Tanska on lyhentänyt valtionvelkaansa kahdessa vuodessa lähes 30 miljardia euroa
Suomi puolestaan on velkaantunut tämän hallituskauden aikana 40 miljardin euron verran.
Marin: korona, Ukrainan sota!
Ihan samat ongelmat olleet Tanskallakin.
Joissakin maissa vaan hallitaan talousasiat.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tehnyt aikanaan kalliin ja katkeran virheen kun luopui omasta markasta. Kiitos vain Lipponen ja Niinistö. Ruotsilla on kelluva kruunu ja samoin Suomella pitäisi olla valuutta jonka arvo määräytyy markkinoilla. Tämä omasta valuutasta puhuminen on melkoinen tabu tämän päivän Suomessa.
Markasta luopumisesta päätettiin jo Ahon kepu-kokoomus hallituksen aikana: 1991 markka sidottiin Suomen Pankin toimesta ecuun (laskennallinen europpalainen valuutta, euron "edeltäjä"). Markka sidottiin myös liian korkealla kurssilla ja ikävän lopputuloksen tiedämme kaikki.
Jos meillä olisi oma valuutta nyt, olisimme ns.syvällä kusessa korkojen noustessa.
Tanskassa on korkeampi elintaso kuin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Matalapalkkatöillä emme kasvata taloutta, emmekä maksa velkaa. Käy juuri päinvastoin.
Suomen suurin ongelma on heikko tuottavuus, Sitä on ylläpidetty politiikkatoimin ja näköjään jotkut puolueet haluavat ylläpitiää sitä edelleen (kokoomus, leikkaukset työttömyysturvaan).
Muissa Pohjoismaissa yritykset ovat kehittäneet toimintaansa korkeamman tuottavuuden suuntaan ja sen seurauksena myös työvoima on sirtynyt korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin - paremmalla palkalla.
Tämä kehitys on jäänyt Suomessa kokonaan toteutumatta politiikkatoimien (oikeisto) johdosta.
Mielenkiintoista. Juttelin juuri tekoälyn kanssa Suomen suurimmista haasteista. Se nosti yhdeksi suurimmista ongelmista tuottavuuden laskun. Ei ihan tuulesta temmattu juttu.
Pitäisikö meidän tukeutua enemmänkin tekoälyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Tää kuulostaa oikeasti todella järkevältä politiikalta. Toivottavasti seuraava hallitus ottaisi mallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Tää kuulostaa oikeasti todella järkevältä politiikalta. Toivottavasti seuraava hallitus ottaisi mallia.
Yhdysvalloissa on myös malli, jossa sekä työntekijän palkkaamis- että irtisanomiskynnys ovat erityisen matalalla. Siellä ei ole toiminut erityisen hyvin. Yhdysvalloissa on myös henkilökohtaiset konkurssit yleisempiä. Ajatuksena on, että "jaahas, kaveri mennyt firmansa takia kolme kertaa konkurssiin... no, ei siinä mitään, nyt hän jo tietää mitä ei kannata tehdä, joten neljäs kerta toden sanoo". Seurauksena yrittäjyys on Yhdysvalloissa yleisempää kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tehnyt aikanaan kalliin ja katkeran virheen kun luopui omasta markasta. Kiitos vain Lipponen ja Niinistö. Ruotsilla on kelluva kruunu ja samoin Suomella pitäisi olla valuutta jonka arvo määräytyy markkinoilla. Tämä omasta valuutasta puhuminen on melkoinen tabu tämän päivän Suomessa.
Markasta luopumisesta päätettiin jo Ahon kepu-kokoomus hallituksen aikana: 1991 markka sidottiin Suomen Pankin toimesta ecuun (laskennallinen europpalainen valuutta, euron "edeltäjä"). Markka sidottiin myös liian korkealla kurssilla ja ikävän lopputuloksen tiedämme kaikki.
Jos meillä olisi oma valuutta nyt, olisimme ns.syvällä kusessa korkojen noustessa.
No kuinka syvällä kusessa on Ruotsi, Norja, Tanska tai Sveitsi. Kaikilla oma valuutta. Aikoinaan markka-aikana teimme suuren virheen kun valuuttaa ei päästetty riittävän ajoissa kellumaan. Suomi elää viennistä niin vahvasti että me tarvitsemme valuutan joka joustaa markkinatilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Matalapalkkatöillä emme kasvata taloutta, emmekä maksa velkaa. Käy juuri päinvastoin.
Suomen suurin ongelma on heikko tuottavuus, Sitä on ylläpidetty politiikkatoimin ja näköjään jotkut puolueet haluavat ylläpitiää sitä edelleen (kokoomus, leikkaukset työttömyysturvaan).
Muissa Pohjoismaissa yritykset ovat kehittäneet toimintaansa korkeamman tuottavuuden suuntaan ja sen seurauksena myös työvoima on sirtynyt korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin - paremmalla palkalla.
Tämä kehitys on jäänyt Suomessa kokonaan toteutumatta politiikkatoimien (oikeisto) johdosta.
Mielenkiintoista. Juttelin juuri tekoälyn kanssa Suomen suurimmista haasteista. Se nosti yhdeksi suurimmista ongelmista tuottavuuden laskun. Ei ihan tuulesta temmattu juttu.
Pitäisikö meidän tukeutua enemmänkin tekoälyyn?
Ehkäpä pitäisi. Tekoeläyn ei tarvitse miellyttää omaa viitekehystä ja tehdä sille antoisaa politiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Tää kuulostaa oikeasti todella järkevältä politiikalta. Toivottavasti seuraava hallitus ottaisi mallia.
Yhdysvalloissa on myös malli, jossa sekä työntekijän palkkaamis- että irtisanomiskynnys ovat erityisen matalalla. Siellä ei ole toiminut erityisen hyvin. Yhdysvalloissa on myös henkilökohtaiset konkurssit yleisempiä. Ajatuksena on, että "jaahas, kaveri mennyt firmansa takia kolme kertaa konkurssiin... no, ei siinä mitään, nyt hän jo tietää mitä ei kannata tehdä, joten neljäs kerta toden sanoo". Seurauksena yrittäjyys on Yhdysvalloissa yleisempää kuin Suomessa.
Jenkkien ja Suomen sosiaaliturva on kuin yö ja päivä eli ei kannata edes yrittää vertailla. Tanska ja Suomi sen sijaan ovat vertailukelpoisia. Paitsi Suomi jäämässä koko ajan jälkeen niin Tanskaa kuin muitakin Pohjoismaita kun todellisia uudistuksia ei täällä uskalleta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Tää kuulostaa oikeasti todella järkevältä politiikalta. Toivottavasti seuraava hallitus ottaisi mallia.
Mikäli seuraav ahallitus on oikeistohallitus, poimii se taas vain maksajalleen sopivat rusinat muiden maiden malleista. TÄmähän se on tapana ja tätä kokoomus yrittää nytin tehdä mm. paikallisen sopimisen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä Ruotsin että Tanskan johtavat ekonomit ovat olleet huolissaan jo vuosia Suomen velasta ja viime aikoina valkaantumisesta. Sekä etenkin Ruotsissa mutta myös Tanskassa tehtii jo vuosituhanne lkupuolell, viimeistään kymmenluvulla hanklat poliittiset päätökset: työn on oltava aina kannattavampaa kuin tuilla oleminen. Ruotsissa tiputettiin tukia, samalla alennettiin tuloveroa.
Mitä teki Suomi samaan aikaan? Nosti tukia ja kovensi verotusta.
Tämä olisi niin tärkeää toteuttaa myös Suomessa. Työn pitäisi olla aina kannatavampaa kuin kotona hengailu. Mutta täällä nousee hirveä meteli heti jos tukia leikataan muilta kuin maanviljelijöiltä vaikka heille tuki ei ole vastikkeetonta.
Kannattavammaksi työnteko muuttuu palkkoja nostamalla. Tuet ovat jo nyt liian pieniä, joten niistä ei passaa leikata. Palkat ylös, kuten hoitajilla.
Ihan idioottimaista verrata rikasta Pohjoismaalaista hyvinvointivaltiota itä-Eurooppalaiseen konkurssipesään.
Myös Ruotsi lyhentää velkaansa. Mihin Suomen rahat menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on korkeampi kokonaisveroaste kuin Suomessa, eli veroja kerätään enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tanskan oli jo ennenkoronaa velkaantuntu vähemmän kuin Suomi, Suomi oli tehnyt sitä ennen velkaa 106 mrd (yhteinen tekijä aiemmalle velalle; kokoomus).
Tanskassa sekä ansiotulojen, mutta etenkin pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea korkeammpaa. Siellä myös listaamattomist ayhtiäistä satuja osinkoja verotetaan samala prosentilla kuin listaosinkoja, toisin kuin Suomessa.
2008 lähtien hallituksemme ovat ennen nykyistä olleet oikeistovetoisia. 2009 lähtien Suomi on jäänyt jälkeen koko ajan muista. Miten meni omasta mielestä?
Siellä on mistä verottaa kun siivoojatkin tienaa kuukaudessa yli 3900e ja sairaanhoitajat lähes 6000e. Meillä ei voi tyhjästä ottaa mitään.
Meillä voi laskea ansiotuloverotusta ja samalla sosiaalitukia samassa määrin. Tällöin alkaa myös matalapalkka-alat kiinnostaa.
Matalapalkkatöillä emme kasvata taloutta, emmekä maksa velkaa. Käy juuri päinvastoin.
Suomen suurin ongelma on heikko tuottavuus, Sitä on ylläpidetty politiikkatoimin ja näköjään jotkut puolueet haluavat ylläpitiää sitä edelleen (kokoomus, leikkaukset työttömyysturvaan).
Muissa Pohjoismaissa yritykset ovat kehittäneet toimintaansa korkeamman tuottavuuden suuntaan ja sen seurauksena myös työvoima on sirtynyt korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin - paremmalla palkalla.
Tämä kehitys on jäänyt Suomessa kokonaan toteutumatta politiikkatoimien (oikeisto) johdosta.
Mielenkiintoista. Juttelin juuri tekoälyn kanssa Suomen suurimmista haasteista. Se nosti yhdeksi suurimmista ongelmista tuottavuuden laskun. Ei ihan tuulesta temmattu juttu.
Pitäisikö meidän tukeutua enemmänkin tekoälyyn?
Vaikea sanoa. Tekoälyn hyvä puoli on se, että se lukee saman määrän lähdemateriaalia puolessa tunnissa kuin mitä ekonomisti koko koulutuksensa aikana. Lisäksi tekoälyä ei ohjaa oma ideologia. Katsokaapa mitä tapahtuu kun pistetään EK:n ja työntekijäliiton ekonomit väittelemään keskenään. Ne väittelee vielä viikonkin päästä, koska kumpikaan ei näe kokonaisuutta objektiivisesti. Nämä asiat ainakin näkisin tekoälyn hyvinä puolina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on paljon isoja yrityksiä jotka maksaa hyvin veroja ja ovat isoja työllistäjiä, esimerkiksi Maersk, Davis Service Group, Danfos, Lego, Egmont, Falk, Jysk ja niin edelleen.
Suomessa yritykset myydään ulkomaille. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa ns. kehitysmaa muiden pohjoismaiden joukossa.
Niinpä, Danfos osti jonkin aikaa sitten yhden suuren suomalaisen erinomaista tulosta tekevän yrityksen.
Verojen osuus bruttokansantuotteesta on Tanskassa selvästi isompi. Tämä ei ole mielipidekysymys: jos Suomessa olisi verotettu koko 2000-luku yhtä paljon kuin Tanskassa, valtio olisi liki velaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei kerrottu mistä ne rahat on tulleet. Työttömyyttä siellä ainakin hoidetaan huomattavasti rajummalla kädellä kuin Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää miten tul näkyy tanskalaisten elämässä.
Siellä ei edes hoideta työttömyyttä mitenkään rajummalla kädellä vaan sitä työttömyyttä hoidetaan järkevämmin. Siellähän esimerkiksi työttömyyden alussa ansiosidonnainen on jopa 90 % palkkatulon tasosta pienituloisilla, Suomessa se on paljon paljon vähemmän. Ansiosidonnaisen taso sitten laskee vähitellen ja työnhakuvelvoite on olemassa koko ajan.
Tanskassa on onnistuttu luomaan sekä työntekijöille että työnantajille toimivat tasapuolinen malli, jossa irtisanominen on helppoa, mutta vastineeksi työnantekijän tipahdus töistä todella pehmyt. Tanskassa myös työntekijä voi helposti irtisanoutua työsuhteen alkuvaiheessa ilmen pelkoa kuukausien karensseista niin kuin täällä. Täällä taas ei puolueet osaa näistä malleista yrittää kopioida mitään muuta kuin keppiä työntekijälle.
Tää kuulostaa oikeasti todella järkevältä politiikalta. Toivottavasti seuraava hallitus ottaisi mallia.
Mikäli seuraav ahallitus on oikeistohallitus, poimii se taas vain maksajalleen sopivat rusinat muiden maiden malleista. TÄmähän se on tapana ja tätä kokoomus yrittää nytin tehdä mm. paikallisen sopimisen osalta.
Jos ansiosidonnaista huononnetaan niin pariskuntien kannattaa erota ja nainen nostaa yksinhuoltaja tuet.
Kun ansiosidonnaista huononnetaan niin ihmiset eroavat liitoista ja työnantaja saa poistaa vuorolisät.
Ek on halunnut poistaa vuorolisät jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Tanska on kiristänyt rajusti maah anmuut topolitiikkaansa. Sieltähän ne löysät miljardit oli helposti otettavissa
Jepp ja fudinu sen roskan takas lähtömaihin, jotka kuormittaa turhaan taloutta ja rikostilastoja. Tanska ottanu todella kovat keinot käyttöön. Niistä ei vaan meidän lehdet juurikaan kirjottele. Mä oon huviksee lukenut tanskalaisia lehtiä netissä, kun ne saa luettua myös enkuksi. Tanskalaisilla on ns mitta täynnä ja hyvä niiin.
Jaa Tanskaan taisi ne hintojennousun tuotot päätyä.
Vierailija kirjoitti:
Verojen osuus bruttokansantuotteesta on Tanskassa selvästi isompi. Tämä ei ole mielipidekysymys: jos Suomessa olisi verotettu koko 2000-luku yhtä paljon kuin Tanskassa, valtio olisi liki velaton.
EK ja kokoomus ovat aina saaneet läpi vaatimuksen verojen laskemisesta sillä perusteella että se lisää kilpailukykyä ja tuottavuttaa vaan ja mutta ei ole toteutunut!
Mielenkiintoista. Juttelin juuri tekoälyn kanssa Suomen suurimmista haasteista. Se nosti yhdeksi suurimmista ongelmista tuottavuuden laskun. Ei ihan tuulesta temmattu juttu.