Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ole laittanut tikkua ristiin tämänkään joulun suhteen, menee kuppi nurin ihan just.
24.12.2022 |
Lasten takia yritän nyt pysyä kasassa. Aamulla riisipuuroa keittäessä se iski oikein tajuntaan, kun kuuntelin kuinka ukko kuorsaa sängyssä, että meillä ja meidän lapsilla ei varmaan olisi minkäänlaista joulua, jos en minä raataisi itseäni hengiltä aina joka vuosi. Mies elää vielä 40-vuotiaanakin vuosi toisensa jälkeen omaa lapsenomaista satujouluaan, osallistumatta sen järjestämiseen millään lailla. Paketit paketoituvat kuin itsestään, ruoat hyppäävät pöytään ja kuusi kävelee metsästä koristeltuna olohuoneeseen. Koti siivoaa itse itsensä, koristeet ilmestyvät varastosta ja joulupukki ihan vain itsekseen osaa tulla meillekin illalla. Miksi sitten mahdollistan tämän? Koska haluan että lapsilla olisi ihana joulu. Koska itsekin rakastan joulua. Mutta olisi kiva, että kun perheessä on kaksi aikuista, sitä joulua myös järjestettäisiin yhdessä ja että se toinenkin ottaisi jotain vastuuta. Vähintään huomaisi edes, että toinen tekee helvetinmoisen duunin sen kaiken eteen. Nyt alkoi ahdistaa ja todella.
Kommentit (434)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittäkää noi laiskat ja aloitekyvyttömät puolisot pihalle! Tuhlaatte oman elämänne tuollaisten kanssa.
Itsellä mennyt taas tänäkin jouluna hermo omaan veljeen. Olemme viettäneet joulua vanhempiemme luona. Makaa vain sohvalla puhelin kourassa. On saamaton ja mitään osaamaton. Ei osannut edes viinipulloa avata, jossa kierrekorkki! Passattu jätkä, jonka ei ole koskaan tarvinnut osallistua mihinkään.Hullua nyt syyllistää siitä mikä kasvatuksen tulos on: veljestäsi ei ole koskaan vaadittukaan mitään.
Eihän sille tietenkään mitään voi, jos on kertakaikkiaan tyhmä . Kaikki, joilla on himpunkaan aivoja , oppivat itse uusia asioita seuraamalla elämää ja ihmisiä.
Esimerkiksi sellaiset tajuavat jossain vaiheessa, että on ihan tavallista auttaa niitä , joilla on kovasti tekemistä ja töitä.Sulta ei oo koskaan vaadittu renkaidenvaihtoa tai lumilingon käyttöä mutta mieluusti seuraat sivussa ja opettelet itse ja tartut niihin töihin ihan auttamisen ilosta?
Meillä renkaat autoon vaihtaa autoliike ja saatan viedä auton sinne ja lumityöt tehdään lumikolalla ja lapiolla.
Teen ne usein itse tai miehen kanssa yhdessä.
Eli kyllä,osallistun näihin asioihin joko omasta aloitteesta tai sitten mies pyytää.No kappas, että ihan mieskin joutuu sinulta pyytämään osallistumista. Uhriutuuko? Mököttääkö?
Ei uhriudu. Minä pyydän häntä ja hän minua tekemään yhdessä tai puolestaan asioita, kun ei koko ajan tiedetä, mitä toisella on mielessään.
Mutta siis esim kovan lumimyräkän jälkeen tajuan mennä tekemään lumitöitä kyllä , vaikka ne ovat pääosin miehen vastuulla, ei tarvi erikseen pyytää.
Ja toisaalta jos hän pyytää tekemään jotain puolestaan tai yhdessä, lähden aina - ei tarvi kahta kertaa pyytää -jos vaan voin , ettei ole töihin lähtöä tms edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi vaihtaa ukkoa tai olla kokonaan ilman. Se on ihan oma vika jos katselee tekemätöntä miestä! Epäilen kyllä että oman ukon muuttamisesta haaveilevat akat karauttavat unelmansa karille koska toista ihmistä on hankala muuttaa. Eihän se onnistu monilta edes itseltään.
M45
Noniin Ap, joulu meni jo. Palaa ruikuttamaan samasta asiasta uudelleen vuoden kuluttua niin kuin teet joka joulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän on naisen raataa itsensä ihan omasta päästään keksimillään jutuillaan ja typerällä "täydellisyyden" tavoittelulla henkihieveriin. Apua ei tietenkään kysytä ja jos joku tarjoutuisikin jotain tekemään, niin ei stn kelpaa koska se on väärin, ei tarpeeksi hyvin, et osaa kuitenkaan, et tee kunnolla. Sitten raadetaan ja raadetaan jotta voidaan sitten pilata kaikkien joulutunnelma loputtomalla valittamisella, marttyyriudella, riitelyllä ja muulla kivalla.
Oikeesti nyt akat, lopettaa toi sairas käytös.
Ilmoittauduit juuri vapaaehtoiseksi järjestämään joulun yksin ensi vuonna. Tee kännykkääsi jo nyt muistilista kaikesta tarvittavasta, niin on helpompaa vuoden päästä. Oikein hyvä idea, että otat vastuun vuorostasi. Ja muista tehdä sitä joulua lapsille, ei itsellesi.
Kunnon syyllistämistä, hyvä hyvä.
Minäpä kerron tarinan siitä, miten joulun voi tehdä ihan eri tavalla, kun ei ole sitä pakollista marttyyriytyjää nurkissa.
Olen mies, 54 vuotta, kahdesti eronnut, molemmista avioliitoista lapsi joista vanhempi asuu kanssani ja nuorempi on vuoroviikoin äidillään.
Molemmat ex-vaimot ovat jouluhössöttäjiä. Kodit ovat aivan upeiksi laitettuja; näkee että niiden eteen on nähty vaivaa. Kaikki joulusafkat on hoidettu viimotten päälle, vaikka toisella existä ei olisi moiseen edes varaa. Lahjapaketteja on kuusen alla valtavan paljon, ja suurin osa ihan turhia.
Omassa, sinänsä siistissä ja tilavasssa kodissani on imuroitu alkukuusta. Muotopuolen joulukuusen sain kaverin metsästä. Muotopuoli siksi, että sopii paremmin olohuoneen nurkkaan. Se on nuoremman pojan kanssa koristeltu aattona. Kinkun paistoin itse, kun kerran sen tykkään tehdä. Kaikki kalat, katkarapusalaatit ja muut herkut sai kätevästi kaupasta. Laatikoihin päin ei täällä kukaan sylkäisekään, joten niitä ei osteta. Sama koskee riisipuuroa. Sen sijaan (alkoholitonta) glögiä kuluu litrakaupalla, joten inkiväärinpaloja on jääkaapin ovessa reilusti.
Joulukuusen koristelun lisäksi olen laittanut keittiön pöydälle pellavapöytäliinan ja kaksi kynttilänjalkaa. Saunassa on pakastimesta nykäisty koivuvihta, joka antaa hyvän tuoksuiset löylyt vielä huomenna.
Kumpikin pojista sai minulta kaksi lahjaa: 6-vuotias pienen suklaarasian ja legolentokoneen, 18-vuotias isomman suklaarasian ja toivomansa hifi-kuulokkeet. Sen sijaan että olisin käyttänyt pitkän viikonlopun ja sitä edeltävät viikon joulusta hösläämiseen, olemme viettäneet rentoa aikaa yhdessä: 6-vuotiaan kanssa on mm. rakennettu se joululahjalentokone (kyllä hän sen itse osaa rakentaa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa) ja leikitty. Eilen vietiin haudoille kynttilöitä ja saunottiin pitkään ja hartaasti. Tänään mm. kaivettiin kaapista esille vanha mutta hieno, luupeilla ja monilla mutkilla varustettu autorata, jolla sitten ajettiin urakalla kilpaa. 6-vuotias antaa 18-vuotiaalle yllättävän kovan vastuksen. Televisio pysyi tänäänkin kiinni.
Illan päätteeksi 6-vuotias kertoi sänkyyn mennessään kuinka kiva päivä tämäkin on ollut. Ei yhtään kitissyt siitä, ettei saanut uutta tablettia niin kuin äidiltään. Ja jahka saan tämän viestin lähetettyä, kaappaan 18-vuotiaan katsomaan kanssani jotain kivaa elokuvaa. Aion ehdottaa It's A Wonderful Lifea tai Rare Exportsia, mutta päätetään yhdessä. 18-vuotias, aikuinen kun on, voisi halutessaan olla äitinsä äärimmilleen viritetyssä joulukodissa, mutta valitsi kuitenkin olla kotonaan, jossa joulusta muistuttaa joulukuusi, keittiön pöytäliina ja koivun tuoksuinen sauna. Ja se, että vietämme aikaa yhdessä.
Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Joulusta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Mutta jos siitä tulee ihan hirveä stressi, kannattaisi ehkä hieman mennä itseensä ja miettiä, olisiko sittenkin syytä hellittää. Edes vähän.
Ymmärrätkö, että tässä ketjussa aiheena olevat mieslapset eivät olisi tehneet yhtään mitään noista listaamastasi joulujärjestelyistä, vaan odottavat että vaimo hoitaa puolesta? Ei lahjojen hankkimista, ei yhteistä lahjoilla leikkimistä, ei haudalla käyntiä, ei joulusaunaa, ei kinkkua, ei puuroja, ei kuusta, ei glögiä, kaikki oletetaan naisen hankkivan. Kumma juttu että naisten vastaavista joulujärjestelyistä puhutaan "hössöttämisenä" mutta miehen tekemänä ne ovat rentoa ja rauhallista puuhastelua. Jouluhullua suorittamista olisi vaimon tekemänä varmaan pelkkä se glögin hakeminen kaupasta.
Yksi auto niin kuka vaihtaa renkaat jne.
Kuka pesee ikkunat ja matot kesällä luonnossa? Kuka tekee remppaa ? Kaikilla varmaan astianpesukone ja jokainen laittaa astiat koneeseen.Sepä se kun ei laita. Mies luulee , että astiat kävelevät ja asettuvat sinne itse.
Ei luule vaan sinä päässäsi päättelet niin kun ei osallistu. Ehkäpä se syy miksei osallistu, kannattaa ihan ottaa puheeksi ääneen, ei mököttämällä, uhriutumalla ja kiukuttellen.
Voi hyvänen aika sentään. Luuletko todella ettei ole yritetty nätisti ja asiallisesti ihan muutamankin kerran?
Kerro nyt ihmeessä, miten se puheeksi ottaminen tapahtuu kun asiallinen puhe ei auta?
Vierailija kirjoitti:
Joulu pitäisi lopettaa kokonaan. Tuntuu olevan niin hemmetinmoisen stressin aihe niin monelle, että parempi olisi jättää väliin ihan kokonaan. Ihmiset onnistuvat tekemään sen stressin itse itselleen asiasta kuin asiasta. Joka vuosi älytön hössötys ja hermopaine niin, että suurin osa joulun ajasta menee hampaita kiristellen ja mökötystalkoissa. Rahaa palaa hirvittäviä summia, koska jokaiselle kummin kaimalle on hankittava lahja tai lahjoitettava rahaa niin, että joulun jälkeen on talous kuralla ja lopulta kaikkia ainoastaan v**uttaa. Onko järkeä?
Jos pidät kämppäsi aina muutenkin sisitinä, ei sitä tarvitse puunata jouluna lattiasta kattoon. Onko pakko väkertää se 20 ruokalajin menu? Onko niitä lahjoja pakko ostaa jokaiselle vastaantulijalle vai voisiko keskittyä omaan perheeseen ja rajata määrää? Ei niitä joululahjoja ostettu ennenkään koko suvulle, ei edes kummilapsille kuin jotain pientä eli suklaata/karkkia tai annettiin pieni summa rahaa. Lopulta joulusta selviää huomattavan pienellä vaivalla, kun ei suorita ja kilpavarustele.
Tässä on kyllä oikein malliesimerkki siitä miesten deflektoinnista josta ketjussa on puhuttu. Vaimo valittaa jatkuvasta kasaantuvasta joulukiireestä joka pitää hoitaa yksin, ratkaisuna mies vetää lapsellisen kiukkupotkuraivarin siitä että joulu v*tuttaa, on typerää kulutusjuhlaa ja hyvin riittäisi pizza oluen kanssa eikä mitään lahjoja kenellekään. Sitten jos joulu vietetäänkin juuri noin, murjotetaan kun ei ole tunnelmaa eikä joulufiilistä ja eikö voinut nyt edes sitä kinkkua paistaa tai lahjan antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita joululahjapapereiden kanssa sekajätteeseen.
Mun mies nassuttaa joka joulu, että täytyykö sitä alkaa puuhaamaan jo aikaisin syksyllä, eikö sitä sitten lähempänä joulua kerkeä ja niin edelleen. Ei kerkeä, kun miehen osallistuminen järjestelyihin on se nolla. Mulla töissä aina kiireisin aika ennen joulua ja olen ihan piipussa. Siksi haluan valmistautua jouluun hyvissä ajoin. Tympii ihan huolella kyllä. Miestä ahdistaa sekin, kun mä teen ja viitsii vielä valittaa. Ehkä se omatunto sitten soimaa vähän kuitenkin ja mun puuhastelut muistuttaa siitä, että hän ei juuri eväänsä heilauta perheen hyväksi, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän on naisen raataa itsensä ihan omasta päästään keksimillään jutuillaan ja typerällä "täydellisyyden" tavoittelulla henkihieveriin. Apua ei tietenkään kysytä ja jos joku tarjoutuisikin jotain tekemään, niin ei stn kelpaa koska se on väärin, ei tarpeeksi hyvin, et osaa kuitenkaan, et tee kunnolla. Sitten raadetaan ja raadetaan jotta voidaan sitten pilata kaikkien joulutunnelma loputtomalla valittamisella, marttyyriudella, riitelyllä ja muulla kivalla.
Oikeesti nyt akat, lopettaa toi sairas käytös.
Ilmoittauduit juuri vapaaehtoiseksi järjestämään joulun yksin ensi vuonna. Tee kännykkääsi jo nyt muistilista kaikesta tarvittavasta, niin on helpompaa vuoden päästä. Oikein hyvä idea, että otat vastuun vuorostasi. Ja muista tehdä sitä joulua lapsille, ei itsellesi.
Kunnon syyllistämistä, hyvä hyvä.
Minäpä kerron tarinan siitä, miten joulun voi tehdä ihan eri tavalla, kun ei ole sitä pakollista marttyyriytyjää nurkissa.
Olen mies, 54 vuotta, kahdesti eronnut, molemmista avioliitoista lapsi joista vanhempi asuu kanssani ja nuorempi on vuoroviikoin äidillään.
Molemmat ex-vaimot ovat jouluhössöttäjiä. Kodit ovat aivan upeiksi laitettuja; näkee että niiden eteen on nähty vaivaa. Kaikki joulusafkat on hoidettu viimotten päälle, vaikka toisella existä ei olisi moiseen edes varaa. Lahjapaketteja on kuusen alla valtavan paljon, ja suurin osa ihan turhia.
Omassa, sinänsä siistissä ja tilavasssa kodissani on imuroitu alkukuusta. Muotopuolen joulukuusen sain kaverin metsästä. Muotopuoli siksi, että sopii paremmin olohuoneen nurkkaan. Se on nuoremman pojan kanssa koristeltu aattona. Kinkun paistoin itse, kun kerran sen tykkään tehdä. Kaikki kalat, katkarapusalaatit ja muut herkut sai kätevästi kaupasta. Laatikoihin päin ei täällä kukaan sylkäisekään, joten niitä ei osteta. Sama koskee riisipuuroa. Sen sijaan (alkoholitonta) glögiä kuluu litrakaupalla, joten inkiväärinpaloja on jääkaapin ovessa reilusti.
Joulukuusen koristelun lisäksi olen laittanut keittiön pöydälle pellavapöytäliinan ja kaksi kynttilänjalkaa. Saunassa on pakastimesta nykäisty koivuvihta, joka antaa hyvän tuoksuiset löylyt vielä huomenna.
Kumpikin pojista sai minulta kaksi lahjaa: 6-vuotias pienen suklaarasian ja legolentokoneen, 18-vuotias isomman suklaarasian ja toivomansa hifi-kuulokkeet. Sen sijaan että olisin käyttänyt pitkän viikonlopun ja sitä edeltävät viikon joulusta hösläämiseen, olemme viettäneet rentoa aikaa yhdessä: 6-vuotiaan kanssa on mm. rakennettu se joululahjalentokone (kyllä hän sen itse osaa rakentaa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa) ja leikitty. Eilen vietiin haudoille kynttilöitä ja saunottiin pitkään ja hartaasti. Tänään mm. kaivettiin kaapista esille vanha mutta hieno, luupeilla ja monilla mutkilla varustettu autorata, jolla sitten ajettiin urakalla kilpaa. 6-vuotias antaa 18-vuotiaalle yllättävän kovan vastuksen. Televisio pysyi tänäänkin kiinni.
Illan päätteeksi 6-vuotias kertoi sänkyyn mennessään kuinka kiva päivä tämäkin on ollut. Ei yhtään kitissyt siitä, ettei saanut uutta tablettia niin kuin äidiltään. Ja jahka saan tämän viestin lähetettyä, kaappaan 18-vuotiaan katsomaan kanssani jotain kivaa elokuvaa. Aion ehdottaa It's A Wonderful Lifea tai Rare Exportsia, mutta päätetään yhdessä. 18-vuotias, aikuinen kun on, voisi halutessaan olla äitinsä äärimmilleen viritetyssä joulukodissa, mutta valitsi kuitenkin olla kotonaan, jossa joulusta muistuttaa joulukuusi, keittiön pöytäliina ja koivun tuoksuinen sauna. Ja se, että vietämme aikaa yhdessä.
Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Joulusta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Mutta jos siitä tulee ihan hirveä stressi, kannattaisi ehkä hieman mennä itseensä ja miettiä, olisiko sittenkin syytä hellittää. Edes vähän.
Ymmärrätkö, että tässä ketjussa aiheena olevat mieslapset eivät olisi tehneet yhtään mitään noista listaamastasi joulujärjestelyistä, vaan odottavat että vaimo hoitaa puolesta? Ei lahjojen hankkimista, ei yhteistä lahjoilla leikkimistä, ei haudalla käyntiä, ei joulusaunaa, ei kinkkua, ei puuroja, ei kuusta, ei glögiä, kaikki oletetaan naisen hankkivan. Kumma juttu että naisten vastaavista joulujärjestelyistä puhutaan "hössöttämisenä" mutta miehen tekemänä ne ovat rentoa ja rauhallista puuhastelua. Jouluhullua suorittamista olisi vaimon tekemänä varmaan pelkkä se glögin hakeminen kaupasta.
Yksi auto niin kuka vaihtaa renkaat jne.
Kuka pesee ikkunat ja matot kesällä luonnossa? Kuka tekee remppaa ? Kaikilla varmaan astianpesukone ja jokainen laittaa astiat koneeseen.
Rengasliike vaihtaa renkaat, ikkunat oesennitse, matot pesee itsepalvelupesula, reippaasti ei tarvita. Yllättävän monella ei ole mitään ns "miesten töitä", ja silloin ne jäljellä olevat työt jaetaan - myös jouluvalmistelut, jos sellaista haluaa viettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän on naisen raataa itsensä ihan omasta päästään keksimillään jutuillaan ja typerällä "täydellisyyden" tavoittelulla henkihieveriin. Apua ei tietenkään kysytä ja jos joku tarjoutuisikin jotain tekemään, niin ei stn kelpaa koska se on väärin, ei tarpeeksi hyvin, et osaa kuitenkaan, et tee kunnolla. Sitten raadetaan ja raadetaan jotta voidaan sitten pilata kaikkien joulutunnelma loputtomalla valittamisella, marttyyriudella, riitelyllä ja muulla kivalla.
Oikeesti nyt akat, lopettaa toi sairas käytös.
Ilmoittauduit juuri vapaaehtoiseksi järjestämään joulun yksin ensi vuonna. Tee kännykkääsi jo nyt muistilista kaikesta tarvittavasta, niin on helpompaa vuoden päästä. Oikein hyvä idea, että otat vastuun vuorostasi. Ja muista tehdä sitä joulua lapsille, ei itsellesi.
Kunnon syyllistämistä, hyvä hyvä.
Minäpä kerron tarinan siitä, miten joulun voi tehdä ihan eri tavalla, kun ei ole sitä pakollista marttyyriytyjää nurkissa.
Olen mies, 54 vuotta, kahdesti eronnut, molemmista avioliitoista lapsi joista vanhempi asuu kanssani ja nuorempi on vuoroviikoin äidillään.
Molemmat ex-vaimot ovat jouluhössöttäjiä. Kodit ovat aivan upeiksi laitettuja; näkee että niiden eteen on nähty vaivaa. Kaikki joulusafkat on hoidettu viimotten päälle, vaikka toisella existä ei olisi moiseen edes varaa. Lahjapaketteja on kuusen alla valtavan paljon, ja suurin osa ihan turhia.
Omassa, sinänsä siistissä ja tilavasssa kodissani on imuroitu alkukuusta. Muotopuolen joulukuusen sain kaverin metsästä. Muotopuoli siksi, että sopii paremmin olohuoneen nurkkaan. Se on nuoremman pojan kanssa koristeltu aattona. Kinkun paistoin itse, kun kerran sen tykkään tehdä. Kaikki kalat, katkarapusalaatit ja muut herkut sai kätevästi kaupasta. Laatikoihin päin ei täällä kukaan sylkäisekään, joten niitä ei osteta. Sama koskee riisipuuroa. Sen sijaan (alkoholitonta) glögiä kuluu litrakaupalla, joten inkiväärinpaloja on jääkaapin ovessa reilusti.
Joulukuusen koristelun lisäksi olen laittanut keittiön pöydälle pellavapöytäliinan ja kaksi kynttilänjalkaa. Saunassa on pakastimesta nykäisty koivuvihta, joka antaa hyvän tuoksuiset löylyt vielä huomenna.
Kumpikin pojista sai minulta kaksi lahjaa: 6-vuotias pienen suklaarasian ja legolentokoneen, 18-vuotias isomman suklaarasian ja toivomansa hifi-kuulokkeet. Sen sijaan että olisin käyttänyt pitkän viikonlopun ja sitä edeltävät viikon joulusta hösläämiseen, olemme viettäneet rentoa aikaa yhdessä: 6-vuotiaan kanssa on mm. rakennettu se joululahjalentokone (kyllä hän sen itse osaa rakentaa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa) ja leikitty. Eilen vietiin haudoille kynttilöitä ja saunottiin pitkään ja hartaasti. Tänään mm. kaivettiin kaapista esille vanha mutta hieno, luupeilla ja monilla mutkilla varustettu autorata, jolla sitten ajettiin urakalla kilpaa. 6-vuotias antaa 18-vuotiaalle yllättävän kovan vastuksen. Televisio pysyi tänäänkin kiinni.
Illan päätteeksi 6-vuotias kertoi sänkyyn mennessään kuinka kiva päivä tämäkin on ollut. Ei yhtään kitissyt siitä, ettei saanut uutta tablettia niin kuin äidiltään. Ja jahka saan tämän viestin lähetettyä, kaappaan 18-vuotiaan katsomaan kanssani jotain kivaa elokuvaa. Aion ehdottaa It's A Wonderful Lifea tai Rare Exportsia, mutta päätetään yhdessä. 18-vuotias, aikuinen kun on, voisi halutessaan olla äitinsä äärimmilleen viritetyssä joulukodissa, mutta valitsi kuitenkin olla kotonaan, jossa joulusta muistuttaa joulukuusi, keittiön pöytäliina ja koivun tuoksuinen sauna. Ja se, että vietämme aikaa yhdessä.
Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Joulusta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Mutta jos siitä tulee ihan hirveä stressi, kannattaisi ehkä hieman mennä itseensä ja miettiä, olisiko sittenkin syytä hellittää. Edes vähän.
Ymmärrätkö, että tässä ketjussa aiheena olevat mieslapset eivät olisi tehneet yhtään mitään noista listaamastasi joulujärjestelyistä, vaan odottavat että vaimo hoitaa puolesta? Ei lahjojen hankkimista, ei yhteistä lahjoilla leikkimistä, ei haudalla käyntiä, ei joulusaunaa, ei kinkkua, ei puuroja, ei kuusta, ei glögiä, kaikki oletetaan naisen hankkivan. Kumma juttu että naisten vastaavista joulujärjestelyistä puhutaan "hössöttämisenä" mutta miehen tekemänä ne ovat rentoa ja rauhallista puuhastelua. Jouluhullua suorittamista olisi vaimon tekemänä varmaan pelkkä se glögin hakeminen kaupasta.
Yksi auto niin kuka vaihtaa renkaat jne.
Kuka pesee ikkunat ja matot kesällä luonnossa? Kuka tekee remppaa ? Kaikilla varmaan astianpesukone ja jokainen laittaa astiat koneeseen.Rengasliike vaihtaa renkaat, ikkunat oesennitse, matot pesee itsepalvelupesula, reippaasti ei tarvita. Yllättävän monella ei ole mitään ns "miesten töitä", ja silloin ne jäljellä olevat työt jaetaan - myös jouluvalmistelut, jos sellaista haluaa viettää.
*pesen itse, remppaa ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän on naisen raataa itsensä ihan omasta päästään keksimillään jutuillaan ja typerällä "täydellisyyden" tavoittelulla henkihieveriin. Apua ei tietenkään kysytä ja jos joku tarjoutuisikin jotain tekemään, niin ei stn kelpaa koska se on väärin, ei tarpeeksi hyvin, et osaa kuitenkaan, et tee kunnolla. Sitten raadetaan ja raadetaan jotta voidaan sitten pilata kaikkien joulutunnelma loputtomalla valittamisella, marttyyriudella, riitelyllä ja muulla kivalla.
Oikeesti nyt akat, lopettaa toi sairas käytös.
Ilmoittauduit juuri vapaaehtoiseksi järjestämään joulun yksin ensi vuonna. Tee kännykkääsi jo nyt muistilista kaikesta tarvittavasta, niin on helpompaa vuoden päästä. Oikein hyvä idea, että otat vastuun vuorostasi. Ja muista tehdä sitä joulua lapsille, ei itsellesi.
Kunnon syyllistämistä, hyvä hyvä.
Minäpä kerron tarinan siitä, miten joulun voi tehdä ihan eri tavalla, kun ei ole sitä pakollista marttyyriytyjää nurkissa.
Olen mies, 54 vuotta, kahdesti eronnut, molemmista avioliitoista lapsi joista vanhempi asuu kanssani ja nuorempi on vuoroviikoin äidillään.
Molemmat ex-vaimot ovat jouluhössöttäjiä. Kodit ovat aivan upeiksi laitettuja; näkee että niiden eteen on nähty vaivaa. Kaikki joulusafkat on hoidettu viimotten päälle, vaikka toisella existä ei olisi moiseen edes varaa. Lahjapaketteja on kuusen alla valtavan paljon, ja suurin osa ihan turhia.
Omassa, sinänsä siistissä ja tilavasssa kodissani on imuroitu alkukuusta. Muotopuolen joulukuusen sain kaverin metsästä. Muotopuoli siksi, että sopii paremmin olohuoneen nurkkaan. Se on nuoremman pojan kanssa koristeltu aattona. Kinkun paistoin itse, kun kerran sen tykkään tehdä. Kaikki kalat, katkarapusalaatit ja muut herkut sai kätevästi kaupasta. Laatikoihin päin ei täällä kukaan sylkäisekään, joten niitä ei osteta. Sama koskee riisipuuroa. Sen sijaan (alkoholitonta) glögiä kuluu litrakaupalla, joten inkiväärinpaloja on jääkaapin ovessa reilusti.
Joulukuusen koristelun lisäksi olen laittanut keittiön pöydälle pellavapöytäliinan ja kaksi kynttilänjalkaa. Saunassa on pakastimesta nykäisty koivuvihta, joka antaa hyvän tuoksuiset löylyt vielä huomenna.
Kumpikin pojista sai minulta kaksi lahjaa: 6-vuotias pienen suklaarasian ja legolentokoneen, 18-vuotias isomman suklaarasian ja toivomansa hifi-kuulokkeet. Sen sijaan että olisin käyttänyt pitkän viikonlopun ja sitä edeltävät viikon joulusta hösläämiseen, olemme viettäneet rentoa aikaa yhdessä: 6-vuotiaan kanssa on mm. rakennettu se joululahjalentokone (kyllä hän sen itse osaa rakentaa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa) ja leikitty. Eilen vietiin haudoille kynttilöitä ja saunottiin pitkään ja hartaasti. Tänään mm. kaivettiin kaapista esille vanha mutta hieno, luupeilla ja monilla mutkilla varustettu autorata, jolla sitten ajettiin urakalla kilpaa. 6-vuotias antaa 18-vuotiaalle yllättävän kovan vastuksen. Televisio pysyi tänäänkin kiinni.
Illan päätteeksi 6-vuotias kertoi sänkyyn mennessään kuinka kiva päivä tämäkin on ollut. Ei yhtään kitissyt siitä, ettei saanut uutta tablettia niin kuin äidiltään. Ja jahka saan tämän viestin lähetettyä, kaappaan 18-vuotiaan katsomaan kanssani jotain kivaa elokuvaa. Aion ehdottaa It's A Wonderful Lifea tai Rare Exportsia, mutta päätetään yhdessä. 18-vuotias, aikuinen kun on, voisi halutessaan olla äitinsä äärimmilleen viritetyssä joulukodissa, mutta valitsi kuitenkin olla kotonaan, jossa joulusta muistuttaa joulukuusi, keittiön pöytäliina ja koivun tuoksuinen sauna. Ja se, että vietämme aikaa yhdessä.
Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Joulusta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Mutta jos siitä tulee ihan hirveä stressi, kannattaisi ehkä hieman mennä itseensä ja miettiä, olisiko sittenkin syytä hellittää. Edes vähän.
Ymmärrätkö, että tässä ketjussa aiheena olevat mieslapset eivät olisi tehneet yhtään mitään noista listaamastasi joulujärjestelyistä, vaan odottavat että vaimo hoitaa puolesta? Ei lahjojen hankkimista, ei yhteistä lahjoilla leikkimistä, ei haudalla käyntiä, ei joulusaunaa, ei kinkkua, ei puuroja, ei kuusta, ei glögiä, kaikki oletetaan naisen hankkivan. Kumma juttu että naisten vastaavista joulujärjestelyistä puhutaan "hössöttämisenä" mutta miehen tekemänä ne ovat rentoa ja rauhallista puuhastelua. Jouluhullua suorittamista olisi vaimon tekemänä varmaan pelkkä se glögin hakeminen kaupasta.
Yksi auto niin kuka vaihtaa renkaat jne.
Kuka pesee ikkunat ja matot kesällä luonnossa? Kuka tekee remppaa ? Kaikilla varmaan astianpesukone ja jokainen laittaa astiat koneeseen.Sepä se kun ei laita. Mies luulee , että astiat kävelevät ja asettuvat sinne itse.
Ei luule vaan sinä päässäsi päättelet niin kun ei osallistu. Ehkäpä se syy miksei osallistu, kannattaa ihan ottaa puheeksi ääneen, ei mököttämällä, uhriutumalla ja kiukuttellen.
Voi hyvänen aika sentään. Luuletko todella ettei ole yritetty nätisti ja asiallisesti ihan muutamankin kerran?
Luulen todella, koska "asiallisesti sanottu", niin todellisuudessa se tarkoittaa että on "v-i-t-t-u-m-a-i-s-e-l-l-a äänensävyllä kaakatettu ja nalkutettu, lisämausteena hieman syyllistämistä ja/tai uhriutumista perään"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu pitäisi lopettaa kokonaan. Tuntuu olevan niin hemmetinmoisen stressin aihe niin monelle, että parempi olisi jättää väliin ihan kokonaan. Ihmiset onnistuvat tekemään sen stressin itse itselleen asiasta kuin asiasta. Joka vuosi älytön hössötys ja hermopaine niin, että suurin osa joulun ajasta menee hampaita kiristellen ja mökötystalkoissa. Rahaa palaa hirvittäviä summia, koska jokaiselle kummin kaimalle on hankittava lahja tai lahjoitettava rahaa niin, että joulun jälkeen on talous kuralla ja lopulta kaikkia ainoastaan v**uttaa. Onko järkeä?
Jos pidät kämppäsi aina muutenkin sisitinä, ei sitä tarvitse puunata jouluna lattiasta kattoon. Onko pakko väkertää se 20 ruokalajin menu? Onko niitä lahjoja pakko ostaa jokaiselle vastaantulijalle vai voisiko keskittyä omaan perheeseen ja rajata määrää? Ei niitä joululahjoja ostettu ennenkään koko suvulle, ei edes kummilapsille kuin jotain pientä eli suklaata/karkkia tai annettiin pieni summa rahaa. Lopulta joulusta selviää huomattavan pienellä vaivalla, kun ei suorita ja kilpavarustele.
Tässä on kyllä oikein malliesimerkki siitä miesten deflektoinnista josta ketjussa on puhuttu. Vaimo valittaa jatkuvasta kasaantuvasta joulukiireestä joka pitää hoitaa yksin, ratkaisuna mies vetää lapsellisen kiukkupotkuraivarin siitä että joulu v*tuttaa, on typerää kulutusjuhlaa ja hyvin riittäisi pizza oluen kanssa eikä mitään lahjoja kenellekään. Sitten jos joulu vietetäänkin juuri noin, murjotetaan kun ei ole tunnelmaa eikä joulufiilistä ja eikö voinut nyt edes sitä kinkkua paistaa tai lahjan antaa.
Olipas melkoinen johtopäätös; itkupotkuraivarit, pizzaa ja olutta vaihtoehdoksi hössöttämiselle, itse luodulle kiireelle ja paineelle... Osoittaa juuri sitä ennakkoasennetta, josta johtuen ne joulut ovat yhtä kaaosta ja marttyyrisaagaa. Ei omassa lapsuudessa ollut kenelläkään samanlaista joulupaniikkia kuin nykyään yhdellä jos toisella tuntuu olevan. Syynä on joululle ladatut ennakko-odotukset, kilpavarustelu, täydellisyyden tavoittelu ja marttyyriasenne, mitä ei sitten lopulta psyyke kestä. Ja niitä lahjoja ei edelleenkään ole pakko ostaa väkisin koko suvulle ja kaveripiirille. Se on lopulta aivan idioottimaista, että niitä kaikenmaailman herkkukoreja, pyyhesettejä ja viinipulloja sinkoilee edestakaisin. Ojennat sen oman lahjaviinipullon oikealla kädellä ja saat itse viinipullon lahjaksi vasempaan...
Näkee myös paljon sitä, että etukäteen sovitaan, ettei aikuisten kesken osteta lahjoja puolisoa lukuunottamatta. Sitten kuitenkin joulun lähestyessä jengi säntäilee paniikissa ja otsasuoni sykkien ympäri kauppoja etsimässä väkinäisiä lahjoja 20 sukulaiselle ja kaverille, koska "se ja se ostaa kuitenkin myös ja on noloa, jos minäkin en osta". Siitä sitten iskeekin hyperventilointi ja marttyyrivaihde päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystäväni ei ole jouluihminen. Hänen joulunsa ei poikkea muusta elämästä. Kiva lapsille. Sääliksi käy. Tiedän, että lapset haluaisivat viettää joulua, mutta kun ei niin ei. Itse järjestän omassa kodissani joulun omille lapsilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittäkää noi laiskat ja aloitekyvyttömät puolisot pihalle! Tuhlaatte oman elämänne tuollaisten kanssa.
Itsellä mennyt taas tänäkin jouluna hermo omaan veljeen. Olemme viettäneet joulua vanhempiemme luona. Makaa vain sohvalla puhelin kourassa. On saamaton ja mitään osaamaton. Ei osannut edes viinipulloa avata, jossa kierrekorkki! Passattu jätkä, jonka ei ole koskaan tarvinnut osallistua mihinkään.Hullua nyt syyllistää siitä mikä kasvatuksen tulos on: veljestäsi ei ole koskaan vaadittukaan mitään.
Eihän sille tietenkään mitään voi, jos on kertakaikkiaan tyhmä . Kaikki, joilla on himpunkaan aivoja , oppivat itse uusia asioita seuraamalla elämää ja ihmisiä.
Esimerkiksi sellaiset tajuavat jossain vaiheessa, että on ihan tavallista auttaa niitä , joilla on kovasti tekemistä ja töitä.Sulta ei oo koskaan vaadittu renkaidenvaihtoa tai lumilingon käyttöä mutta mieluusti seuraat sivussa ja opettelet itse ja tartut niihin töihin ihan auttamisen ilosta?
Meillä renkaat autoon vaihtaa autoliike ja saatan viedä auton sinne ja lumityöt tehdään lumikolalla ja lapiolla.
Teen ne usein itse tai miehen kanssa yhdessä.
Eli kyllä,osallistun näihin asioihin joko omasta aloitteesta tai sitten mies pyytää.No kappas, että ihan mieskin joutuu sinulta pyytämään osallistumista. Uhriutuuko? Mököttääkö?
Ei uhriudu. Minä pyydän häntä ja hän minua tekemään yhdessä tai puolestaan asioita, kun ei koko ajan tiedetä, mitä toisella on mielessään.
Mutta siis esim kovan lumimyräkän jälkeen tajuan mennä tekemään lumitöitä kyllä , vaikka ne ovat pääosin miehen vastuulla, ei tarvi erikseen pyytää.
Ja toisaalta jos hän pyytää tekemään jotain puolestaan tai yhdessä, lähden aina - ei tarvi kahta kertaa pyytää -jos vaan voin , ettei ole töihin lähtöä tms edessä.
Pääosin miehen vastuulla lumityöt jotka sinä teet? Äskenhän kirjoitit että hassua olisi tehdä lumitöitä kun ne hoidetaan taloyhtiön puolesta. Mut hei Sirkka, jatketaan tahoillamme elämää ja hienoa että sulla osallistuva mies ja olet itsekin osallistuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähennä sitä laittamista. Niin minäkin tein. Vähensin niin kauan, että nyt puoliso on se, joka ehdottelee joulutouhuja.
Lapsille riittää kuusi, karkit ja lahjat.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni ei ole jouluihminen. Hänen joulunsa ei poikkea muusta elämästä. Kiva lapsille. Sääliksi käy. Tiedän, että lapset haluaisivat viettää joulua, mutta kun ei niin ei. Itse järjestän omassa kodissani joulun omille lapsilleni.
Eikai miehen pidä viettää joulua lasten takia?
Laske paljonko meni rahaa. Ensivuonna otat muksut kainaloon ja lähdet jonnekin hotelliin tms. Valmiiden patojen ääreen viettämään joulua. Ukkosi jääköön yksin kotiin katselemaan kuinka maaginen joulu ilmestyy taas kuin itsestään. Tai siis ei ilmesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän on naisen raataa itsensä ihan omasta päästään keksimillään jutuillaan ja typerällä "täydellisyyden" tavoittelulla henkihieveriin. Apua ei tietenkään kysytä ja jos joku tarjoutuisikin jotain tekemään, niin ei stn kelpaa koska se on väärin, ei tarpeeksi hyvin, et osaa kuitenkaan, et tee kunnolla. Sitten raadetaan ja raadetaan jotta voidaan sitten pilata kaikkien joulutunnelma loputtomalla valittamisella, marttyyriudella, riitelyllä ja muulla kivalla.
Oikeesti nyt akat, lopettaa toi sairas käytös.
Ilmoittauduit juuri vapaaehtoiseksi järjestämään joulun yksin ensi vuonna. Tee kännykkääsi jo nyt muistilista kaikesta tarvittavasta, niin on helpompaa vuoden päästä. Oikein hyvä idea, että otat vastuun vuorostasi. Ja muista tehdä sitä joulua lapsille, ei itsellesi.
Kunnon syyllistämistä, hyvä hyvä.
Minäpä kerron tarinan siitä, miten joulun voi tehdä ihan eri tavalla, kun ei ole sitä pakollista marttyyriytyjää nurkissa.
Olen mies, 54 vuotta, kahdesti eronnut, molemmista avioliitoista lapsi joista vanhempi asuu kanssani ja nuorempi on vuoroviikoin äidillään.
Molemmat ex-vaimot ovat jouluhössöttäjiä. Kodit ovat aivan upeiksi laitettuja; näkee että niiden eteen on nähty vaivaa. Kaikki joulusafkat on hoidettu viimotten päälle, vaikka toisella existä ei olisi moiseen edes varaa. Lahjapaketteja on kuusen alla valtavan paljon, ja suurin osa ihan turhia.
Omassa, sinänsä siistissä ja tilavasssa kodissani on imuroitu alkukuusta. Muotopuolen joulukuusen sain kaverin metsästä. Muotopuoli siksi, että sopii paremmin olohuoneen nurkkaan. Se on nuoremman pojan kanssa koristeltu aattona. Kinkun paistoin itse, kun kerran sen tykkään tehdä. Kaikki kalat, katkarapusalaatit ja muut herkut sai kätevästi kaupasta. Laatikoihin päin ei täällä kukaan sylkäisekään, joten niitä ei osteta. Sama koskee riisipuuroa. Sen sijaan (alkoholitonta) glögiä kuluu litrakaupalla, joten inkiväärinpaloja on jääkaapin ovessa reilusti.
Joulukuusen koristelun lisäksi olen laittanut keittiön pöydälle pellavapöytäliinan ja kaksi kynttilänjalkaa. Saunassa on pakastimesta nykäisty koivuvihta, joka antaa hyvän tuoksuiset löylyt vielä huomenna.
Kumpikin pojista sai minulta kaksi lahjaa: 6-vuotias pienen suklaarasian ja legolentokoneen, 18-vuotias isomman suklaarasian ja toivomansa hifi-kuulokkeet. Sen sijaan että olisin käyttänyt pitkän viikonlopun ja sitä edeltävät viikon joulusta hösläämiseen, olemme viettäneet rentoa aikaa yhdessä: 6-vuotiaan kanssa on mm. rakennettu se joululahjalentokone (kyllä hän sen itse osaa rakentaa, mutta yhdessä kaikki on kivempaa) ja leikitty. Eilen vietiin haudoille kynttilöitä ja saunottiin pitkään ja hartaasti. Tänään mm. kaivettiin kaapista esille vanha mutta hieno, luupeilla ja monilla mutkilla varustettu autorata, jolla sitten ajettiin urakalla kilpaa. 6-vuotias antaa 18-vuotiaalle yllättävän kovan vastuksen. Televisio pysyi tänäänkin kiinni.
Illan päätteeksi 6-vuotias kertoi sänkyyn mennessään kuinka kiva päivä tämäkin on ollut. Ei yhtään kitissyt siitä, ettei saanut uutta tablettia niin kuin äidiltään. Ja jahka saan tämän viestin lähetettyä, kaappaan 18-vuotiaan katsomaan kanssani jotain kivaa elokuvaa. Aion ehdottaa It's A Wonderful Lifea tai Rare Exportsia, mutta päätetään yhdessä. 18-vuotias, aikuinen kun on, voisi halutessaan olla äitinsä äärimmilleen viritetyssä joulukodissa, mutta valitsi kuitenkin olla kotonaan, jossa joulusta muistuttaa joulukuusi, keittiön pöytäliina ja koivun tuoksuinen sauna. Ja se, että vietämme aikaa yhdessä.
Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Joulusta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Mutta jos siitä tulee ihan hirveä stressi, kannattaisi ehkä hieman mennä itseensä ja miettiä, olisiko sittenkin syytä hellittää. Edes vähän.
Ymmärrätkö, että tässä ketjussa aiheena olevat mieslapset eivät olisi tehneet yhtään mitään noista listaamastasi joulujärjestelyistä, vaan odottavat että vaimo hoitaa puolesta? Ei lahjojen hankkimista, ei yhteistä lahjoilla leikkimistä, ei haudalla käyntiä, ei joulusaunaa, ei kinkkua, ei puuroja, ei kuusta, ei glögiä, kaikki oletetaan naisen hankkivan. Kumma juttu että naisten vastaavista joulujärjestelyistä puhutaan "hössöttämisenä" mutta miehen tekemänä ne ovat rentoa ja rauhallista puuhastelua. Jouluhullua suorittamista olisi vaimon tekemänä varmaan pelkkä se glögin hakeminen kaupasta.
Yksi auto niin kuka vaihtaa renkaat jne.
Kuka pesee ikkunat ja matot kesällä luonnossa? Kuka tekee remppaa ? Kaikilla varmaan astianpesukone ja jokainen laittaa astiat koneeseen.Sepä se kun ei laita. Mies luulee , että astiat kävelevät ja asettuvat sinne itse.
Ei luule vaan sinä päässäsi päättelet niin kun ei osallistu. Ehkäpä se syy miksei osallistu, kannattaa ihan ottaa puheeksi ääneen, ei mököttämällä, uhriutumalla ja kiukuttellen.
Voi hyvänen aika sentään. Luuletko todella ettei ole yritetty nätisti ja asiallisesti ihan muutamankin kerran?
Luulen todella, koska "asiallisesti sanottu", niin todellisuudessa se tarkoittaa että on "v-i-t-t-u-m-a-i-s-e-l-l-a äänensävyllä kaakatettu ja nalkutettu, lisämausteena hieman syyllistämistä ja/tai uhriutumista perään"
Ikävä kyllä varmasti näin on tapahtunut, mutta vasta muutaman ASIALLISEN sanomisen jälkeen.
Joita mies ei noteeraa eikä kuuntele saati että ottaisi osaa siihen keskusteluun.
Sinäkin taidat olla sellainen, joka ei ole kuunnellut ollenkaan niitä ystävällisessä hengessä sanottuja toiveita vaan korvasi aukeavat vasta kun toinen on kyllästynyt jo ja asiat tulevat ei-niin-ystävällisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni ei ole jouluihminen. Hänen joulunsa ei poikkea muusta elämästä. Kiva lapsille. Sääliksi käy. Tiedän, että lapset haluaisivat viettää joulua, mutta kun ei niin ei. Itse järjestän omassa kodissani joulun omille lapsilleni.
Eikai miehen pidä viettää joulua lasten takia?
Kyllä pitää. Se on sitä vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittäkää noi laiskat ja aloitekyvyttömät puolisot pihalle! Tuhlaatte oman elämänne tuollaisten kanssa.
Itsellä mennyt taas tänäkin jouluna hermo omaan veljeen. Olemme viettäneet joulua vanhempiemme luona. Makaa vain sohvalla puhelin kourassa. On saamaton ja mitään osaamaton. Ei osannut edes viinipulloa avata, jossa kierrekorkki! Passattu jätkä, jonka ei ole koskaan tarvinnut osallistua mihinkään.Hullua nyt syyllistää siitä mikä kasvatuksen tulos on: veljestäsi ei ole koskaan vaadittukaan mitään.
Eihän sille tietenkään mitään voi, jos on kertakaikkiaan tyhmä . Kaikki, joilla on himpunkaan aivoja , oppivat itse uusia asioita seuraamalla elämää ja ihmisiä.
Esimerkiksi sellaiset tajuavat jossain vaiheessa, että on ihan tavallista auttaa niitä , joilla on kovasti tekemistä ja töitä.Sulta ei oo koskaan vaadittu renkaidenvaihtoa tai lumilingon käyttöä mutta mieluusti seuraat sivussa ja opettelet itse ja tartut niihin töihin ihan auttamisen ilosta?
Meillä renkaat autoon vaihtaa autoliike ja saatan viedä auton sinne ja lumityöt tehdään lumikolalla ja lapiolla.
Teen ne usein itse tai miehen kanssa yhdessä.
Eli kyllä,osallistun näihin asioihin joko omasta aloitteesta tai sitten mies pyytää.No kappas, että ihan mieskin joutuu sinulta pyytämään osallistumista. Uhriutuuko? Mököttääkö?
Ei uhriudu. Minä pyydän häntä ja hän minua tekemään yhdessä tai puolestaan asioita, kun ei koko ajan tiedetä, mitä toisella on mielessään.
Mutta siis esim kovan lumimyräkän jälkeen tajuan mennä tekemään lumitöitä kyllä , vaikka ne ovat pääosin miehen vastuulla, ei tarvi erikseen pyytää.
Ja toisaalta jos hän pyytää tekemään jotain puolestaan tai yhdessä, lähden aina - ei tarvi kahta kertaa pyytää -jos vaan voin , ettei ole töihin lähtöä tms edessä.Pääosin miehen vastuulla lumityöt jotka sinä teet? Äskenhän kirjoitit että hassua olisi tehdä lumitöitä kun ne hoidetaan taloyhtiön puolesta. Mut hei Sirkka, jatketaan tahoillamme elämää ja hienoa että sulla osallistuva mies ja olet itsekin osallistuva.
Meillä on omakotitalo, ei taloyhtiöitä. Tällä palstalla käy aika moni.
Lukutaitoasi voisit vähän harjoittaa.
Lumityöt ovat PÄÄOSIN miehen vastuulla tarkoittaa sitä , että minäkin teen niitä välillä.
Alue: Aihe vapaa
Ei luule vaan sinä päässäsi päättelet niin kun ei osallistu. Ehkäpä se syy miksei osallistu, kannattaa ihan ottaa puheeksi ääneen, ei mököttämällä, uhriutumalla ja kiukuttellen.