Tipaton tammikuu 2023

Tänään aamulenkillä mietin että kuinka kirkas on ajatus. Kuinka mieli on hyvä ja virkeä. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa sellainen turta ja haluton mieli.  Nyt minua kiinnostaa taas harrastus mikä on ollut jo lapsuudesta asti tärkeä. Olin jo ajatuksissa että tuo ei enään tuota minulle mielihyvää.  Kissanviikset!

Kuinkakohan tuo viina vaikuttaa aivoihin? Jotenkin hämmentyy viikko viikolta kun tipaton etenee. Minä siis juon viikoloppusin. Viinaa ja olutta, molemmat päivät. Viikolla yleensä en mitään.

Itteä ainakin v*tuttaa tää raittius jo. Harmi kun alkoholin pitää olla epäterveellistä, muuten joisin kokoajan

Hyvin menee täälläkin!

Kävin kuntosalilla ja tein sitten lounaaksi kana-feta-salaatin. Yhtäkkiä muistin aiemmat ajatukseni treenien aikana - Ennen lähes aina suunnittelin jo kesken kuntoilun, kuinka sitten (mukamas) ansaitusti saan avata viinipullon ja ottaa lasin tai kaksi. Viikonloppuisin jo lounaan yhteydessä. Nyt ei käynyt mielessäkään!

Ja taitaa sieltä peilistäkin näkyä aiempaa kapoisemmat posket ja kirkkaampi iho. En edes ollut ajatellut, että alkoholi olisi vaikuttanut ulkonäköni, ajattelin vain että vanheneminen se siellä näkyy.

Tsempit sortuneille, uutta yritystä vaan peliin!

Tervetuloa kaikki uudet kirjoittajat, tosi kiva saada lisää keskustelijoita mukaan.

-Sinna 22/40

Vierailija kirjoitti:

Mä sitten repesin, pahasti. Kolme päivää on mennyt tintatessa, huomenna en enää jatka.

Sanokaa joku jotain kannustavaa, pilkkaajien ei tarvitse vaivautua.

Nyt vaan uudelleen kokeilemaan! Selvisit kuitenkin tänne saakka, on sekin suoritus. Jos tipaton kuukausi on liian pitkä, voit ottaa lyhyempiä tavoitteita. Esim. 2-3viikkoa ja siitä sitten voi pidentää jos tuntuu hyvältä. Onnistumisen kokemuksia kertyy tuolla tavalla ja sitten tipaton kuukausi voi olla helpompi selättää.

Vierailija kirjoitti:

Mä sitten repesin, pahasti. Kolme päivää on mennyt tintatessa, huomenna en enää jatka.

Sanokaa joku jotain kannustavaa, pilkkaajien ei tarvitse vaivautua.

Jatka vain tipatonta, sama kuin "dieetissä", jos repsahtaa, niin se on vain repsahtaminen. Hyötyä kehosi on jo saanut tipattomuudesta, sisäelinten ympäriltä se ensimmäisenä rasva lähtee.

Ihana kun on tällainen vertaistukiryhmä. Tää päivä oli ensimmäinen vaikea mut selvisin. Tipaton jatkuu.

N50

Viikonloppu oli ekaa kertaa vähän haastava, etenkin lauantaina suu napsui ihan kunnolla ja hetken oikeasti mietin, että mitä järkeä koko tipattomassa on ja tosiaan ihmisten alentuva halveksunta "vain alkkikset pitää tipattomia"... öö, vaikka niin olisikin, niin eikö se sille alkkikselle oo hyvä edes kerran vuodessa olla kuukausi juomatta?

Toisaalta mietin, miksi joillekin on niin suuri ongelma se, että joku ei juo tammikuussa?

Nojoo, tiesin, että vihaisin itseäni jos olisin juonut ja olin siis selvinpäin, mutta oikeasti nyt oli suurin haaste, mitä tammikuussa on ollut ja siitä selvittiin, onneksi 😊

23. päivä lähti käyntiin ja vahvasti jatketaan.

Mörkö

Täällä myöhäisherännäinen, joka aloitti tipattoman kaksi viikkoa sitten eli nyt on 15. päivä menossa. Eilen sattui hiukan vaikeampi päivä, jolloin teki niin mieli hakea pari lonkeroa kaupasta. Mutta sain hillittyä itseni, kun mietin, kuinka paljon tipattomalla

säästää rahaa. Tänään on sujunut jo ihan toisissa tunnelmissa.

Asensin tänään puhelimeeni I am sober -sovelluksen. Siitä näkee paljonko on säästänyt kaloreita, rahaa ja aikaa. Aika motivoiva sovellus. Siinä on myös tehtäviä ja yhteisön kommentteja ym. En ottanut vielä maksullista, laajempaa versiota. Todnäk otan senkin vielä käyttöön, koska haaveilen jatkavani raitistelua vielä tammikuunkin jälkeen. Eilen oli tosiaan hankala päivä, ja piti yöllä käydä syömässä ja turvautua nukahtamislääkkeeseen. Tänään on ollut tyyni olo.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sitten repesin, pahasti. Kolme päivää on mennyt tintatessa, huomenna en enää jatka.

Sanokaa joku jotain kannustavaa, pilkkaajien ei tarvitse vaivautua.

Jatka vain tipatonta, sama kuin "dieetissä", jos repsahtaa, niin se on vain repsahtaminen. Hyötyä kehosi on jo saanut tipattomuudesta, sisäelinten ympäriltä se ensimmäisenä rasva lähtee.

Eikä kaikki ihmiset ole niin ehdottomia että repsahdus olisi maailmanloppu. Jos ei ole ennenkään ollut sitä vaaraa että tulisi putkia niin sitten vaan uusin voimin eteenpäin.

Laskin, että minulle tulee tipattomasta ajasta säästöä noin 400€ (maksan myös mieheni Alko-ostokset, ja hänkin nyt tipattomalla). On kyllä paljon!

Kalorisäästöstä en tiedä hieman on tullut korvattua viini herkuilla, mutta kyllä minulla kilo on pudonnut. Hieman vähemmän kuin suunnittelin, mutta vielähän tässä ehtii.

Ajan säästö: No jaa, en istu sohvalla viiniä litkimässä, istun vain sohvalla :-) Eli hieman reippaampi olisin myös voinut olla.

-Sinna 23/40

Vierailija kirjoitti:

Täällä tipattomalla 48 v. lähes 20 vuotta liikaa juonut nainen. Ihan töissä olen aina käynyt jne, mutta iltaisiin on arkenakin tullut tissuteltua 4-6 isoa olutta, ja usein pe ja/tai la kunnon kännit johon mulla tarvii 15-20 annosta alkoholia nykyisin, käytännössä pullon väkeviä.

Olen aina vähän halveksunut tällaisia tipattomia, mutta nyt talvilomalla ja uudenvuoden aattona meni niin paljon märkää, että olo alkoi olla tukala. Närästää, yöllä pulahtelee mahanestettä suuhun. Lisäksi meinasin tukehtua viinaan aattona - yritin juoda Giniä raakana, vaikka olin niin väsynyt että melkein nukuin sohvalla. Yhtäkkiä heräsin siihen, että en saa hengitettyä ollenkaan ja keuhkoissa polttaa. Olin ilmeisesti lähes sammuneena ottanut viinaa suuhuni, nukahtanut ja vetänyt sen henkeen. Ehdin jo miettiä, että on tämäkin hieno kuolintapa, kuolla yksin omalle sohvalle kännissä uudenvuoden aattona. Ihme kyllä aloin saada vähän hengitettyä vähitellen ja selvisin. Sen verran peläytti kyllä,  samoin kuin nuo vatsaoireet, että taukoa pidän nyt vähän juomisesta.

Yllättävän vähän toistaiseksi oireita siihen nähden, miten paljon olen juonut ja kauan. Uudenvuoden päivä nyt toki oli yhtä darrahelvettiä ja närästystä on vieläkin. Mutta esim. mieliala on ihan ok, ei tee mieli juomista erityisemmin, aika tavanomainen lievästi tylsä olo. Saas nähdä miten etenee kuukauden mittaan.

Kuis menee, vieläkö olet mukana?

Vierailija kirjoitti:

Viikonloppu oli ekaa kertaa vähän haastava, etenkin lauantaina suu napsui ihan kunnolla ja hetken oikeasti mietin, että mitä järkeä koko tipattomassa on ja tosiaan ihmisten alentuva halveksunta "vain alkkikset pitää tipattomia"... öö, vaikka niin olisikin, niin eikö se sille alkkikselle oo hyvä edes kerran vuodessa olla kuukausi juomatta?

Toisaalta mietin, miksi joillekin on niin suuri ongelma se, että joku ei juo tammikuussa?

Nojoo, tiesin, että vihaisin itseäni jos olisin juonut ja olin siis selvinpäin, mutta oikeasti nyt oli suurin haaste, mitä tammikuussa on ollut ja siitä selvittiin, onneksi 😊

23. päivä lähti käyntiin ja vahvasti jatketaan.

Mörkö

Hienoa että selätit ilmeisen vahvan mieliteon! :) Tämä on viimeinen täysi viikko tipatonta ja ensi viikolla se olisi sitten taputeltu. Sitten tipaton joko jatkuu tai ei jatku.

Itse olen todella tyytyväinen, että vaikeasta alusta huolimatta jaksoi sinnitellä siihen pisteeseen, että nyt ei tee viiniä oikeastaan yhtään mieli.

N33

Vierailija kirjoitti:

Asensin tänään puhelimeeni I am sober -sovelluksen. Siitä näkee paljonko on säästänyt kaloreita, rahaa ja aikaa. Aika motivoiva sovellus. Siinä on myös tehtäviä ja yhteisön kommentteja ym. En ottanut vielä maksullista, laajempaa versiota.

N50

Minulla on dry days, siitä voi kivasti skrollata ja katsoa miten viime vuodet ovat menneet ja paljonko säästyy rahaa 😅 joku tuollainen kannattaa olla.

Sinne, minäkin sohvan vakiokalustona, nyt usein jäde kädessä 😭

Itsellä ei tollaset sovellukset toimi ja tätäkin ketjua jossain määrin jopa välttelen, siis niin, että käyn vaan kerran-pari viikossa.

Itselle ainakin tollaset sovellukset ja esim.just tälläset ketjut (ja päihdelinkin keskustelut...) vaan tuo mieleen sen juomisen ja on siis tavallaan märehtimistä siinä juomisessa ja muistuttamista siitä, että "Hei, muista että et juo, muista, muista, muista" eli siis sillain, että oikein vellotaan ja keskitytään siihen juomattomuuteen.

En siis sano, että noi ei sovi kenellekään, mutta itselle noi ainakin enemmänkin vaikeuttaa ilman olemista kuin auttaa siinä. Itse pyrin siis tekemään kaikkea muuta ja keksimään asioita, joihin ei alkoholi kuulu millään tavalla enkä siis täälläkään muista käydä päivittelemässä jatkuvasti enkä halua jatkuvaa, päivittäistä muistuttamista alkoholista.

Mutta oikeasti hieno homma, jos jollain toimii 😊

Mutta joo, etuja juomattomuudesta... ilmeisesti tuli kitattua loppuvuodesta todella reippaasti tai ikä tekee tepposensa, mutta eilen illalla huomasin, että kasvojen punotus on lähes kadonnut. Siis vielä viikonloppuna posket oli sellaiset punaiset, mutta nyt ihon väri alkaa olla tasaisempi, ihan jees :) et siis huomaa edes jotain.

Uni on edelleen surkeaa, mutta eipähän ole aamulla krapulaa.

Uni on todella surkeaa minullakin ja elämä ahdistaa, lomautukset töissä ja ongelmat lasten kanssa, yritän sinnitellä tipattoman loppuun asti, ei ole enää montaa päivää jäljellä, ehkä se siitä paranee tai sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei tollaset sovellukset toimi ja tätäkin ketjua jossain määrin jopa välttelen, siis niin, että käyn vaan kerran-pari viikossa.

Itselle ainakin tollaset sovellukset ja esim.just tälläset ketjut (ja päihdelinkin keskustelut...) vaan tuo mieleen sen juomisen ja on siis tavallaan märehtimistä siinä juomisessa ja muistuttamista siitä, että "Hei, muista että et juo, muista, muista, muista" eli siis sillain, että oikein vellotaan ja keskitytään siihen juomattomuuteen.

En siis sano, että noi ei sovi kenellekään, mutta itselle noi ainakin enemmänkin vaikeuttaa ilman olemista kuin auttaa siinä. Itse pyrin siis tekemään kaikkea muuta ja keksimään asioita, joihin ei alkoholi kuulu millään tavalla enkä siis täälläkään muista käydä päivittelemässä jatkuvasti enkä halua jatkuvaa, päivittäistä muistuttamista alkoholista.

Mutta oikeasti hieno homma, jos jollain toimii 😊

Mutta joo, etuja juomattomuudesta... ilmeisesti tuli kitattua loppuvuodesta todella reippaasti tai ikä tekee tepposensa, mutta eilen illalla huomasin, että kasvojen punotus on lähes kadonnut. Siis vielä viikonloppuna posket oli sellaiset punaiset, mutta nyt ihon väri alkaa olla tasaisempi, ihan jees :) et siis huomaa edes jotain.

Uni on edelleen surkeaa, mutta eipähän ole aamulla krapulaa.

Totta kyllä tuokin. Ihan järkevä näkökulma. Mä olen nyt hurahtanut paitsi tohon sovellukseen niin myös päihteettömyyttä käsitteleviin podcasteihin ja kirjoihin.

N50, joka on tästä eteenpäin Katariina

Uskomatonta kuinka nopeasti tammikuu on mennyt. Enää viikko jäljellä. 

Pohdintaa: viime vuonna päällimmäinen tunne tipattomuudessa oli valtava ja riemukas onnistumisen tunne, suorastaan ihmetys siitä että kykenen olemaan ilman viiniä viisi viikkoa. Silti takaraivossa oli koko ajan (myös erittäin riemukas) odotus siitä viikonlopusta, kun saa tipattomuuden jälkeen taas avata punaviinipullon. 

Nyt takaraivossa on lähinnä syvä järkytys ja pettymys itseeni siinä, että olen vuosikaudet sabotoinut omaa kehoani ja mieltäni ylettömillä viinimäärillä. Se on ollut helppoa, illan aikana lipitetystä 1-1,5 pullollisesta ei koskaan tullut krapulaa, seuraavana aamuna oli yleensä ihan fressi ja toimintakykyinen olo. Tissuttelu ei siis tuntunut näkyvästi haittaavan elämääni. Kaikki mahdolliset ns. näkymättömissä olevat haitat suljin tehokkaasti pois mielestäni. Vasta viimeisen parin vuoden aikana niiden peittona ollut verho alkoi hieman raottua, ja satunnaisesti mieleen alkoi nousta kysymyksiä ja pohdintoja viinin vähentämisestä. Nyt tajuan, että vielä viime vuoden tipattoman päätyttyä olin ja elin edelleen täydellisessä denialismissa. 

Minäkin olen näiden päivien aikana lukenut raitistumisesta aika paljon, ja samoin katsellut videoita ja kuunnellut podcasteja. En edes uskalla ajatella tipattoman katkaisua ennen päivää nro 50, ja itse asiassa nyt pohdin josko jatkaisin aina 100 asti. En tiedä pystynkö, mutta ainakin nyt motivaatio on kova. Nämä kuluneet 24 päivää ovat sujuneet muutamia mielitekoja lukuun ottamatta todella helposti. Täällä taisi olla muutama muukin ainakin helmikuulle jatkava?

Päivä 24/50, -Tomsku

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta kuinka nopeasti tammikuu on mennyt. Enää viikko jäljellä. 

Pohdintaa: viime vuonna päällimmäinen tunne tipattomuudessa oli valtava ja riemukas onnistumisen tunne, suorastaan ihmetys siitä että kykenen olemaan ilman viiniä viisi viikkoa. Silti takaraivossa oli koko ajan (myös erittäin riemukas) odotus siitä viikonlopusta, kun saa tipattomuuden jälkeen taas avata punaviinipullon. 

Nyt takaraivossa on lähinnä syvä järkytys ja pettymys itseeni siinä, että olen vuosikaudet sabotoinut omaa kehoani ja mieltäni ylettömillä viinimäärillä. Se on ollut helppoa, illan aikana lipitetystä 1-1,5 pullollisesta ei koskaan tullut krapulaa, seuraavana aamuna oli yleensä ihan fressi ja toimintakykyinen olo. Tissuttelu ei siis tuntunut näkyvästi haittaavan elämääni. Kaikki mahdolliset ns. näkymättömissä olevat haitat suljin tehokkaasti pois mielestäni. Vasta viimeisen parin vuoden aikana niiden peittona ollut verho alkoi hieman raottua, ja satunnaisesti mieleen alkoi nousta kysymyksiä ja pohdintoja viinin vähentämisestä. Nyt tajuan, että vielä viime vuoden tipattoman päätyttyä olin ja elin edelleen täydellisessä denialismissa. 

Minäkin olen näiden päivien aikana lukenut raitistumisesta aika paljon, ja samoin katsellut videoita ja kuunnellut podcasteja. En edes uskalla ajatella tipattoman katkaisua ennen päivää nro 50, ja itse asiassa nyt pohdin josko jatkaisin aina 100 asti. En tiedä pystynkö, mutta ainakin nyt motivaatio on kova. Nämä kuluneet 24 päivää ovat sujuneet muutamia mielitekoja lukuun ottamatta todella helposti. Täällä taisi olla muutama muukin ainakin helmikuulle jatkava?

Päivä 24/50, -Tomsku

Hei Tomsku, minä tulen mukaan Tipaton100-hankkeeseen! On ollut niin helppoa ja mukavaan nyt, etten millään malta lopettaa. Bonuksena rahaa säästyy ja paino putoaa ilman dieettiä, mikä on myöskin kiva juttu 🙂.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta kuinka nopeasti tammikuu on mennyt. Enää viikko jäljellä. 

Pohdintaa: viime vuonna päällimmäinen tunne tipattomuudessa oli valtava ja riemukas onnistumisen tunne, suorastaan ihmetys siitä että kykenen olemaan ilman viiniä viisi viikkoa. Silti takaraivossa oli koko ajan (myös erittäin riemukas) odotus siitä viikonlopusta, kun saa tipattomuuden jälkeen taas avata punaviinipullon. 

Nyt takaraivossa on lähinnä syvä järkytys ja pettymys itseeni siinä, että olen vuosikaudet sabotoinut omaa kehoani ja mieltäni ylettömillä viinimäärillä. Se on ollut helppoa, illan aikana lipitetystä 1-1,5 pullollisesta ei koskaan tullut krapulaa, seuraavana aamuna oli yleensä ihan fressi ja toimintakykyinen olo. Tissuttelu ei siis tuntunut näkyvästi haittaavan elämääni. Kaikki mahdolliset ns. näkymättömissä olevat haitat suljin tehokkaasti pois mielestäni. Vasta viimeisen parin vuoden aikana niiden peittona ollut verho alkoi hieman raottua, ja satunnaisesti mieleen alkoi nousta kysymyksiä ja pohdintoja viinin vähentämisestä. Nyt tajuan, että vielä viime vuoden tipattoman päätyttyä olin ja elin edelleen täydellisessä denialismissa. 

Minäkin olen näiden päivien aikana lukenut raitistumisesta aika paljon, ja samoin katsellut videoita ja kuunnellut podcasteja. En edes uskalla ajatella tipattoman katkaisua ennen päivää nro 50, ja itse asiassa nyt pohdin josko jatkaisin aina 100 asti. En tiedä pystynkö, mutta ainakin nyt motivaatio on kova. Nämä kuluneet 24 päivää ovat sujuneet muutamia mielitekoja lukuun ottamatta todella helposti. Täällä taisi olla muutama muukin ainakin helmikuulle jatkava?

Päivä 24/50, -Tomsku

Hei Tomsku, minä tulen mukaan Tipaton100-hankkeeseen! On ollut niin helppoa ja mukavaan nyt, etten millään malta lopettaa. Bonuksena rahaa säästyy ja paino putoaa ilman dieettiä, mikä on myöskin kiva juttu 🙂.

Tämä oli Helmi, taas ilman allekirjoitusta.