Oletko joskus ajanut auton pois tieltä? Vertaistukea tähän.
Poikani auto lähti perjantaina käsistä huonon kelin takia mutkassa ja päätyi ojaan. Pojalle itselleen ei käynyt kuinkaan, mutta auton etuosan muovit meni palasiksi enkä tiedä saako siitä enää järkevästi autoa.
Poika on itse jossitellut tapahtumaa mielessään paljon. On järkyttynyt ja miettii asiaa paljon. Samoin minä teen, mutta pyrin olemaan näyttämättä sitä kenellekään. Perjantaina toki järkytyksestä itkin aika paljonkin.
Mutta ihan joka hetki se on mulla mielessä. Mietin kuinka pienillä asioilla oltaisiin tältä vältytty. Poika ei edes olisi ollut siellä ellei olisi ensin heittänyt siskoja kotiin. Jos isä olisi tehnyt sen niin poika olisi mennyt vain kotiinsa suoraan. Kaikki olisi hyvin. Tai jos poika olisikin tullut meille aaton vastaiseksi yöksi niin hän ei olisi lähtenyt enää ajamaan siitä mihinkään. Kaikki olisi hyvin.
Jossittelen ja jossittelen ihan taukoamatta päässäni tätä. Jos herään yöllä niin samantien tämä on mielessä. Aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Koko joulun on ollut tunne, että mikään ei tunnu miltään. Lisäksi tietysti, kun aattona oltiin isommalla porukalla (sukulaisia) niin tottakai osan porukasta piti asiaa vatvoa ja tietysti kaikki tietää kuinka siinä olisi pitänyt toimia jne. Sellainen asian vatvominen vain pahentaa oloa.
Soitin kriisipuhelimeen ja sieltä kuulin nipun erilaisia kliseitä. Eli ei mitään apua. Olen menossa työterveyteenkin, mutta epäilemättä saan kuulla samat kliseet.
Voisiko joku sanoa, että tälläiset jutut on kuitenkin tavallisia. Näitä tapahtuu monille. Ne järkyttää ja peläyttää, mutta elämä jatkuu. Olen itsekin ajanut kerran auton ulos tieltä. Itseasiassa lähes samassa kohdassakin. Muistan, että olin silloinkin järkyttynyt, mutta en jotenkin näin paljon.
Miten mun pitäisi tätä asiaa käsitellä päässäni?
Ja jos haluat pahentaa vain oloani kommentoimalla jotain ilkeää niin ole kiltti ja jätä se omaan päähäsi. En kaipaa sellaista.
Kommentit (48)
Ei vaan osaa ajaa vielä kelin mukaan jos lähtee tuolla tavalla mutkassa käsistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan osaa ajaa vielä kelin mukaan jos lähtee tuolla tavalla mutkassa käsistä.
Aika hyvin sisäistit viimeisen kommenttini.
Ja tiedoksi niin kyllä niitä autoja lähtee liukkaalla käsistä ihan kaikenikäisillä kuljettajilla.
Käsittele sitä asiaa, mitä tapahtui ja unohda se MITÄ OLISI VOINUT tapahtua.
Tekevälle sattuu. Eihän rallia voiteta jos siellä pelätään. Loiva vasen ja antaa mennä vaan!
Jatkoa varten: tilannenopeus keliin suhteutettuna ja jos perä vispaa niin ei saa ylikorjata.
Ulosajoja ja pieniä kolareita tapahtuu paljon. Harvat niistä johtavat vakaviin vammoihin, eikä näistä onnettomuuksista uutisoida, koska pahemmin ei ole käynyt. Vertaa tapahtumaa siihen, että lyöt varpaasi pöydän jalkaan. Ikävä tapahtuma, kirpaisee hetken, on yleistä ja hyvin harvoin varvas murtuu. Tuskin lyöt toista kertaa lähiaikoina, kun muistat olla varovaisempi. (Tuskin toista ulosajoa tulossa, kun kerran näin jo säikähdyksellä selvitty.)
Kukaan ei jaksa lukea sun paskoja novelleja!
Ajattele niin, että tämä oli hyvä oppimiskokemus pojalle. Hänelle ei kuitenkaan käynyt mitenkään, ja se on pääasia. Ensi kerralla osaa ajaa varovaisemmin huonossa säässä, ja välttyy pahemmalta lopputulokselta. T. Itsekin tuoreella ajokortilla auton lumipenkkaan pöläyttänyt
Mene ihmeessä terapiaan ruikuttamaan asiasta yhtä pitkästi! Kela maksaa kyllä.
Olen ajanut vuosia sitten, talven ensimmäisessä loskassa, oli vielä uudet talvirenkaat. Auto meni lunastukseen, itselle ei käynyt kuinkaan.
Toki kaikille asiaa jonkin aikaa kertasin ja samassa mutkassa aina talven tullen muistan, että tässä mentiin, mutta kun ajan samasta kohdasta 2-6 päivässä, ei se kokoajan ole mielessä. Minusta tuntuu, että sinulla menee kyllä överiksi, jossittelusta nyt ei ole mihinkään, se on joka asiassa turhaa, varovaisuutta.
Tulet näkemään asiasta loputtomasti painajaisia hehe
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan osaa ajaa vielä kelin mukaan jos lähtee tuolla tavalla mutkassa käsistä.
Aika hyvin sisäistit viimeisen kommenttini.
Ja tiedoksi niin kyllä niitä autoja lähtee liukkaalla käsistä ihan kaikenikäisillä kuljettajilla.
En lukenut loppuun asti, mutta aika harvoin nykyauto lähtee ojan puolelle hyvillä renkailla. Niissä on jo monia ajoa avustavia laitteita estämässä innettomuuksia.
Taas yksi syy miksi naisilta pitäisi ottaa sekä ajokortti että pöytäkone pois!
Kukapa ei olisi, jos on joutunut ajamaan kelillä kuin kelillä. Ei siitä niin suurta murhetta tarvitse kantaa, kun ihmiset ovat kuitenkin kunnossa. Jos vaihtoehtona on nokkakolari vastaantulijan kanssa, ojaan ajaminen sen välttämiseksi on paljon pienempi vahinko.
Tässä yksi hyvä neuvo kohtuullisen kokeneelta ojaanajajalta: soittakaa hätäkeskukseen aina, kun joudutte jättämään auton ojaan! Näin siksi, että joku ohikulkija kuitenkin sinne soittaa ja sitten poliisit selvittävät, mitä on tapahtunut. Niin hätäkeskus ja paikallinen poliisi saavat tiedon, että ei ole käynyt kuinkaan eivätkä sitten turhaan tarvitse tehdä töitä. Ehkä käyvät puhalluttamassa kuskin, mutta yleensä eivät.
Kaikki omat lapseni ovat jossakin vaiheessa ajaneet ojaan, kuten vanhempansakin. Enemmän niistä ojaanajoista on revitty huumoria kuin kauhisteltu, kun meillä kaikilla on niin paljon kilometrejä takana, että ojaanajojakin on ehtinyt tulla. Pari autoa on mennyt kokonaan romuksi, ja sen kalliimman auton romuttaja saa luultavasti kuulla siitä loppuikänsä.
Toivottavasti asia menee oikeuteen ja saat jumalattomat sakot!!
Minusta tuo oli erittäin hyvä opetus pojallesi: riittävän turvallisesti tapahtunut ulosajo vain säikähdyksellä. Ole onnellinen siitä, että kokemus jätti häneen muistijäljen: se suojelee häntä jatkossa liialliselta kaasujalalta tai muulta hölmöilyltä liikenteessä.
Nuorten miesten riskien arviointikyky on usein erittäin hatara ja liikenteessä näkee PALJON todella vaarallista nuorten miesten ajoa. Tuo kokemus saattoi pelastaa poikasi, ole siitä kiitollinen.
Vaikka kuinka tunteen palossa kirjoittaa, niin voisi edes hieman katsoa kuinka pitkää vuodatusta on postaamassa.
Itse olen ajanut tieltä pois tuhansia kertoja, vaikkapa nyt omaan kotipihaan.
Jos jatkat ajamista tulet kuolemaan ratissa.
Nosto