomerot. Kirjat konttiin tai pelastusarmeijalle.
Tuomansa pytyt ja kynttilänjalat vievät pois.
Minulla voimat ei jaksa raijata autoon tavaraa jota ei voi viedä kerrostalon roskikseen. Liikuntavammaisena en isoja nysdyköitä kanna.
Kiitos miniä jos laitat sen ukkosi viikonlopuksi meille. Soittamatta viiden minuutin välein kun lapsennekin on jo nuoria aikuisia.
Mä niiin ymmärrän aloittajaa! Mun anoppi tekee samaa ja se on niin ärsyttävää. Kantaa kaikkea turhaa tavaraa saatesanoilla "ette varmaan tarvii mutta toin kuitenkin"!