Tanska on lyhentänyt valtionvelkaansa kahdessa vuodessa lähes 30 miljardia euroa
Suomi puolestaan on velkaantunut tämän hallituskauden aikana 40 miljardin euron verran.
Marin: korona, Ukrainan sota!
Ihan samat ongelmat olleet Tanskallakin.
Joissakin maissa vaan hallitaan talousasiat.
Kommentit (100)
Pankki on neuvonut säästämään 2 kuukauden asumis- ja ruokarahat tilille, koska jos irtisanotaan niin voi joutua odottamaan ansiosidonnaista 2 kuukautta eikä saa tilille mistään rahaa. Talvella varmasti irtisanotaan porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on paljon isoja yrityksiä jotka maksaa hyvin veroja ja ovat isoja työllistäjiä, esimerkiksi Maersk, Davis Service Group, Danfos, Lego, Egmont, Falk, Jysk ja niin edelleen.
Suomessa yritykset myydään ulkomaille. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa ns. kehitysmaa muiden pohjoismaiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä Ruotsin että Tanskan johtavat ekonomit ovat olleet huolissaan jo vuosia Suomen velasta ja viime aikoina valkaantumisesta. Sekä etenkin Ruotsissa mutta myös Tanskassa tehtii jo vuosituhanne lkupuolell, viimeistään kymmenluvulla hanklat poliittiset päätökset: työn on oltava aina kannattavampaa kuin tuilla oleminen. Ruotsissa tiputettiin tukia, samalla alennettiin tuloveroa.
Mitä teki Suomi samaan aikaan? Nosti tukia ja kovensi verotusta.
Kannattaa tutustua huolellisesti ensin siihen Tankan malliin työttömien kohdalla ennen kuin tekee hätiköityjä johtopäätöksiä saatikka sitten kirjoittaa niistä tänne. Ei Tanskassa työttömyyttä hoideta tukia alentamalla kuten Suomessa esitetään ratkaisuksi. Kyse on kokonaisvaltaisesta työttömien tukemisesta kohti palkkatyötä. Ei mitään summittaista pakkohakua karenssin pelossa.
Kyse on siitä, että kannustimeksi laitetaan työteko, ei kotona makailu.
Kyllä mutta ei mitään ilmaistöitä vaan ihan oikeita palkkatöitä. Ymmärrätkö eron?
Suomessakin on tarve matalapalkka-aloilla. Esim siivouspuolelle kaupungissa ei saada sijaisia, koska sijaisia ei ole, kun tuet ovat niin hyvät. Ei kannata tehdä mitään
Tuttava teki sijaisuuden tarhassa syyskuussa ja seuraavan kerran rahaa tuli tilille joulukuussa ja hänellä 3 lasta, elivät puolison palkalla ja lapsilisillä.
Tuet kun pitää hakea uudelleen ja käsittely kestää.
Eläkeläiset voivat tehdä sijaisuuksia ja lisätöitä, koska heillä tulee eläke tilille joka kuukausi ja palkka on vain lisärahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Matalapalkkatöillä emme kasvata taloutta, emmekä maksa velkaa. Käy juuri päinvastoin.
Suomen suurin ongelma on heikko tuottavuus, Sitä on ylläpidetty politiikkatoimin ja näköjään jotkut puolueet haluavat ylläpitiää sitä edelleen (kokoomus, leikkaukset työttömyysturvaan).
Muissa Pohjoismaissa yritykset ovat kehittäneet toimintaansa korkeamman tuottavuuden suuntaan ja sen seurauksena myös työvoima on sirtynyt korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin - paremmalla palkalla.
Tämä kehitys on jäänyt Suomessa kokonaan toteutumatta politiikkatoimien (oikeisto) johdosta.
Tanskaan ei otettu 2015 "työvoimapulanpaikkaajia" silloisen oikeistohallituksen aikana ja demarit jatkaa yhtä tiukalla linjalla. Lisäksi heillä oma valuutta ja silti paremmat tuet mitä Suomessa. Kunnilla velvollisuus työllistää työttömät jos työtä ei muualta löydy.
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Vierailija kirjoitti:
Tanskaan ei otettu 2015 "työvoimapulanpaikkaajia" silloisen oikeistohallituksen aikana ja demarit jatkaa yhtä tiukalla linjalla. Lisäksi heillä oma valuutta ja silti paremmat tuet mitä Suomessa. Kunnilla velvollisuus työllistää työttömät jos työtä ei muualta löydy.
Tyhmiä ovat kun eivät ottaneet niitä. 2015 sais toistua vaikka heti tummien tulijoiden osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
KAikissa muissa Pohjoismaiss aon käytetty ja käytetään työvoimapalveluihin huomattavasti enemmän rahaa kuin Suomessa.
Vain SUomessa tietyt tahot kuvttelevat, että leikkamalla työttömyyskorvauksia työttömät työllistyvät, riippumatta siitä, onko heillä vanhentuntu koulutus, vajeita osaamisessa, terveydellisiä ongelmia jne.
Muissa Pohjoismaissa näihin asioihin on jo pitkään kiinnitetty huiota, kun Suomess aon vain kepitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Ansiotulonveronalennukset eivät auta täsmälleen yhtään mitään matalapalkka-aloilla. Meillä on jo hyvin pieni verotaso pienimmillä palkoilla nyt ja siitä ylipäätään joku prosentin alennus veroon tuo jotain 15 euroa kukkaroon kuukaudessa. Ja ne pienimmät palkat ovat jo nyt niin pieniä, että niillä useat joutuvat hakemaan niitä sosiaalitukia töistä huolimatta elääkseen, joten tuolla sinun ehdotuksellasi matalapalkka-alojen ahdinkoa lähinnä syvennetään.
Ansiotulonveroalet auttavat tosiasiassa vain ja ainoastaan suurituloisia ja ylempää keskiluokkaa.
Suomi on tehnyt aikanaan kalliin ja katkeran virheen kun luopui omasta markasta. Kiitos vain Lipponen ja Niinistö. Ruotsilla on kelluva kruunu ja samoin Suomella pitäisi olla valuutta jonka arvo määräytyy markkinoilla. Tämä omasta valuutasta puhuminen on melkoinen tabu tämän päivän Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskaan ei otettu 2015 "työvoimapulanpaikkaajia" silloisen oikeistohallituksen aikana ja demarit jatkaa yhtä tiukalla linjalla. Lisäksi heillä oma valuutta ja silti paremmat tuet mitä Suomessa. Kunnilla velvollisuus työllistää työttömät jos työtä ei muualta löydy.
Tyhmiä ovat kun eivät ottaneet niitä. 2015 sais toistua vaikka heti tummien tulijoiden osalta.
Menettivät "voimavaran" kuten Petteri Orpo puhui. Miksi Sanna ei ota mallia Tanskan Metestä? Metellä fiksummat puheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
KAikissa muissa Pohjoismaiss aon käytetty ja käytetään työvoimapalveluihin huomattavasti enemmän rahaa kuin Suomessa.
Vain SUomessa tietyt tahot kuvttelevat, että leikkamalla työttömyyskorvauksia työttömät työllistyvät, riippumatta siitä, onko heillä vanhentuntu koulutus, vajeita osaamisessa, terveydellisiä ongelmia jne.
Muissa Pohjoismaissa näihin asioihin on jo pitkään kiinnitetty huiota, kun Suomess aon vain kepitetty.
Suomessa oli pohjoismainen työllistämismalli vuodet 1983-1990 Urpo Leppäsen työministeriaikana mutta koska se oli liian hyvä niin Kokoomus poisti sen. Eihän se nyt käy kokkareille että työstä saisi oikean palkan.
Koko Suomen terijoki2 hallituksen punikki pissikset voisi korvata vaikka kinkkusämpylällä sekin tekisi parempaa työtä vaikka joku vahingossa söisi suomen hallituksen.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan Tanskan hallitus ottaa vetovastuun myös Suomessa, vähän niin kuin oman toimen ohella?
helppoahan tuo on ollut Tanskassa, on vain laitettu lisää veroja
Vierailija kirjoitti:
Koko Suomen terijoki2 hallituksen punikki pissikset voisi korvata vaikka kinkkusämpylällä sekin tekisi parempaa työtä vaikka joku vahingossa söisi suomen hallituksen.
joo, Sipilän terijokihallitus missä KOK-KEPU-PS sössi aivan kaiken, näitäkä aiot äänestää? Oma on vikasi
Kysymyshän on ainoastaan siitä, että kuinka lähellä Tanska on velattomuutta? Kaikki muu on pelkkää silmänlumetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä Ruotsin että Tanskan johtavat ekonomit ovat olleet huolissaan jo vuosia Suomen velasta ja viime aikoina valkaantumisesta. Sekä etenkin Ruotsissa mutta myös Tanskassa tehtii jo vuosituhanne lkupuolell, viimeistään kymmenluvulla hanklat poliittiset päätökset: työn on oltava aina kannattavampaa kuin tuilla oleminen. Ruotsissa tiputettiin tukia, samalla alennettiin tuloveroa.
Mitä teki Suomi samaan aikaan? Nosti tukia ja kovensi verotusta.
Kannattaa tutustua huolellisesti ensin siihen Tankan malliin työttömien kohdalla ennen kuin tekee hätiköityjä johtopäätöksiä saatikka sitten kirjoittaa niistä tänne. Ei Tanskassa työttömyyttä hoideta tukia alentamalla kuten Suomessa esitetään ratkaisuksi. Kyse on kokonaisvaltaisesta työttömien tukemisesta kohti palkkatyötä. Ei mitään summittaista pakkohakua karenssin pelossa.
Kyse on siitä, että kannustimeksi laitetaan työteko, ei kotona makailu.
Kyllä mutta ei mitään ilmaistöitä vaan ihan oikeita palkkatöitä. Ymmärrätkö eron?
Suomessakin on tarve matalapalkka-aloilla. Esim siivouspuolelle kaupungissa ei saada sijaisia, koska sijaisia ei ole, kun tuet ovat niin hyvät. Ei kannata tehdä mitään
Tuttava teki sijaisuuden tarhassa syyskuussa ja seuraavan kerran rahaa tuli tilille joulukuussa ja hänellä 3 lasta, elivät puolison palkalla ja lapsilisillä.
Tuet kun pitää hakea uudelleen ja käsittely kestää.
paperit voi täyttää etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tehnyt aikanaan kalliin ja katkeran virheen kun luopui omasta markasta. Kiitos vain Lipponen ja Niinistö. Ruotsilla on kelluva kruunu ja samoin Suomella pitäisi olla valuutta jonka arvo määräytyy markkinoilla. Tämä omasta valuutasta puhuminen on melkoinen tabu tämän päivän Suomessa.
Se ei ole mikään tabu. Sitä minä en vain ymmärrä, että mitä ihmeen merkitystä tuolla aivottomalla ulinallasi 20 vuotta sitten tehdyistä virheistä on? Ei sitä jankkaamista jostain Lipposista ja museoajoista kukaan jaksa kuunnella, koska se on merkityksetöntä ulinaa, joka ei mitään muuta, se virhe kun on tehty silloin ja nyt ollaan tässä.
Ja sitten taas nyt se oman valuutan käyttöönotto on ihan kokonaan toinen tarina kuin se, että sitä ei olisi koskaan otettukaan käyttöön. Kukaan ei ole kokeillut tuota temppua eli irroittautumista vahvasta ja vakaasta ison alueen vaihdetusta valuutasta. Se olisi aivan mielipuolinen riski otettavaksi tässä vaiheessa. Kukaan ei tiedä, miten se arvoltaan käyttäytyisi vaan se riippuisi aivan täysin siitä, miten markkinat siihen luottaisivat. Vaikka meilllä kuinka yritettäisiin vaikkapa laittaa arvoksi sama kuin eurolla alkuun, jos se arvo ei olisi markkinoiden mielestä kohdillaan, sillä sanellulla hinnalla sitä et voi pakottaa ketään muita kuin maan omia kansalaisia vastaanottamaan, eli se voisi aivan hyvin olla, että sillä markalla et pysty ostamaan mitään ulkomailta ja se olisi totta kai yrityksille täysi katastrofi. Jos tällaista suunniteltaisiin pitäisin itsekin huolen siitä, että ihan joka ikinen liikenevä lantti olisi kiinni euroissa eikä jossain epävarmassa lilliputtimarkassa, jonka arvo saattaa olla muutamassa kuukaudessa ihan mitä tahansa.
Minä en yksinkertaisesti keksi yhtään keinoa, millä tuollaisen eurosta irtautumisen voisi tehdä taloudellisesti turvatusti ja siitä syystä minusta tuo markasta haaveilu on täysin epärealistista. Kuulen toki mielelläni, jos joku on keksinyt, miten se onnistuisi oikeasti, mutta yhtään vakuuttavaa esitystä en ole vielä kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Matalapalkkatöillä emme kasvata taloutta, emmekä maksa velkaa. Käy juuri päinvastoin.
Suomen suurin ongelma on heikko tuottavuus, Sitä on ylläpidetty politiikkatoimin ja näköjään jotkut puolueet haluavat ylläpitiää sitä edelleen (kokoomus, leikkaukset työttömyysturvaan).
Muissa Pohjoismaissa yritykset ovat kehittäneet toimintaansa korkeamman tuottavuuden suuntaan ja sen seurauksena myös työvoima on sirtynyt korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin - paremmalla palkalla.
Tämä kehitys on jäänyt Suomessa kokonaan toteutumatta politiikkatoimien (oikeisto) johdosta.
matalapalkkatyö kattaa perustoimeentulon ja enemmänkin. Jokainen työpaikka säästää yhden tuettavan.
Tuttava teki sijaisuuden tarhassa syyskuussa ja seuraavan kerran rahaa tuli tilille joulukuussa ja hänellä 3 lasta, elivät puolison palkalla ja lapsilisillä.
Tuet kun pitää hakea uudelleen ja käsittely kestää.