Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun ei enää jaksa?
28.12.2022 |
Onko itsemurha itsekäs ratkaisu? Ymmärtäisitkö sinä jos läheisesi olisi tehnyt itsemurhan? Yrittäisitkö ymmärtää häntä edes?
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita kriisipuhelimeen, jooko?
Menetin muutaman kuukauden välein kaksi tärkeää ihmistä itsemurhalle. Olisin tarvinnut isää ja sitä toista vielä pitkään.
Jaksathan? Minäkin aion jaksaa. Jaksetaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Soita kriisipuhelimeen, jooko?
Menetin muutaman kuukauden välein kaksi tärkeää ihmistä itsemurhalle. Olisin tarvinnut isää ja sitä toista vielä pitkään.
Jaksathan? Minäkin aion jaksaa. Jaksetaan yhdessä.
En jaksa. Eikö ole itsekästä pakottaa toista elämään? -ap
Ymmärtäisin kyllä, mutta olisin sitä mieltä että muitakin keinoja olisi kannattanut harkita vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole itsekästä. Sinun elämä kyseessä, ei kenenkään toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita kriisipuhelimeen, jooko?
Menetin muutaman kuukauden välein kaksi tärkeää ihmistä itsemurhalle. Olisin tarvinnut isää ja sitä toista vielä pitkään.
Jaksathan? Minäkin aion jaksaa. Jaksetaan yhdessä.
En jaksa. Eikö ole itsekästä pakottaa toista elämään? -ap
On.
Eikö vaan voi antaa itselleen lupaa että päästää kaikesta irti - ikään kuin kuolisi ilman sitä kuolemaa? Antaisi itsensä levätä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita kriisipuhelimeen, jooko?
Menetin muutaman kuukauden välein kaksi tärkeää ihmistä itsemurhalle. Olisin tarvinnut isää ja sitä toista vielä pitkään.
Jaksathan? Minäkin aion jaksaa. Jaksetaan yhdessä.
En jaksa. Eikö ole itsekästä pakottaa toista elämään? -ap
Niin, totta turiset. Hyvä siis kun lähtivät.
Mie en nyt ennätä.
Mitä jos kukaan ei välittäisikään? Mitä jos kukaan ei miettisi oliko se itsekästä vai ei, jatkaisivat vain elämää kuten tähän asti, miltei huomaamatta että yksi on pois joukosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö vaan voi antaa itselleen lupaa että päästää kaikesta irti - ikään kuin kuolisi ilman sitä kuolemaa? Antaisi itsensä levätä
Henkinen kuolema. Sitä tulee niin sokeaksi ympäristölleen ja luulee että se on kaikki mitä on.
Kenen hyväksyntää sinä aikeellesi haet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kukaan ei välittäisikään? Mitä jos kukaan ei miettisi oliko se itsekästä vai ei, jatkaisivat vain elämää kuten tähän asti, miltei huomaamatta että yksi on pois joukosta?
No niinhän se meneekin. Toki niillä läheisillä, jotka jäävät käsittelemään kuolemasta aiheuttunutta tuskaa ja mahdollista traumaa, saattaisi olla vähän vaikeuksia päästä elämään kiinni alkuunsa.
Muuta Senegaliin, saat uuden alun.
Mitä kaikkea et jaksa elämässäsi?
Masennus puhuu nyt. Älä usko kaikkea mitä ajattelet, etenkään masentuneena.
Mä olisin ennen sanonut et ei oo itsekästä, et oma asia ja valinta. Mutta sain syksyllä keskellä yötä soitoin et läheinen on viety sairaalaan hänen otettuaan liikaa lääkkeitä ja sanoisin et kerro ainakin sun läheisille et tuntuu pahalta ja et tarviit apua jaksamiseen, jooko? Ettei tule ihan yllätyksenä ja et heillä olis edes mahdollisuus tukea sua. Mulla ei ollut aavistustakaan kuinka huonosti mun läheinen voi, edellisenä iltana puhuin hänen kanssaan ja silloin vaikutti olevan kunnossa. Onneksi löytyi ajoissa, kiitos ihanien ystävien jotka huolestuivat kun ei saapunut sovittuun, tärkeään tapaamiseen.
Itselläni takana rankat vuodet. Paljon vastoinkäymisiä läheisten sairastelun, koronarajoitteiden, taloudellisten huolien (kun kaikki kallistuu), irtisanotuksi tulemisen ym kanssa.
Nyt käyn töissä mutta elämänilo kadonnut. En tee itselleni mitään lasteni takia. Mutta jos sairastun kuolemaan johtavaan sairauteen, apua en tule hakemaan. Eli luovuttanut olen.
Olen vaan niin uupunut vastoinkäymisiin joita on kestänyt jo monta vuotta ja lisää tulee.
Ei ole itsekäs. Aina ei vain jaksa.