Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhemmat nykyään avuttomampia kuin ennen?
20.12.2022 |
Ollaan niin myötätuntoisia lapsia kohtaan, lapset kirkuvat rumasti suoraa huutoa ja äiti vaan lässyttää että voi voi sinua varmaan harmittaa. Lapsi jatkaa huutamista ja potkii äitiä, äiti ei sano mitään, ei kiellä, ei korota ääntään, lapsi sen kuin jaksaa huutamista ja kiukuttelua, on ilmeisesti jotain vailla. Äiti sössöttää, että ihan kohta saat.
Miksi lapselle ei sanota, että nyt riittää ruma huutaminen, et saa mitään ennen kuin rauhoitut? Miksi lapselle ei opeteta yksinkertaisia käytöstapoja?
Kommentit (106)
Huonoja vanhempia on ollut ennen ja on nykyäänkin. Ennen lapset hakattiin hiljaiseksi ei se mielestäni sen parempi ole kuin nykypäivän piittaamattomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin varhaiskasvattajat kasvattavat, oman perheen kanssa opetellaan vain tunteiden sanoitus.
Juuri näin. Vanhemmat kasvattavat käytännössä lapsistaan hirviöitä, eivätkä sitten jaksa heittää sekuntiakaan ylimääräistä jos ei ole aivan pakko. Pienen lapsen hoitoaika saattaa olla joka päivä klo8-17 ja hoidossa pidetään täysi päivä vaikka vanhemmat olisivat etätöissä/vapaalla/tekisivät lyhyempää päivää. Joskus tuodaan puolikuntoinen lapsi hoitoon, vaikka molemmat vanhemmat olisivat sairaslomalla ja itsekin jo toipumassa. Ja niin taas lässytetään lapselle ja keksitytään kuunteleminen lasta, kun hän rääkyy hoitajan päälle, kun hoitaja yrittää nopeasti päiväkodin sulkemisaikaan kertoa miten päivä on mennyt.
Kasvattakaa omat lapsenne, olen aivan kyllästynyt kasvattamaan niitä, kun ei siitä tule edes mitään, kun kotona annetaan kaikki periksi ja hyysätään jatkuvasti lapsen ympärillä.
Etätyöt on ihan samnalaista työtä kuin toimistollakin tehty työ. ei siinä pysty mihikään lapseen keskittymään. Itsellä oli tänään jo klo 8 lyhyt palaveri ja tuossa katselin, että vika loppuu klo 17.30.. toki oma lapsi on jo yläkoulussa, mutta pienelle lapselle tästä tulisi todella pitkä päivä hänelle päiväkodissa.
"Länsimaissa ihannoidaan muita kulttuurialueita enemmän positiivista ja lapsilähtöistä kasvatusta. Samassa tutkimusaineistossa nimenomaan länsimaiset vanhemmat olivat kaikkein uupuneimpia.
Länsimaissa, kuten Suomessa, ihannevanhempi on vanhempien itsensä mielestä rakastava, välittävä ja kärsivällinen. Muilla kulttuurialueilla vanhemman ihanteeksi nousee ennen kaikkea vastuuntuntoisuus."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin varhaiskasvattajat kasvattavat, oman perheen kanssa opetellaan vain tunteiden sanoitus.
Juuri näin. Vanhemmat kasvattavat käytännössä lapsistaan hirviöitä, eivätkä sitten jaksa heittää sekuntiakaan ylimääräistä jos ei ole aivan pakko. Pienen lapsen hoitoaika saattaa olla joka päivä klo8-17 ja hoidossa pidetään täysi päivä vaikka vanhemmat olisivat etätöissä/vapaalla/tekisivät lyhyempää päivää. Joskus tuodaan puolikuntoinen lapsi hoitoon, vaikka molemmat vanhemmat olisivat sairaslomalla ja itsekin jo toipumassa. Ja niin taas lässytetään lapselle ja keksitytään kuunteleminen lasta, kun hän rääkyy hoitajan päälle, kun hoitaja yrittää nopeasti päiväkodin sulkemisaikaan kertoa miten päivä on mennyt.
Kasvattakaa omat lapsenne, olen aivan kyllästynyt kasvattamaan niitä, kun ei siitä tule edes mitään, kun kotona annetaan kaikki periksi ja hyysätään jatkuvasti lapsen ympärillä.
Etätyöt on ihan samnalaista työtä kuin toimistollakin tehty työ. ei siinä pysty mihikään lapseen keskittymään. Itsellä oli tänään jo klo 8 lyhyt palaveri ja tuossa katselin, että vika loppuu klo 17.30.. toki oma lapsi on jo yläkoulussa, mutta pienelle lapselle tästä tulisi todella pitkä päivä hänelle päiväkodissa.
Joka ikinen päivä täysin sama hoitoaika, vaikka vanhempi etätöissä ja tunti vähemmän menee aikaa kun ei tarvi matkustaa? Sori mut ei vaan mene läpi. Olen itsekin tehnyt etätöitä ja töitä eri paikoissa muutenkin. Pakosti joskus on työajanlyhennyksiä tms. Vaan ei hoitoajan lyhennyksiä.
Liian yleistävää.
Väsymystä itkevälle 2-vuotiaalle on ihan turhaa alkaa räyhätä siitä miten huutaminen ja itkeminen on rumaa. Ei se lapsi sitä ymmärrä tai pysty käsittämään, varsinkaan siinä tilanteessa. Uhmaikäisen kuuluukin hakea rajoja ja koetella sitä, mitä hän voi saada ja mitä ei. Tietenkään lapselle ei pidä sallia kaikkea, mutta ei lapsen omaa tahtoa voi täysin lytätäkään, muuten lapsesta kasvaa omatahdoton arkailija. Niistä kasvaa sitten sellaisia emmätiiä-lapsia, jotka ei osaa tehdä omia valintoja.
Tietty tarvittaessa lapselle pitää asettaa rajat ja kasvattaa siihen että vanhemmat määrää isoista asioista.
Kaikki tilanteet mitä ulkopuoliset näkee esimerkiksi kaupassa tai puistossa ei siis ole lapselle periksi antamista ja huonoa vanhemmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistatteko vain kuulemaanne vai onko jollakin ihan oikeita kokemuksiakin?
Tuntuu että joojoomiehet taas nyökyttelee ja tarinankertoja tarinoi.
Minä kerroin tässä ketjussa kokemuksen lapsesta, joka sai päättää, milloin lähtee pois leikkipuistosta.
Mitä ihmettä se sun napaa kaivaa, jos joku antaa lapsen päättää, jos ei ole mitään kiirettä. Teet kärpäsestä harkästä. Sentään lasta käytetään puistossa purkamassa energiaansa, ettei naapurit häiriinny kotona temmeltämisestä.
Puuttukaa oikeisiin ongelmiin tai paremminkin älkää puuttuko mihinkään, jos ette oikeaa ongelmaa tunnista.
Tässä on monesti taustalla myös vihervasemmistolainen "kaikilla pitää olla kivaa" ideologia ja sosiaalityön sekä terveydenhuollon tuottama pelko lastensuojeluilmoitusten tekemisestä-avatkaa silmänne mitä tässä maassa tapahtuu. Vanhemmat ovat ilmeisesti nykyään niin lyhytnäköisiä, silmänpalvojia ja laiskoja, etteivät uskalla enää vetää rajoja tai ilmaista omaa suuttumustaan jos lapsi tekee tahallaan asioita jotka eivät ole sallittuja-auktoriteettia pitää olla (ei ole sama asia kuin väkivalta tai lapsen laiminlyönti). Aikuinen on pomo ja se suojelee lasta. Jokaisen pitäisi vain lässyttää sille erityisherkälle lumihiutale Mirkku-Petterille ettei tule pikkuiselle paha mieli, nih ja kanssaihmiset sitten kärsivät rajattomista itsekeskeisistä kakaroista kun aikuinen ei enää kanna vastuutaan-millaisia todellisuudesta irtaantuneita hedonisteja ja narsisteja näistä oikeasti kasvaa? Kuri on saatava takaisin niin koteihin kuin kouluihinkin, enkä nyt tarkoita remmillä pieksemistä, vaan toisten ihmisten kunnioitusta ja yhteisten pelisääntöjen ymmärtämistä sekä käytöstapoja, jotka ovat aiemmille sukupolville olleet itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai lapsi alkaa rääkyä naama punaisena joka kerta, kun häneltä otetaan jotain pois tai kielletään koskemasta johonkin potentiaalisesti vaaralliseen esineeseen. Vanhempi ottaa kiljuvan lapsen syliin ja lohduttelee. Lapsi oppii, että täyttä kurkkua rääkymällä saa vanhemmalta positiivista huomiota. En väitä olevani kasvatusasiantuntija, muttei tällainen oikein järkevältä vaikuta.
Tämä on ihan nykyisten kasvatusoppaiden mukaista, että rääkyvää lasta ei laiteta häpeänurkkaan, vaan annetaan rauhoittua läsnä. Olen itsekin hyvin epäileväinen tähän ohjeeseen, mutta niin ne kasvatusammattilaiset neuvovat. En sitten tiedä, miten tällaiseen johtopäätökseen on päädytty ja miten tieteellisin metodein. Joka tapauksessa vanhemmat ovat tiedostavia kasvattajia, jos tekevät näin. He vain tottelevat uusimpia kasvatusneuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Tai lapsi alkaa rääkyä naama punaisena joka kerta, kun häneltä otetaan jotain pois tai kielletään koskemasta johonkin potentiaalisesti vaaralliseen esineeseen. Vanhempi ottaa kiljuvan lapsen syliin ja lohduttelee. Lapsi oppii, että täyttä kurkkua rääkymällä saa vanhemmalta positiivista huomiota. En väitä olevani kasvatusasiantuntija, muttei tällainen oikein järkevältä vaikuta.
Tämä on ihan nykyisten kasvatusoppaiden mukaista, että rääkyvää lasta ei laiteta häpeänurkkaan, vaan annetaan rauhoittua läsnä. Olen itsekin hyvin epäileväinen tähän ohjeeseen, mutta niin ne kasvatusammattilaiset neuvovat. En sitten tiedä, miten tällaiseen johtopäätökseen on päädytty ja miten tieteellisin metodein. Joka tapauksessa vanhemmat ovat tiedostavia kasvattajia, jos tekevät näin. He vain tottelevat uusimpia kasvatusneuvoja.
Miksi lapsi pitäisikään laittaa häpeänurkkaan siksi että hän on pettynyt, tai siksi että hän ilmaisee tätä tunnetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun lapsenikin saivat päättää milloin leikkipuistosta lähdetään pois. Mitä vikaa siinäkin on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistatteko vain kuulemaanne vai onko jollakin ihan oikeita kokemuksiakin?
Tuntuu että joojoomiehet taas nyökyttelee ja tarinankertoja tarinoi.
Minä kerroin tässä ketjussa kokemuksen lapsesta, joka sai päättää, milloin lähtee pois leikkipuistosta.
Mitä ihmettä se sun napaa kaivaa, jos joku antaa lapsen päättää, jos ei ole mitään kiirettä. Teet kärpäsestä harkästä. Sentään lasta käytetään puistossa purkamassa energiaansa, ettei naapurit häiriinny kotona temmeltämisestä.
Puuttukaa oikeisiin ongelmiin tai paremminkin älkää puuttuko mihinkään, jos ette oikeaa ongelmaa tunnista.
No kyllä minäkin puhuin lapsille usein tyyliin "Lähdetäänkös jo kotia kohti?" ja jos lapsella oli leikki kesken, myönnyin olemaan hetken. Ihan täyspäisiä nuoria niistä on tullut. Jos oli oikeasti kiire, sanoin sen ja sitten mentiin. Joskus tuntuu, että sitä auktoriteetin menetystä pelätään jo liikaakin. Ei se lapsi kiljuen kaappaa valtaa perheessä siksi, että häneen suhtaudutaan sillä tavalla armollisesti kuten muihinkin ihmisiin eli annetaan joskus periksi jne. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Suhtaudu lapseen kuin johonkin komenneltavaan pikku p*rkeleeseen ja ihmettele, jos sulle murkkuiässä haistatellaan päin naamaa. Suhtaudu kuin ihmiseen ikään ja nauti sitten hedelmistä. Ei minullekaan lapsena huudettu tai oikein korostetusti Asetettu Rajoja, mistä olen kiitollinen. Se oikea avuttomuus ja maalaisjärjen puute on jotain ihan muuta kuin satunnainen "nössöily".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa näitä näkee. Maitohyllyllä menee muutama tunti, kun muksu pähkäilee mitä jugurttia/rahkaa haluaa. Isukki tai äityli odottaa kärsivällisesti.
Puolison lapsella on jääkaappi ja kuiva-ainekaappi puolillaan aamu- ja iltapalavaihtoehtoja, mutta koskaan ei meinaa mieleistä syötävää löytyä... en tiedä kuinka paljon niitä vaihtoehtoja pitäisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun lapsenikin saivat päättää milloin leikkipuistosta lähdetään pois. Mitä vikaa siinäkin on?
Jos sinne on vaikka 5 minuuttia sitten vaivalla menty, niin olisi kohteliaisuussääntöjen mukaista opettaa, että siellä myös ollaan jonkun aikaa. Ei kaikessa mikä lapsella mieleen juolahtaa pidä antaa periksi eikä muita saa pompotella mielensä mukaan.
Ei ole. Olen 70v ja tuota samaa mantraa ja vanhempien syyllistämistä on ollut iät ja ajat, myös silloin kun olin pienten lasten vanhempi 80-luvulla. Ja äitini kertoi saman olevan myös hänen nuoruudessa.
Päinvastoin, tämänpäivän vanhemmat ovat paljon parempia, koska tietoa saatavilla, vanhemmilla korkeampi koulutus, perheen elintaso korkeampi ja yhteiskunnan palvelut.
Ehkä ihmismieli saa jotakin mielihyvää syyllistämällä muita. Jo vanhakansa tiesi, kuinka jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa parempi ihminen ja lastensa kasvattaja, kuin edellinen tai seuraava sukupolvi, vaikka omat kasvatustulokset näkyvät vasta sitten, kun lapsi on itse vanhempi ja miten kohtelee omia lapsia ja iäkkäitä vanhempiaan.
Jo olisi viimein aika päästää irti tuo mantra ja ikuinen syyllistäminen ja muistaa, ettei tämän päivän vanhemmat ole tupsahtaneet avaruudesta, vaan he ovat jonkun kasvattamia ja antanut eväät vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun lapsenikin saivat päättää milloin leikkipuistosta lähdetään pois. Mitä vikaa siinäkin on?
Jos sinne on vaikka 5 minuuttia sitten vaivalla menty, niin olisi kohteliaisuussääntöjen mukaista opettaa, että siellä myös ollaan jonkun aikaa. Ei kaikessa mikä lapsella mieleen juolahtaa pidä antaa periksi eikä muita saa pompotella mielensä mukaan.
Täh???
Leikkipuistoon mennään leikkimään, siis nimenomaan ne lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin varhaiskasvattajat kasvattavat, oman perheen kanssa opetellaan vain tunteiden sanoitus.
Juuri näin. Vanhemmat kasvattavat käytännössä lapsistaan hirviöitä, eivätkä sitten jaksa heittää sekuntiakaan ylimääräistä jos ei ole aivan pakko. Pienen lapsen hoitoaika saattaa olla joka päivä klo8-17 ja hoidossa pidetään täysi päivä vaikka vanhemmat olisivat etätöissä/vapaalla/tekisivät lyhyempää päivää. Joskus tuodaan puolikuntoinen lapsi hoitoon, vaikka molemmat vanhemmat olisivat sairaslomalla ja itsekin jo toipumassa. Ja niin taas lässytetään lapselle ja keksitytään kuunteleminen lasta, kun hän rääkyy hoitajan päälle, kun hoitaja yrittää nopeasti päiväkodin sulkemisaikaan kertoa miten päivä on mennyt.
Kasvattakaa omat lapsenne, olen aivan kyllästynyt kasvattamaan niitä, kun ei siitä tule edes mitään, kun kotona annetaan kaikki periksi ja hyysätään jatkuvasti lapsen ympärillä.
Etätyöt on ihan samnalaista työtä kuin toimistollakin tehty työ. ei siinä pysty mihikään lapseen keskittymään. Itsellä oli tänään jo klo 8 lyhyt palaveri ja tuossa katselin, että vika loppuu klo 17.30.. toki oma lapsi on jo yläkoulussa, mutta pienelle lapselle tästä tulisi todella pitkä päivä hänelle päiväkodissa.
Joka ikinen päivä täysin sama hoitoaika, vaikka vanhempi etätöissä ja tunti vähemmän menee aikaa kun ei tarvi matkustaa? Sori mut ei vaan mene läpi. Olen itsekin tehnyt etätöitä ja töitä eri paikoissa muutenkin. Pakosti joskus on työajanlyhennyksiä tms. Vaan ei hoitoajan lyhennyksiä.
Kyllä työnantajat valvovat etätöitä ja työn tulosta, joka nykyteknologian avulla on helpoa, eikä riitä, että kone on vain auki, vaan työtulosta on synnyttävä. Ei siinä lapsen hoidolle ole tilaa.
Meillä töissä tehdään etätöitä ja palkanlaskijana olen huomannut monet tekevät pitempää työpäivää kotona, koska pienten lasten vanhemmat joutuisivat muuten tekemään lyhyempää työpäivää tai ottamaan palkatonta, kun käyttävät lasta neuvolassa, hammaslääkärissä, päiväkodissa keskustelut jne.
Ja niillä joilla kuukausipalkka, työkuva ratkaisee ja jos sen hoitamiseen ei riitä 40h/vk se pitää tehdä omalla ajalla. Ja nykyään työelämässä ei ole ylim. aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun lapsenikin saivat päättää milloin leikkipuistosta lähdetään pois. Mitä vikaa siinäkin on?
Jos sinne on vaikka 5 minuuttia sitten vaivalla menty, niin olisi kohteliaisuussääntöjen mukaista opettaa, että siellä myös ollaan jonkun aikaa. Ei kaikessa mikä lapsella mieleen juolahtaa pidä antaa periksi eikä muita saa pompotella mielensä mukaan.
Harva lapsi haluaa leikkipuistosta pois, kyllä se on yleensä päinvastoin.
Itse olen mielestäni fiksu ja kätevä monenlaisissa asioissa. Vanhemmuudessa kuitenkin olen tavallaan avuton.
Se tulee siitä kun en oikeastaan ole ollut lasten kanssa paljoa tekemisissä ennen kuin sain oman. Sisaruksilla ei ole lapsia, serkkujen lapsia en ole tavannut. Yhdellä kaveripariskunnalla on lapsia.
Isovanhemmista on apua, ja sitten googlettelen kaikenlaista ja muistelen omaa lapsuutta. Välillä tuntuu että on ihan käsi, kun googlettelee ties mitä hassuja juttuja. Luulen että nykyään on ehkä yleisempää tällainen kuin ennen, että ei vaan ole lapsia lähipiirissä... Mutta kyllä maalaisjärjellä kaikesta selviää
Vanhemmissa vika ja osittain kyllä yhteiskunnassa. Ei nykyaikana uskalla tehdä mitään sellaista, joka saattaisi sosiaalitanttojen mielestä aiheuttaa suurta järkytystä tai pahaa mieltä lapselle. Komentamisesta, kieltämisestä tai muuten tiukkana olemisesta on tehty suuri tabu. Jos lapsi vinkuu edes yhden kerran päiväkodissa tai koulussa miten mu*kku isi tai äiti kielsi hakkaamasta kissaa, niin lasuja lentää ja poliisien voimin ollaan tulossa kotiin pelastamaan pikku Lissua.