Kuinka iso osa ajastanne lastenne kanssa on oikeasti kivaa?

Siis tietty on välillä äksyilyä ja sisarukset tappelee välillä, sehän on täysin normaalia. Mutta kun tuntuu, että koko ajan on jotain. Joku on AINA sairas, siis oikeasti varmaan 9kk vuodesta on joku tauti tuvassa. Jatkuvasti tapellaan tai valitetaan ihan turhista (sataa, ei oo tekemistä, haluun mäkkäriä, kynästä katkesi lyijy, koira on sohvalla), sellaista asiaa minkä voisi vaan sanoa tai olla sanomatta, mutta pakko valittamalla vänistä. Kumpikaan vanhemmista ei ole valittajia, vaan rentoja ja "löysin rantein"-tyyppejä.
Kyseessä ei edes pieniä lapsia vaan melkein teinejä, ja ollut tällaista aina. Tuntuu, että kymmenessä vuodessa on ollut jotain pa**aa 80% ajasta.