Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä kampaajalla käynti lakkasi olemasta sinulle iso juttu?
Kommentit (21)
Ei se ole koskaan ollut iso juttu. Yleensä ennen jotain juhlia olen käynyt eli kerran tai kaksi vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olisi edelleen iso juttu, jos vain onnistuisin löytämään hyvän kampaajan.
Ei missään iässä. 70-v lopetin kaikenlaisen meikkaamisen joten saa hiuksissa sentään olla hyvä leikkaus. Paksut korvien alapuolelle olevat hiukset. Kerran kuukaudessa käyn kampaajalla.
En mä ole käynyt elämäni aikana kun ehkä neljä kertaa kampaajalla, joista pari kertaa alakoululaisena, kerran lukiossa ja yhden kerran yliopiston jälkeen.
Osaan ihan itsekin leikata hiukseni vinoon ja värjätä ne tarvittaessa, miksi maksaisin siitä jollekin 200+ euroa?
Siis miksi kampaajalla käyminen olisi iso juttu? Olen itse käynyt kampaajalla viimeksi joskus vuonna 2012, kun leikkautin rastat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn parin kuukauden välein, koska hiukseni ovat kauhean näköiset, jos niitä ei leikata säännöllisesti. Kampaajalla käynti ei ole mikään tapahtuma, vaan osa huoliteltua ulkoasua. N60+
En ymmärrä mitä tarkoitat tuolla isolla jutulla. Itse käyn parin kk välein, otan työkoneen mukaan ja teen hommia samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo ikinä ollu mikään iso juttu. Lähinnä pakollinen paha, että saa kuontalon pidettyä edes semi siistinä (leikkautan mielummin ammattilaisella kuin annan kenenkään Fiskarseilla klipsiä).
Olen käynyt kampaajalla lapsesta asti, eikä se ole koskaan ollut iso juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole iso juttu. Leikkautan huonot latvat pois 2krt vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä tarkoitat tuolla isolla jutulla. Itse käyn parin kk välein, otan työkoneen mukaan ja teen hommia samalla.
No itse nuorena suunnittelin kovasti, millaista kampausta pyydän kampaajalta, ja kampaajan jälkeen oli aina hieno olo. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 7-vuotiaana. Sitä ennen se oli minulle "iso juttu", koska jostakin syystä minä pelkäsin kampaajalla, kun äitini kävi siellä ja piileskelin jossakin eteisessä.
Olihan se jokin juttu joskus 80-luvulla. Käytiin muka huippikampaamoissa ja tukkaa kynnittiin ja värjättiin milloin mitenkin. Mutta enpä teinivuosieni jälkeen ole kokenut, että kampaamossa käynti olisi jotain erityistä. Nykyään leikkaan hiukseni itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin monta kertaa pettynyt kampaamossa käyntiin, että enää se ei ole millään lailla iso juttu.
Koronasulkujen aikana, satuin olemaan 38.
27v tajusin, että leikkaan itse vähintään yhtä hyvin.
Sen jälkeen kun rahaa alkoi olla jatkuvasti ylimääräistä. Se ei enää ollut iso sijoitus. Jouduin tosin käymään köyhänä opiskelijanakin kampaajalla jatkuvasti, sillä latvat kuivuivat hampuiksi. Kukaan ei kertonut, että hamputtuminen poistuu, kunhan lopettaa silikoni- ja sulfaattituotteiden käytön hiuksissa. Nyt on varaa, mutta latvat oikein hyvässä kunnossa.
Ei se ole ollut kuin lompakolle iso juttu. Nykyään onneksi pienempi, koska on tasapitkät hiukset, enkä ole ottanut enää edes raitoja.
Mitä nyt isolla jutulla tarkoitetaan...? Mutta lopetin näköjään kampaajalla käymisen 59-vuotiaana. En nyt sano, ette lopullisesti, mutta tällä hetkellä tuntuu, etten tarvitse kampaajaa mihinkään.
En mennyt koronan takia kampaajalle, ja huomasin selviävänä mainiosti ilmankin.