Kuinka monessa paikassa käytte jouluna kylässä? Meillä 7 kyläpaikkaa

On ihan kopsu jostain sketsistä ap. Ei kukaan oikeasti ole noin sekaisin, - toivottavasti!

Korkeintaan kahdessa joulupäivänä TAI tapaninpäivänä (minun/miehen vanhemmat). En ikinä suostuisi tuollaiseen paikasta toiseen ravaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Aivan kamala joulu tuommoinen ravaaminen paikasta toiseen.

Joulun jälkeen sitten flunssassa.

Mutta se on pakko pyrähdellä kun ei osata istua ja rauhoittua. Juostaan pakoon oikeita tunteita.

Yksi kyläpaikka. Omassa lapsuudenperheessäni on edelleen tapana, että lapset perheineen kerääntyvät sinne jouluna. Ja tämä on ihan kaikkien lasten sekä heidän puolisoidenkin toiveena. Jokainen lapsi vie jotain jouluruokia mukanaan.

6 kyläpaikkaahan tuossa oli ap.

Vierailija kirjoitti:

On ihan kopsu jostain sketsistä ap. Ei kukaan oikeasti ole noin sekaisin, - toivottavasti!

Kyllä näitä on. Just yksi kollega oikein hengästyneenä selitti, että täytyy mennä sinne, tänne ja tonne ja miten nyt ehtii ja jaksaa ja pystyy ja ÄÄÄÄÄÄÄÄAAAAAAAARRRRRRGGGGGHHHH. Totesin vain, että onneksi ei itse tarvitse tuskailla tuollaista, kun olemme päättäneet olla vain kotona.

Miehen vanhempien luona käydään pakosta jouluaterialla ja siinäkin on riittävästi. Jos mulla olisi yksin valta päättää, nautittaisiin kahden kesken auringosta ja drinkeistä lämpimässä, tai vaihtoehtoisesti jossain Lapin perukoilla revontulia ihastellen. 

Ainakin kolmessa. Ollaan miehen kanssa joulu erilleen hajaantuneina kun muuten pitäisi käydä kuudessa. Ja en järjestä jouluna itse mitään, koska en ole jouluihminen. En viettäisi joulua lainkaan jos se ei olisi sukulaisille niin tärkeää.

Jouluna ei mennä mihinkään. Olen tavannut jo kummityttöni, ja miehen isotädin hyvissä ajoin ennen joulua, ja lahjat on vaihdettu. Muut sukulaiset asuvat kaukana, ja autottomana emme lähde ruuhkajuniin hikoilemaan tuntikausiksi. Kotona on ihana viettää joulua kaikessa rauhassa. 🕯

Ei käydä missään eikä oteta vastaan vieraita.

Miksi miehen sukulaiset ovat noita ehkä, jos keretään? Miksi sinun sukulaiset ei ole samalla tavalla?

Jos mua kiinnostaisi niin saattaisin mun vanhemmilla käydä ja miehen vanhemmilla. Mutta ei kiinnista niin vietän joulun yksin. Mies taitaa olla omilla vanhemmillaan ja käydä veljensä luona.

T. Grinch

Viime vuonna ekaa kertaa ikinä saatiin kutsu sukulaisille joulupöytään. "Pakko" oli mennä, syötiin ja juteltiin, viivyttiin tovi, jaettiin lahjat ja avaamisien jälkeen kotiin.

Perinteenä ollut tällä sukulaisella jo yli 15 vuotta ottaa yhteyttä ennen joulua, milloin vaihdetaan lahjat ja ollaan aina vietetty joulut erikseen. Nyt viime vuoden kutsun jälkeen jostain suuttunut, kun ei vieläkään ole ottanut yhteyttä. Sen siitä saa ( enkä tiedä mistä on suuttunu) kun perinteitä rikkoo. Enkä riko perinnettä, koska hän on se joka ottaa yhteyttä. No lahja odottaa keittiön pöydällä, jos ei soittoa tule, avaamme itse sen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi kyläpaikka. Omassa lapsuudenperheessäni on edelleen tapana, että lapset perheineen kerääntyvät sinne jouluna. Ja tämä on ihan kaikkien lasten sekä heidän puolisoidenkin toiveena. Jokainen lapsi vie jotain jouluruokia mukanaan.

Aika tuuri käynyt, kun kaikki puolisot viettävät joulun mieluummin appiksien kuin omien vanhempiensa kanssa. En siis kritisoi, totean vain.

Mun vanhemmilla käydään joulupäivänä tai tapaninpäivänä, jos on hyvä keli ja fiilis että jaksaa ajella reilu 100 km suuntaansa. Muuten ollaan kotona. Miehen sukulaisten kanssa vietettiin yhteistä aikaa jo viime viikonloppuna. Siskon perheen luona aion kyläillä lasten joululoman aikana, mutta vasta pyhien jälkeen.

Mennään vanhemmilleni jouluksi.

En käy missään, olen kotona kaikessa rauhassa.

Käyt yhden pyhän aikana useammassa paikassa kuin mitä itse olen käynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Suomi on kyllä kyläilemisen suhteen todella eriarvoinen maa.

Vain äidilläni, kahtena päivänä. Tytär käy lisäksi isänsä kanssa mummolassaan sekä tätinsä luona.

Etäisyydet lyhyitä, joten ei tuota ongelmia.

Vasta Tapanina lähdetään käymään sukulaisissa. Joitakin vuosia tehtiin tuota karmeaa ympäriinsä ajelua, sitten saimme tarpeeksemme ja olemme olleet aaton ja joulupäivän vain omalla perheellä. Ihana rauha.

Onpa ikävää isovanhemmille valmistautua jouluvieraisiin, jotka eivät ehkä tulekaan.

Me emme käy missään, isovanhemmat tulevat meille.