Onko täällä oikeasti taloudellisesti riippumattomia ja tulottomia? Eli säästönne riittävät loppuiäksi ilman tuloja

Olen aina ollut varsin tietoinen menoistani. Jossain vaiheessa hyvin palkattua työuraani huomasin, että varallisuutta oli kertynyt siinä määrin, että se riittää hamaan tulevaisuuteen sillä kulutustasolla johon olin tottunut.

Raha on ollut aina keskeinen motivaattori työssäkäynnilleni, vaikka työni on ollut monella muullakin tavalla antoisaa ja mielenkiintoista. Kun pakko ansaita rahaa käytännössä loppui, niin työmotivaationi alkoi myös laskea. Ammattini on ollut myös omalla tavallaan raskas ja vastuullinen. Lisäksi aloin tuntea, että olin saanut siltä kaiken mitä sillä on annettavaa minulle muussakin kuin rahallisessa mielessä.

Korona sotki työkuvioita ja toi lisäsäätämistä ja päädyin reilusti alle 6-kymppisenä lopettamaan työt. Jäin siis oikeasti kokonaan tulottomaksi, koska en ole työkyvytön enkä katso oikeudeksi hakea mitään tukia tms. saati pyrkiä sairaseläkkelle. Kaksi kulunutta vuotta tuloni ovat olleet pyöreä nolla.

Onko muita samankaltaisia ratkaisuita tehneitä?