Lue keskustelun säännöt.
Espanjalainen mieheni vaatii, että reilun kuukauden vanhalle tytöllemme laitetaan korvakorut
Suomalainen äiti
25.12.2022 |
En osaa oikein suhtautua tähän: kuulemma Espanjassa ja ylipäätään välimeren maissa on tapana reiittää pienten lasten korvat ja muun muassa miehen vanhemmat haluaisivat korvakorut koska kuulemma muuten ei voida olla varmoja lapsen sukupuolesta. Minun mielestäni taas kaikki ylimääräinen kärsimyksen aiheuttaminen noin pienelle on aivan turhaa ja haluaisin kunnioittaa tyttömme kehollista koskemattomuutta. Mitä mieltä olette, kumpi meistä on oikeassa?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ikäni välimeren maissa; minulla on espanjalainen aviomies, suuri täkäläinen suku ja paljon paikallisia ystäviä; enpä ole vielä tähän mennessä törmännyt moisiin esp. miehiin. Ennen vanhaan pienillä vauvoilla/ lapsilla näki korvakoruja tai uskonnollisia symboleja kaulakoruina; nykyään ei.
minä kävin aikoinaan mieheni kanssa saman keskustelun lapsen korvakoruista kuin ap. Aika usein olen myös nähnyt ihan pienillä lapsilla rei'itetyt korvat. Meidän tyttö mankui niitä joskus 8-vuotiaana, kun kaikilla muillakin espanjalaisilla kavereillaan oli, mutta sanoin, että korviksia varten ei tarvitse korviaan rei'ittää, sen saat tehdä sitten 16-vuotiaana, jos haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun maassa, jossa tyttövauvoille yleensä laitetaan korvakorut. Omalleni ei laitettu ja ehkäpä siksi häntä jonkun kerran luultiin pojaksi. Voi kauhistus sentään. Vauvaiän jälkeen ei ole luultu. Tyttö saa korvikset, jos itse tosissaan haluaa, vielä ei ole pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika pikkujuttu, jos se toiselle on tärkeää.
Entä jos vauva vanhempana päättää, että hän ei halua yhtään lävistystä? Hänen oma valintansa on jo estetty. Keho on vauvan , ei vanhempien.
Tekee sitä vanhemmat muitakin ratkaisuja isompiakin lapsen puolesta. Kuten että antavat täysin ala-arvoisen roolimallin elämästä.
Tämä on totta, tuo tapa siis, ei ole mikään provo tai legendaa. Yhä edelleen v.2022 espanjalaiset olettavat pienen lapsen sukupuolen siitä, näkyykö korvissa korut vai ei. Käytännön merkitystä sukupuolituksen tärkeydelle antaa kieli, jossa toisin kuin suomessa, puhutaan ja ajatellaan sanojen sukupuolen kautta (feminiini/maskuliini). Myös vanha katolinen perinne pitää huolen selkeiden rajojen ja roolien ylläpidosta, etenkin +50v ihmisten parissa. Tosin usein tätä nuoremmatkin huomaamattaan mukautuvat näihin opittuihin malleihin ja ajattelutapoihin. Mielestäni varsinkaan Suomessa asuessa tuo reitys voisi odottaa esim. kouluikään. Suomessa naapurinmummo tunnistaa lapsen sukupuolen pipon väristä :)
Eiköhän se liene espanjalaisten oma asia, kuinka he hoitelevat lapsiaan. He ovat ylipäätään hyvinkin lapsirakkaita.
Suomalaiset pitäköön omat muksunsa "nuhteessa ja kurissa." Siinäkin riittänee hommia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin oman tyttäreni ottaa korvakorut rippilahjaksi. Kaduttaa sekin. Olisi voinut odottaa 18-vuotiaaksi. Sitä paitsi kauniita korvakoruja ei halvalla saa. Timantit ovat kalliita.
Itse vihaan korvakoruja. Aina ovat tiellä ja tarttuvat pyyhkeisiin jne, haittaavat liikkuessa jne. Olen pitänyt vain kulta/timantti- tai kulta/helmi -korvakoruja, en edes isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvakorujen aika ei ole todellakaan tuon ikäisenä. En minäkään laittaisi.
Monissa kulttuureissa poikavauvat ympärileikataan (eli sukuelimet silvotaan) pelkästään ulkonäöllisistä ja uskonnollisista syistä johtuen, ja sitä pidetään aika yleisesti hyväksyttävänä ihan täällä meillä suomessakin. Jenkeissäkin lähes kaikki pojat on silvottu jostain ihme syystä. korvakorut on siihen verrattuna aika pikkujuttu. Mutta joo, ei millekkään vauvalle mitään korvalävistyksiä, tatuointeja tai muitakaan kehon muokkaus juttuja ennen kuin on tarpeeksi vanha päättämään itse niistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on espanjalainen tapa. Samoin se, että lapsen tukka pitää ajaa vauvana pois: sitten kasvaa kaunis ja tuuhea tukka...
Sano miehellesi, että suomessa lapsi saa päättää itse korvansa rei'ittämisestä ja siitä voi tulla lasu, jos lapsen kehoa lähdetään noin vain reiïttämään. Tarjoa kompromissiä: lapselle ostatte sellaiset korvakorut, joita käyttääkseen ei tarvitse rei'ittää korvia. Eli klipsimekanismi tai sitten magneettikiinnitys.
Ei kannata lähteä tähän, että siloitellaan miehen sovinismia. Ei vauvalle minkäänlaisia korviksia, ei klipsillä, eikä millään muullakaan tavalla. Nehän voivat pudota vauvan suuhun ja vauva voi tukehtua.
Mies oppikoon sivistyneitä tapoja. Espanjalaiset rääkkäävät eläimiäkin, ovat moukkamainen julma kansa.
korvakorut (etenkin pikulasten) ovat niin pieniä ettei niihin tukehdu. Ne eivät myöskään noin vain putoa vauvan suuhun. Yleensä vanhempien tulisi olla lapsen seurassa, joten kyllä sen huomaa, jos korvakoru irtoaa. Ja ne reiällisetkin korvakorut voivat irrota ja irrotessaan repiä korvalehden, joten tuossakin mielessä klipsi- tai magneettikorut ovat parempia. Kuten myös moni muukin juttu lapsen arjessa voi irrota ja mennä suuhun. Siksi lapsi on vanhempansa tai hoitajansa seurassa ja sen hoitoajan tehtävä on valvoa lasta.
espanjalaisissa suhteissa on tärkeää, että molempia kuunnellaan. Ymmärrän, että suomessa on naisia, joiden mielestä kaikki pitää mennä naisen tahdon mukaan, mutta onneksi on muunkinlaisia naisia suomessa. Esimerkiksi sellaisia, joille on tärkeää, että myös miehellä on hyvä olo suhteessa ja että miestäkin kuunnellaan ja kuullaan.
Lisäksi, jos on kahden kulttuurin välinen suhde ja siinä lapsi ja erilaiset kasvatuskäytännöt, niin miksi ihmeessä lapsi pitäisi kasvattaa vain suomalaisen kulttuurin mukaisesti ja jos suomalainen osapuoli tekee kompromissin (ja sattuu olemaan nainen), niin miksi se on sitten yhtäkkiä jotain sovinismia ja(tai miehen silottelua. Minulle ainakin on tärkeää, että miehellenikin tulee tunne, että häntä kuunnellaan ja kuullaan ja ymmärretään miksi hän pitää jotain asiaa tärkeänä. Meidän kotimme on meidän yhteinen ja molemmat osallistumme myös sen sisustamiseen. samoin meidän lapsemme on meidän yhteinen ja me molemmat osallistumme hänen kasvattamiseen. Siinä ei mennä minun säännöillä eikä mieheni säännöillä, vaan meidän yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Annoin oman tyttäreni ottaa korvakorut rippilahjaksi. Kaduttaa sekin. Olisi voinut odottaa 18-vuotiaaksi. Sitä paitsi kauniita korvakoruja ei halvalla saa. Timantit ovat kalliita.
Et varmasti erota zirkonia ja timanttia toisistaan, joten kyllä kauniit korvikset edullisesti saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on espanjalainen tapa. Samoin se, että lapsen tukka pitää ajaa vauvana pois: sitten kasvaa kaunis ja tuuhea tukka...
Sano miehellesi, että suomessa lapsi saa päättää itse korvansa rei'ittämisestä ja siitä voi tulla lasu, jos lapsen kehoa lähdetään noin vain reiïttämään. Tarjoa kompromissiä: lapselle ostatte sellaiset korvakorut, joita käyttääkseen ei tarvitse rei'ittää korvia. Eli klipsimekanismi tai sitten magneettikiinnitys.
Ei kannata lähteä tähän, että siloitellaan miehen sovinismia. Ei vauvalle minkäänlaisia korviksia, ei klipsillä, eikä millään muullakaan tavalla. Nehän voivat pudota vauvan suuhun ja vauva voi tukehtua.
Mies oppikoon sivistyneitä tapoja. Espanjalaiset rääkkäävät eläimiäkin, ovat moukkamainen julma kansa.
korvakorut (etenkin pikulasten) ovat niin pieniä ettei niihin tukehdu. Ne eivät myöskään noin vain putoa vauvan suuhun. Yleensä vanhempien tulisi olla lapsen seurassa, joten kyllä sen huomaa, jos korvakoru irtoaa. Ja ne reiällisetkin korvakorut voivat irrota ja irrotessaan repiä korvalehden, joten tuossakin mielessä klipsi- tai magneettikorut ovat parempia. Kuten myös moni muukin juttu lapsen arjessa voi irrota ja mennä suuhun. Siksi lapsi on vanhempansa tai hoitajansa seurassa ja sen hoitoajan tehtävä on valvoa lasta.
espanjalaisissa suhteissa on tärkeää, että molempia kuunnellaan. Ymmärrän, että suomessa on naisia, joiden mielestä kaikki pitää mennä naisen tahdon mukaan, mutta onneksi on muunkinlaisia naisia suomessa. Esimerkiksi sellaisia, joille on tärkeää, että myös miehellä on hyvä olo suhteessa ja että miestäkin kuunnellaan ja kuullaan.
Lisäksi, jos on kahden kulttuurin välinen suhde ja siinä lapsi ja erilaiset kasvatuskäytännöt, niin miksi ihmeessä lapsi pitäisi kasvattaa vain suomalaisen kulttuurin mukaisesti ja jos suomalainen osapuoli tekee kompromissin (ja sattuu olemaan nainen), niin miksi se on sitten yhtäkkiä jotain sovinismia ja(tai miehen silottelua. Minulle ainakin on tärkeää, että miehellenikin tulee tunne, että häntä kuunnellaan ja kuullaan ja ymmärretään miksi hän pitää jotain asiaa tärkeänä. Meidän kotimme on meidän yhteinen ja molemmat osallistumme myös sen sisustamiseen. samoin meidän lapsemme on meidän yhteinen ja me molemmat osallistumme hänen kasvattamiseen. Siinä ei mennä minun säännöillä eikä mieheni säännöillä, vaan meidän yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla.
Miksi lasta pitäisi vahingoittaa, jotta toinen osapuoli olisi tyytyväinen? Vauva ei itse kaipaa lävistyksiä, eikä niistä ole mitään hyötyä tälle. Haittoja kyllä on, ei ole harvinaista, että korvalehti tulehtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on espanjalainen tapa. Samoin se, että lapsen tukka pitää ajaa vauvana pois: sitten kasvaa kaunis ja tuuhea tukka...
Sano miehellesi, että suomessa lapsi saa päättää itse korvansa rei'ittämisestä ja siitä voi tulla lasu, jos lapsen kehoa lähdetään noin vain reiïttämään. Tarjoa kompromissiä: lapselle ostatte sellaiset korvakorut, joita käyttääkseen ei tarvitse rei'ittää korvia. Eli klipsimekanismi tai sitten magneettikiinnitys.
Ei kannata lähteä tähän, että siloitellaan miehen sovinismia. Ei vauvalle minkäänlaisia korviksia, ei klipsillä, eikä millään muullakaan tavalla. Nehän voivat pudota vauvan suuhun ja vauva voi tukehtua.
Mies oppikoon sivistyneitä tapoja. Espanjalaiset rääkkäävät eläimiäkin, ovat moukkamainen julma kansa.
korvakorut (etenkin pikulasten) ovat niin pieniä ettei niihin tukehdu. Ne eivät myöskään noin vain putoa vauvan suuhun. Yleensä vanhempien tulisi olla lapsen seurassa, joten kyllä sen huomaa, jos korvakoru irtoaa. Ja ne reiällisetkin korvakorut voivat irrota ja irrotessaan repiä korvalehden, joten tuossakin mielessä klipsi- tai magneettikorut ovat parempia. Kuten myös moni muukin juttu lapsen arjessa voi irrota ja mennä suuhun. Siksi lapsi on vanhempansa tai hoitajansa seurassa ja sen hoitoajan tehtävä on valvoa lasta.
espanjalaisissa suhteissa on tärkeää, että molempia kuunnellaan. Ymmärrän, että suomessa on naisia, joiden mielestä kaikki pitää mennä naisen tahdon mukaan, mutta onneksi on muunkinlaisia naisia suomessa. Esimerkiksi sellaisia, joille on tärkeää, että myös miehellä on hyvä olo suhteessa ja että miestäkin kuunnellaan ja kuullaan.
Lisäksi, jos on kahden kulttuurin välinen suhde ja siinä lapsi ja erilaiset kasvatuskäytännöt, niin miksi ihmeessä lapsi pitäisi kasvattaa vain suomalaisen kulttuurin mukaisesti ja jos suomalainen osapuoli tekee kompromissin (ja sattuu olemaan nainen), niin miksi se on sitten yhtäkkiä jotain sovinismia ja(tai miehen silottelua. Minulle ainakin on tärkeää, että miehellenikin tulee tunne, että häntä kuunnellaan ja kuullaan ja ymmärretään miksi hän pitää jotain asiaa tärkeänä. Meidän kotimme on meidän yhteinen ja molemmat osallistumme myös sen sisustamiseen. samoin meidän lapsemme on meidän yhteinen ja me molemmat osallistumme hänen kasvattamiseen. Siinä ei mennä minun säännöillä eikä mieheni säännöillä, vaan meidän yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla.
Miksi lasta pitäisi vahingoittaa, jotta toinen osapuoli olisi tyytyväinen? Vauva ei itse kaipaa lävistyksiä, eikä niistä ole mitään hyötyä tälle. Haittoja kyllä on, ei ole harvinaista, että korvalehti tulehtuu.
klipsikorvakorut tai magneettikorvakorut eivät vahingoita lasta (eikä aikuista)....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän siellä on tapana. Muistan että aikoinaan Espanjassa korviksista tunnisti onko lapsi tyttö vai poika, onko näin edelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on espanjalainen tapa. Samoin se, että lapsen tukka pitää ajaa vauvana pois: sitten kasvaa kaunis ja tuuhea tukka...
Sano miehellesi, että suomessa lapsi saa päättää itse korvansa rei'ittämisestä ja siitä voi tulla lasu, jos lapsen kehoa lähdetään noin vain reiïttämään. Tarjoa kompromissiä: lapselle ostatte sellaiset korvakorut, joita käyttääkseen ei tarvitse rei'ittää korvia. Eli klipsimekanismi tai sitten magneettikiinnitys.
Ei kannata lähteä tähän, että siloitellaan miehen sovinismia. Ei vauvalle minkäänlaisia korviksia, ei klipsillä, eikä millään muullakaan tavalla. Nehän voivat pudota vauvan suuhun ja vauva voi tukehtua.
Mies oppikoon sivistyneitä tapoja. Espanjalaiset rääkkäävät eläimiäkin, ovat moukkamainen julma kansa.
korvakorut (etenkin pikulasten) ovat niin pieniä ettei niihin tukehdu. Ne eivät myöskään noin vain putoa vauvan suuhun. Yleensä vanhempien tulisi olla lapsen seurassa, joten kyllä sen huomaa, jos korvakoru irtoaa. Ja ne reiällisetkin korvakorut voivat irrota ja irrotessaan repiä korvalehden, joten tuossakin mielessä klipsi- tai magneettikorut ovat parempia. Kuten myös moni muukin juttu lapsen arjessa voi irrota ja mennä suuhun. Siksi lapsi on vanhempansa tai hoitajansa seurassa ja sen hoitoajan tehtävä on valvoa lasta.
espanjalaisissa suhteissa on tärkeää, että molempia kuunnellaan. Ymmärrän, että suomessa on naisia, joiden mielestä kaikki pitää mennä naisen tahdon mukaan, mutta onneksi on muunkinlaisia naisia suomessa. Esimerkiksi sellaisia, joille on tärkeää, että myös miehellä on hyvä olo suhteessa ja että miestäkin kuunnellaan ja kuullaan.
Lisäksi, jos on kahden kulttuurin välinen suhde ja siinä lapsi ja erilaiset kasvatuskäytännöt, niin miksi ihmeessä lapsi pitäisi kasvattaa vain suomalaisen kulttuurin mukaisesti ja jos suomalainen osapuoli tekee kompromissin (ja sattuu olemaan nainen), niin miksi se on sitten yhtäkkiä jotain sovinismia ja(tai miehen silottelua. Minulle ainakin on tärkeää, että miehellenikin tulee tunne, että häntä kuunnellaan ja kuullaan ja ymmärretään miksi hän pitää jotain asiaa tärkeänä. Meidän kotimme on meidän yhteinen ja molemmat osallistumme myös sen sisustamiseen. samoin meidän lapsemme on meidän yhteinen ja me molemmat osallistumme hänen kasvattamiseen. Siinä ei mennä minun säännöillä eikä mieheni säännöillä, vaan meidän yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla.
Miksi lasta pitäisi vahingoittaa, jotta toinen osapuoli olisi tyytyväinen? Vauva ei itse kaipaa lävistyksiä, eikä niistä ole mitään hyötyä tälle. Haittoja kyllä on, ei ole harvinaista, että korvalehti tulehtuu.
klipsikorvakorut tai magneettikorvakorut eivät vahingoita lasta (eikä aikuista)....
Juu, eihän toki vahingoita lasta jos hän nielaisee magneetin. Turvallista ja terveellistä!
Eipä sille vauvalle oikeasti mitään harmia korviksista tule. Tämäntasoisista asioista vanhempien pitäisi pystyä sopimaan. Kumpi vaan antaa periksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se on espanjalainen tapa. Samoin se, että lapsen tukka pitää ajaa vauvana pois: sitten kasvaa kaunis ja tuuhea tukka...
Sano miehellesi, että suomessa lapsi saa päättää itse korvansa rei'ittämisestä ja siitä voi tulla lasu, jos lapsen kehoa lähdetään noin vain reiïttämään. Tarjoa kompromissiä: lapselle ostatte sellaiset korvakorut, joita käyttääkseen ei tarvitse rei'ittää korvia. Eli klipsimekanismi tai sitten magneettikiinnitys.
Ei kannata lähteä tähän, että siloitellaan miehen sovinismia. Ei vauvalle minkäänlaisia korviksia, ei klipsillä, eikä millään muullakaan tavalla. Nehän voivat pudota vauvan suuhun ja vauva voi tukehtua.
Mies oppikoon sivistyneitä tapoja. Espanjalaiset rääkkäävät eläimiäkin, ovat moukkamainen julma kansa.
korvakorut (etenkin pikulasten) ovat niin pieniä ettei niihin tukehdu. Ne eivät myöskään noin vain putoa vauvan suuhun. Yleensä vanhempien tulisi olla lapsen seurassa, joten kyllä sen huomaa, jos korvakoru irtoaa. Ja ne reiällisetkin korvakorut voivat irrota ja irrotessaan repiä korvalehden, joten tuossakin mielessä klipsi- tai magneettikorut ovat parempia. Kuten myös moni muukin juttu lapsen arjessa voi irrota ja mennä suuhun. Siksi lapsi on vanhempansa tai hoitajansa seurassa ja sen hoitoajan tehtävä on valvoa lasta.
espanjalaisissa suhteissa on tärkeää, että molempia kuunnellaan. Ymmärrän, että suomessa on naisia, joiden mielestä kaikki pitää mennä naisen tahdon mukaan, mutta onneksi on muunkinlaisia naisia suomessa. Esimerkiksi sellaisia, joille on tärkeää, että myös miehellä on hyvä olo suhteessa ja että miestäkin kuunnellaan ja kuullaan.
Lisäksi, jos on kahden kulttuurin välinen suhde ja siinä lapsi ja erilaiset kasvatuskäytännöt, niin miksi ihmeessä lapsi pitäisi kasvattaa vain suomalaisen kulttuurin mukaisesti ja jos suomalainen osapuoli tekee kompromissin (ja sattuu olemaan nainen), niin miksi se on sitten yhtäkkiä jotain sovinismia ja(tai miehen silottelua. Minulle ainakin on tärkeää, että miehellenikin tulee tunne, että häntä kuunnellaan ja kuullaan ja ymmärretään miksi hän pitää jotain asiaa tärkeänä. Meidän kotimme on meidän yhteinen ja molemmat osallistumme myös sen sisustamiseen. samoin meidän lapsemme on meidän yhteinen ja me molemmat osallistumme hänen kasvattamiseen. Siinä ei mennä minun säännöillä eikä mieheni säännöillä, vaan meidän yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla.
Miksi lasta pitäisi vahingoittaa, jotta toinen osapuoli olisi tyytyväinen? Vauva ei itse kaipaa lävistyksiä, eikä niistä ole mitään hyötyä tälle. Haittoja kyllä on, ei ole harvinaista, että korvalehti tulehtuu.
klipsikorvakorut tai magneettikorvakorut eivät vahingoita lasta (eikä aikuista)....
Juu, eihän toki vahingoita lasta jos hän nielaisee magneetin. Turvallista ja terveellistä!
On hämstyttävää, miten joidenkin lapset nielaisevat aivan kaiken ympäristöstään.
Kyllä laitatat korvakorut.Ei lapsi sittä traumatisoidu. Niin teki siskonikin ja tyttö on todella hyvinvoiva aikuinen! Ei suvun painostuksesta vaan tavasta eli maan perinnöstä,Tytöt tyttöjä, pojat poikia. Hieno perinne.
Juu, ja ympärileikkaus on tehtävä poikalapselle. Tytön jalat on sidottava pieniin tossuihin, että kasvaisivat ihanan pieniksi...
Tapoja on, mutta niitä ei tarvitse noudattaa nykyaikaan, kun tiedetään haittojen ja kärsimyksen määrä.
Meidänkin puoliksi esp. tyttäremme puettiin toppahousuihin/- takkiin tai - haalariin + muihin talvisimpiin vaatteisiin aina kun kelit sen vaati tai liikuttiin pohjoisemmassa Espanjaa. Näin tekivät muutkin , esim. kaverien vanhemmat; kukaan ei ihmetellyt yhtään mitään!