Lue keskustelun säännöt.
Eväät 6h junamatkalle
Facen yhdessä reissuryhmässä henkilö kysyy vinkkejä. Mukana teini ja pikku lapsi. Joku ehdottaa jopa kylmälaukkua jne mukaan. Siis eikö oikeasti tuota aikaa selviä vaikkapa yhdessä sämpylällä ja pillimehulla? Toivottavasti ei mitään haisevia lihapullia ynnä muita pakkaa mukaan ravintolavaunuun.
Kommentit (1015)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli nyt elävästi mieleen se keskustelu että mitä eväitä risteilylle mukaan. Jengi raahas hytteihinsä mikroja ja kahvinkeittimiä. Jollain oli tapana ottaa mukaan perhepizza millä pärjäsi koko risteilyn. Itse jäisin mielummin kotiin kun lähtisin tollaselle retkelle.
Sepä. Edes nuorena ja pee aana en ottanut mitään ruokia tai voikkosia laivalle. Sipsit laivan myymälästä, jotkut ranskalaiset kahvilassa, karkkeja, siinä se. Toki juomaan meni markkoja sitten mutta jotkut kämäiset eväät, ei!
Nyt viiskymppisenä sitten vähän kalliimmat ruuat laivalla. A la carte tai buffet. Mutta voikkosia ei edelleenkään.
Olis ne voikkoset olleet aika paljon fiksummat eväät, kuin lastut, ranskalaiset ja karkit.
Jos lähtee 1 tai 2 yön risteilylle kesällä (tai koska vaan mutta kesällä on risteilysesonki) niin eipä houkuttele eikä houkutellut silloinkaan syödä eilisiä tai toissapäiväisiä muhineita leipiä. Kinkut, juustot, rasva.. Eihän ne säily.
En ihmette jengin matkaripuleita.
En asunut satamakaupungissa. Sanotaan jos vaikka Jyväskylästä lähtee Helsinkiin lähteäkseen risteileen on voikkoset jo samana iltana hytin uumenissa todella lähmäiset. Mieluummin ne sipsit ym.Entisenä hotellisiivoojana: että ärsytti kun ihmiset toi ruokia ja sotki huoneet, ja baarikaappi jota oli käytetty jääkaappina, oli hirveässä kunnossa juuri kaikkien ruokien jälkeen.
Hese, kebab, savukala, grillimättö, jugurtit, banaania, limut ja maidot kaatuneena ja valuneena. Voitteko kuvitella sen sotkun ja usein oli ihan perheitä, ei mitään ryyppy porukoita. Huoneen siivoukseen käytettävä aika todella lyhyt, että melkein itku pääsi.
Jos ei ole varaa syödä ulkona, niin älkää lähtekö matkalle. Ja minkä juupelin takia ne heset ja kebut pitää tuoda huoneeseen ja siellä sotkea kuin sikalauma. Näinkö opetetaan lapsille tapoja? Onko hesessäkin paikan päällä syöminen jo liia snobimaista eliitin kotkotusta?
Me otetaan aina ne sun paheksumat heset ja kepsut hotlaan. Ei aina jaksa syyä kaikkea, ei mene hukkaan kun voi syödä myöhemmin lisää. Lapset eivät sitäpaitsi osaa syödä siististi vielä ja mihinkään oikeaan ravintolaan emme voi mennä. Palstalla on haukuttu ravintolassa syövät perheet.
Vinkkinä ettei ruokaa mene hukkaan kun ne ottaa mukaan. Jääkaappia ei ole kaikissa hotlissa mutta säilyy ne ikkunalla tai pöydälläkin nyt sen ajan. Ja mies syö seuraavana aamuna ne mitkä ei ole enää muille kelvannut.
Vielä ei ole hotlasta laskua perään laitettu että varmaan aika normi perhe ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa te eväs-tyypit, miten saatte pidettyä viileinä esim leivät? Mikään ei ole ällömpää kuin ruisleipä, jossa rasva, juusto ja kinkku lämpimät ja koko leipä painunut lyttyyn laukussa. Onko teillä joku eväsrasia ja saatteko sen mahtumaan mukaan? Ja mites se viilennys?
No keinojahan on monia, mutta kannattaa välttää sitä ilmeisintä, eli kylmälaukkua! Se on tällä palstalla tuomittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Epäilen tuota normaalipainoa.
Vierailija kirjoitti:
Mukaan maakuoppa, johon kokonainen lammas hautumaan hiilloksen alle. 6h on kyllä nafti mutta Pasilan kohdalla voisi alkaa jo syödä (jos siis tänne Hesaan tulossa).
Tuota kokeillaan seuraavalla kerralla mutta täytyy mennä Lentokentälle asti että ehtii syödä ja nauttia. Mukaan vain lisäksi minttuhyytelö. Helppoa. Lähtöpaikka edelleen Oulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Ei ku mahassa vikaa. Siitä puuttuu ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Mulle tulee myös oksettava olo jos en ole pitkään aikaan syönyt eli paastonnut 16-17 tuntia. Enkö silloin saisi syödä? Mun syöminenkin on kaksi lämmintä ruokaa muutaman tunnin aikaikkunassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin meillä tehdään matkalla Oulusta Helsinkiin. Kunnon eväät, monta voikkuleipää metwurstilla ja juustolla. Hedelmä mieheen, jugurtti ja kk-lusikat. Vesipullot. Syöminen alotetaan kun juna lähtee Kempeleestä (noin 20 km Oulusta). Seinäjoen jälkeen käydään ravintolavaunussa kahvilla ja ehkä otetaan pulla jos on tarjouksessa. Jäljelle jääneet eväät hotkaistaan Tampereen tienoilla. Ja pirteinä hyvin syöneinä perillä!
Oulu-Kempele 10 km max 10 min.
Kyllä se vähän enemmän on, riita puoliksi noin 15 km. Mutta eväät kuitenkin samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Epäilen tuota normaalipainoa.
Mä taas epäilen sellaisen järkeä joka näkee toisen kirjoittajan elopainon keskustelupalstan välityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää kyllä, miksi katukuvassa jengi on niin pulskaa nykyään, jos parin tunnin välein pitää syödä ja 6 h syömättä on jo hengenvaarallista.
Siihenhän meidät on opetettu että verensokeri tippuu vaarallisen alas tai aineenvaihdunta hidastuu jos et syö jotain 2-3 tunnin välein. Näin minäkin tein vielä 6 vuotta sitten ja ihmettelin kun on aivan kaamea nälkä jollei ruokaa saanut yli 3 tuntiin. Näin varmasti suurimmalla osalla ihmisistä nykyään. Ja tietenkin ihmiset ihan tylsyyttääkin tunkee ruokaa suuhunsa eli ihan odotettavaa että eväitä otetaan parin tunnin matkoille koska ei keksitä mitä muutakaan tekisi siellä.
Toi verensokeri ja aineenvaihdunnan hidastuminen on kyllä niin paskapuhetta joka on aivopesty syvälle. Jännä että tuolla kehitysmaissa on luurankomaisen laihoja ihmisiä. Ne varmaan syö koko ajan ettei vaan iske nälkäkiukku. Buahahahahaa.
Olet ilmeisesti tieteilijä ja tunnet kyseisen alan hyvin? Jos todella vahvaa tietoa, kerro toki. Muuten ilkeämielisellä mielipiteellä (jolla ei ole tiedon kanssa mitään tekemistä) on arvoa vähemmän kuin nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää kyllä, miksi katukuvassa jengi on niin pulskaa nykyään, jos parin tunnin välein pitää syödä ja 6 h syömättä on jo hengenvaarallista.
Siihenhän meidät on opetettu että verensokeri tippuu vaarallisen alas tai aineenvaihdunta hidastuu jos et syö jotain 2-3 tunnin välein. Näin minäkin tein vielä 6 vuotta sitten ja ihmettelin kun on aivan kaamea nälkä jollei ruokaa saanut yli 3 tuntiin. Näin varmasti suurimmalla osalla ihmisistä nykyään. Ja tietenkin ihmiset ihan tylsyyttääkin tunkee ruokaa suuhunsa eli ihan odotettavaa että eväitä otetaan parin tunnin matkoille koska ei keksitä mitä muutakaan tekisi siellä.
Toi verensokeri ja aineenvaihdunnan hidastuminen on kyllä niin paskapuhetta joka on aivopesty syvälle. Jännä että tuolla kehitysmaissa on luurankomaisen laihoja ihmisiä. Ne varmaan syö koko ajan ettei vaan iske nälkäkiukku. Buahahahahaa.
Tietämättömyys on aika syvällä aivopestynä sun päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa te eväs-tyypit, miten saatte pidettyä viileinä esim leivät? Mikään ei ole ällömpää kuin ruisleipä, jossa rasva, juusto ja kinkku lämpimät ja koko leipä painunut lyttyyn laukussa. Onko teillä joku eväsrasia ja saatteko sen mahtumaan mukaan? Ja mites se viilennys?
Kuulostaa siltä että 80-luvulla olisit kuollut nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos matkustan 6h junassa niin suurinpiirtein puoleen väliin matkaa olen tilannut asemalle pitsan. Tuovat asemalaiturille ja käyn nopsaan hakemassa vaunuun.
Toi on niin last season. Nykyään woltitetaan suoraan liikkuvaan junaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa te eväs-tyypit, miten saatte pidettyä viileinä esim leivät? Mikään ei ole ällömpää kuin ruisleipä, jossa rasva, juusto ja kinkku lämpimät ja koko leipä painunut lyttyyn laukussa. Onko teillä joku eväsrasia ja saatteko sen mahtumaan mukaan? Ja mites se viilennys?
No se paheksuttu kylmälaukku on yksi vaihtoehto. Itselläni on pieni kylkiäisenä tullut kokoontaiteltava tukeva muovipussukka, joka on kerran ollut junassakin kanasalaattivoileivän säiliönä. Kylmäpatruunoitakin on pienempiä ja litteämpiä. Paheksujat ei edes huomaa, että että sellainen viritys on repun uumenissa.
Hah, olipa hauska kun sattui just tämä ketju kohdalle. Ja ihmettelen noin älyttömän vihaista reaktiota toisten eväisiin. Siis tajuan asian esim elokuvissa, siellä mässytys on häiritsevää, mutta ethän sinä edes kuule toisten mässytystä junassa! Oman lapsuuteni parhaimpia muistoja on äitini tekemät herkulliset eväät junamatkoille. Istuttiin siskon kanssa vastapäätä ja äiti nosteli eväskorista grillattua kanaa (koipia) ja kerrosvoileipiä, hedelmiä (viinirypäleitä, mandariineja, omenalohkoja), pullaa ja suklaata. Ihan naurattaa kun muistelen miltä tuntui kun äiti nosti korista aina uuden herkun. Muistan millainen se korikin oli, sellainen ruskea pajukori, jossa oli kansi. Tämä siis 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Epäilen tuota normaalipainoa.
Ymmärrätkö, kuinka loukkaava asenteesi on? Kaikki eivät ole ylipainoisia ja laihuus voi olla todellinen ongelma. Voi olla imeytymishäiriöitä, anoreksiaa ym. Tällaiset kirjoitukset eivät kohdistu vain ylipainoisiin, vaan ihan kaikkiin, joilla on ruuan suhteen mitä tahansa ongelmaa.
Lisäksi ylipainoiset eivät läheskään aina syö koko ajan. Toisilla se syömisongelma, häiriö nimeltään, voi ilmentyä juurikin noissa tilanteissa, kun pitäis syödä kesken matkan. Tuomitsevat kanssaihmiset estävät syömisen. Siitä seuraa nälkä. Siitä seuraa hallitsematon syöminen, kun vihdoin pääsee kotiin. Kun tähän ahmimishäiriön hallitsemiseen kuuluu juuri tuo säännöllinen syöminen. Mutta eihän heistä tarvitse välittää, kun jotenkin ovat ongelmansa itse aiheuttaneet. Mitäs ovat häiriöisiä. Pääasia, että laihat ja hoikat pääsee paheksumaan. Jotain niin kummallista ja epänormaalia asiaa, kuin eväiden syöminen.
Ite oon aina laittanut keitetyn kananmunan suuhun ja nielassu sen puolimatkassa.
Siis evääthän on se juttu pitkällä junamatkalla. Järki toki oltava mukana siinä mitä mukaan ottaa, ei kait kukaan sinne jotaki kalakeittoa ottaisi 😂. Hedelmiä, keksiä, juomista.
Enemmän ihmettelen junassa lapsia jotka saavat kävellä paskasilla lattioilla ilman kenkiä ja rääppivät joka paikkaa. Mutta ei kaikki näin tee, ei pidä yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen taas. Just tehtiin kuuden tunnin junamatka koiran kanssa. Ei ollut koiralle edes vettä, itselleni ei tullut mieleenkään tehdä jotain eväitä. Hyvin selvittiin.
Siellä taas joku köyhyyden sankari joka SELVISI jostain. Ei vahingossakaan nauttinut. Et sä mistään selviyttymisestä mitään edes tiedä kuten en mäkään enkä haluakaan tietää. Vai oletko nähnyt nälkää, syönyt joka neljäs päivä? Oletko ollut sotaa paossa toisessa maassa? Mennyt kansakouluun yhden leivän ja mehupullon kanssa? Viime vuosisadalla nämä kokemukset olivat tavallisia, mutta ei niissä mitään hienoa ollut. Ei kukaan oikeaa köyhyyttä kokenut muistele sitä lämmöllä ja ylpeile asketismillaan.
Tuota... mä pidän 16-24h ruokaväliä joka päivä, enkä näe nälkää saati sitten kuole siihen. Kerran kahdessa viikossa paastoan 48h, kerran kuussa 72h ja 3-4 kertaa vuodessa paastoan 120h putkeen. Olen normaalipainoinen. Tämä on ihmiselle terveellistä ja lisää elinvuosia.
Juuri näin. Tekisi hyvää tälle suomalaiselle lihavalle kansalle oppia paastoamaan. Kuvitellaan, että kuolema korjaa, jos ei koko ajan syö.
Ei kukaan luulee, että kuolema tulee. Mutta miksi pitäisi väkisin saattaa itselleen huono olo? Toisille sopii paasto, ei kaikille. Toisille sopii kasvisruokavalio, ei kaikille. Eri ihmisille sopii erillaiset tavat wlää. Ettehän tekään kysele muilta, miten teidän tulis elää. Miksi meidän pitäisi elää, kuten te?
Mulle tulee välillä todella huono olo jos en ole syönyt sitten heräämisen pitkään aikaan ja ollaan iltapäivän puolella. Olen juonut kahvin aamulla, mutta iltapäivästä vatsa kurnii ja tulee heikko ja pyörryttävä olo. Sitten syön jotain, tyypillisesti pienen annoksen keittoa ja leipää ja heti on parempi olo. Jossain junassa voisin syödä vaikka voileipiä.
Tuntuu ketjua lukiessa, että jos on vaikka pitkäaikaissairas eikä pysty olemaan pitkiä aikoja syömättä niin on jokin rikollinen ja vähintäänkin lihava, laiska eikä "kestä pientä näläntunnetta". Elämän kuuluu ilmeisesti olla kärsimystä kun edes jotain eväsleipää ei junassa saa syödä.
Edes lapsille ei saa olla mitään junamatkaa varten ja nälkää pitäisi vain kestää. Mistä tällainen ihme asketismi on tullut, miksi täytyy pitää itseään nälässä, mitä sillä saavuttaa?
Laihuuden. Sitä paitsi aikuinen ihminen jos ei kestä nälän tunnetta niin päässä on vikaa.
Miksi pitäisi olla laiha? Miksei normaalipaino riitä? Olen kroonisesti vakavasti sairas, 36-vuotias vasta, olen koko ikäni ollut urheilullinen ja hoikka muttei se estänyt mua sairastumasta vakavasti. Miksi mun pitäisi sairaana vielä kiduttaa itseäni syömättömyydellä?
Epäilen tuota normaalipainoa.
Ymmärrätkö, kuinka loukkaava asenteesi on? Kaikki eivät ole ylipainoisia ja laihuus voi olla todellinen ongelma. Voi olla imeytymishäiriöitä, anoreksiaa ym. Tällaiset kirjoitukset eivät kohdistu vain ylipainoisiin, vaan ihan kaikkiin, joilla on ruuan suhteen mitä tahansa ongelmaa.
Lisäksi ylipainoiset eivät läheskään aina syö koko ajan. Toisilla se syömisongelma, häiriö nimeltään, voi ilmentyä juurikin noissa tilanteissa, kun pitäis syödä kesken matkan. Tuomitsevat kanssaihmiset estävät syömisen. Siitä seuraa nälkä. Siitä seuraa hallitsematon syöminen, kun vihdoin pääsee kotiin. Kun tähän ahmimishäiriön hallitsemiseen kuuluu juuri tuo säännöllinen syöminen. Mutta eihän heistä tarvitse välittää, kun jotenkin ovat ongelmansa itse aiheuttaneet. Mitäs ovat häiriöisiä. Pääasia, että laihat ja hoikat pääsee paheksumaan. Jotain niin kummallista ja epänormaalia asiaa, kuin eväiden syöminen.
Juuri näin. Olen se sairas 36v ja mulla on ongelmana myös syömishäiriötausta. En ole ollut ikinä todella laiha anorektikko, mutta aikanaan oli bulimiaa lähentelevää käytöstä ja valtavaa syyllisyyttä jos söin "liikaa". Olin siis aina hoikka tai normaalipainossa lähellä hoikkaa.
Nykyään kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa on vaikeaa ja menetin juuri työni - suorastaan pelkään lihomista kun sain kovalla työllä ja kirjaimellisesti työllä pois ne ennen diagnoosia ja lääkitystä saadut kilot - 166 cm ja kiloja oli se 72-75 kg joka oli siis yli 15 kg aiemman painon päälle. Olen tällä hetkellä päälle 60 kg painava. En omista vaakaa ja käyn vaa'alla vain harvoin. Mä en jaksaisi yhtään enempää syyllisyyttä elintavoistani kun en kuitenkaan ole ikinä tarpeeksi hoikka, terve ja hyvä.
Jos matkustan 6h junassa niin suurinpiirtein puoleen väliin matkaa olen tilannut asemalle pitsan. Tuovat asemalaiturille ja käyn nopsaan hakemassa vaunuun.