Tarkoittaako avioehto sitä että puoliso ei edes peri puolisonsa omaisuutta tämän kuollessa?

Ei leski saa muutenkaan puolisoltaan perintöä, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Velat eivät periydy. Varat ja velat ovat aina henkilökohtaisia, avioliitossakin. Vain ne ovat yhteisiä, joissa on molempien nimi.

Erossa ja kuolemassa ei koskaan tule toisen velat sen maksettavaksi, jonka nimeä ei velkakirjassa ole. Varakkaampi voi joutua antamaan erossa tasinkoa, mutta ei kuitenkaan velkojen maksamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Avioehto tuo veroetua, jossa puolison kuoleman sattuessa leski voi saada puolet vainajan omaisuudesta verovapaasti. Tämä veroetu on Suomessa mahdollinen ja se on poikkeus muihin pohjoismaihin verrattuna.

Pölläsen mukaan tätä avioehdon ominaisuutta harva suomalainen tietää. Hänen mukaansa moni lykkää lakiasiakirjojen tekemistä, koska hommaa pidetään hankalana ja kalliina projektina.

Ja noista pykälistä tulisi tavallisen tallaajan olla tietoinen?

Verottaja tuskin kertoo eri vaihtoehdoista ja mikä tulee edukkaaksi ratkaisuksi jos kyselee ; )

Avioehto ei vaikuta perimiseen. Vaikka olisi avioehto niin leski perii jos puolisolla ei ole lapsia tai testamentia.

Vierailija kirjoitti:

Ei leski saa muutenkaan puolisoltaan perintöä, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Velat eivät periydy. Varat ja velat ovat aina henkilökohtaisia, avioliitossakin. Vain ne ovat yhteisiä, joissa on molempien nimi.

Erossa ja kuolemassa ei koskaan tule toisen velat sen maksettavaksi, jonka nimeä ei velkakirjassa ole. Varakkaampi voi joutua antamaan erossa tasinkoa, mutta ei kuitenkaan velkojen maksamiseen.

Omistusoikeus testamentillä voi leskelle antaa perintöä 109 999 euron arvosta verovapaasti

Toinen näyttäisi olevan tuo avioehto

Jos joskus menen uudelleen naimisiin, niin haluan kyllä avioehdon joka astuu voimaan erotilanteessa mutta vain siinä. 

Minulle yksi olennaisimmista syistä miksi haluan naimisiin vakiintuneessa parisuhteessa on, että haluan puolisoni perivän minut jos kuolen ensin. Pahin painajaiseni olisi, että kuolisin yllättäen ja sisarukseni joiden kanssa en juurikaan ole tekemisissä ilmestyisivät vaatimaan omaisuuttani itselleen. Lapsia ei ole enkä niitä voi saada. Haluan, että omaisuuteni periytyy ensisijaisesti elämänkumppanilleni ilman mitään porsaanreikiä tai sukulaisten mahdollisuutta vaikeuttaa asiaa (esimerkiksi mahdollisen testamentin riitauttamalla tms). Jos vanhuuden lähestyessä minulla ei ole elämänkumppania, niin sitten pitänee tehdä testamentti vaikka kodittomille kissoille. 

Olen ollut kerran naimisissa, ja avioeron aikana minua loukkasi syvästi se, miten ex pelkäsi minun vievän puolet hänen säästöistään. Olimme naimisiinmennessä molemmat nuoria ja köyhiä, mutta ex valmistui hyväpalkkaiseen ammattiin vuosia ennen minua ja ehti kartuttaa nettovarallisuuttaan huomattavasti ripeämmin. Vaikka sanoin heti eropäätöksen alla, että itsestäänselvästi ositukseen kirjataan molempien pitävän omat varansa ja velkansa ja irtaimiston jakamisesta sovitaan erikseen, ex vauhkosi kuin mielipuoli miten "vaimo lähtee ja vie kaiken". Tuntui, että kymmenen vuoden avioliiton jälkeenkään tuo mies ei ilmeisesti tuntenut minua yhtään. Jäi todella halju olo, kun toinen tosissaan luuli minun kärkkyvän hänen itse kovalla työllä keräämiään säästöjä. Eroon ei kuitenkaan liittynyt edes pettämistä tai muuta katkeruutta jonka "kostamista" hänen olisi pitänyt pelätä. 

Ehkä seuraavassa mahdollisessa avioliitossa eron varalle laadittu avioehto välttää tällaisen mielipahan. En ole kenenkään omaisuuden perässä. Lähinnä haluan kontrolloida sitä mitä minun omalleni tapahtuu. 

Niin ja lapsilla on aina oikeus vaatia lakiosaansa kuolleen vanhempansa omaisuudesta.

Kyllä avioehto kannattaa tehdä vaikka suhteen alussa omaisuutta ei olisikaan. Tilanne voi vuosien myötä muuttua. Jos toinen puolisoista on yrittäjä niin ei se eron tullessa ole kiva alkaa jakaa yritystä. Jotkut sanoo että avioehto on epäluottamuslause. Mun mielestä kyse on vain järkevästä toiminnasta.

Meillä on nimenomaan näin että mies on yrittäjä eli yritys on avioehdolla suljettu pois avio-oikeuden piiristä. Mulla taas on osuus isäni kuolinpesästä. Äidilläni on leskenä elinikäinen käyttö- ja hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin joka oli kokonaan isäni nimissä. Vanhempieni avioehdon vuoksi asunto siirtyi perintönä minulle ja veljelleni ja me maksoimme perintöveron. Myös minun osuuteni asunnosta kohdistuu avioehto. Asunto on kuitenkin sellainen josta joskus sitten myydessä saa jonkin verran rahaakin. Sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei leski saa muutenkaan puolisoltaan perintöä, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Velat eivät periydy. Varat ja velat ovat aina henkilökohtaisia, avioliitossakin. Vain ne ovat yhteisiä, joissa on molempien nimi.

Erossa ja kuolemassa ei koskaan tule toisen velat sen maksettavaksi, jonka nimeä ei velkakirjassa ole. Varakkaampi voi joutua antamaan erossa tasinkoa, mutta ei kuitenkaan velkojen maksamiseen.

Omistusoikeus testamentillä voi leskelle antaa perintöä 109 999 euron arvosta verovapaasti

Toinen näyttäisi olevan tuo avioehto

Suomessa käytetään yleisesti pelkkää oman yhteisen asunnon hallintaoikeutta jos puoliso kuolee mutta aviopulisoiden keskinäisellä omistusoikeus testamentilla leski voi halutessaan myydä asunnon ja muuttaa muualle,korjatkaa jos olen väärässä?

Vierailija kirjoitti:

KERTokaAS Nyt minulle: olen naimaton sinkku, jos nyt menen naimisiin miehen kanssa jolla on isoja VELKOJA; minulla ei mitään velkaa, Niin kaatuuko mahdollisessa avioerossa hänen velat myös minun niskaani PUOLIKSI  maksettavaksi? Vaikka asuntovelka, henk-koht.velka jne mitä hänellä olisi? Siis jos: 1: EI OLE AVIOEHTOA, ja 2: jos on?

B. Entä hänen kuollessa yllättäen? Jääkö hänen velat mulle? tilanteessa ettähänellä: 1. ei ole lapsia. 2. on lapsia?

Oletetaan, että miehelläsi on velkaa enemmän kuin omaisuutta ja sinulla omaisuutta, mutta ei lainkaan velkaa. Oletetaan edelleen, että teillä ei ole mitään yhteistä omaisuutta (esim. asuntoa, jonka omistatte puoliksi).

Avioerotilanteessa

1. Ei avioehtoa: osituksessa miehesi säästöksi katsotaan 0, joten sinä joudut maksamaan miehellesi tasinkoa puolet omaisuutesi arvosta. Tämä on perussääntö. Ositusta on mahdollisuus myös sovitella, jos perussäännön soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan tulokseen, mutta etukäteen on mahdotonta arvioida, mihin tulokseen oikeus päätyisi.

2. Kaiken omaisuuden kattava avioehto: sinä pidät oman omaisuutesi, mies pitää oman omaisuutensa ja velkansa. Kumpikaan ei maksa toiselle mitään.

Jos miehesi kuolee ennen sinua.

Koska sinä olet rikkaampi, sinun ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa (lesken tasinkoprivilegi). Et joudu vastuuseen miehesi veloista, kunhan hoidat paperiasiat oikein. Mieheltäsi jääneestä omaisuudesta maksetaan hänen velkojaan niin paljon kuin mahdollista. Loppuvelat jäävät velkojen antajan luottotappioksi. Tässä tilanteessa omaisuuden jakautumiseen ei ole mitään merkitystä sillä, onko avioehtoa tai miehellä lapsia, koska miehen omaisuus menee kokonaan velkojen kattamiseen eikä mitään perittävää jää. Jos sinä kuolisit ennen miestäsi, niin silloin avioehdolla olisi merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Harva tietää, että avioehto tarjoaa veroporkkanan

Avioehto tarjoaa Suomessa veroetua puolison kuoleman sattuessa.

Avioehto tuo veroetua, jossa puolison kuoleman sattuessa leski voi saada puolet vainajan omaisuudesta verovapaasti. Tämä veroetu on Suomessa mahdollinen ja se on poikkeus muihin pohjoismaihin verrattuna.

Kauppalehden haastattelema digitaalisen lakipalvelu Aatoksen toimitusjohtaja Aku Pöllänen kertoo, että Suomessa on mahdollista tehdä sellainen avioehto, joka on voimassa vain kuolemassa siten, että eloon jäävän puolison omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle.

”Silloin puoliksi jaetaan vain menehtyneen puolison omaisuus, jolloin leski saa verovapaana tasinkona 50 prosenttia vainajan omaisuudesta. Tasingon kautta voidaan siis siirtää enemmän omaisuutta leskelle”, Pöllänen toteaa.

Pölläsen mukaan tätä avioehdon ominaisuutta harva suomalainen tietää. Hänen mukaansa moni lykkää lakiasiakirjojen tekemistä, koska hommaa pidetään hankalana ja kalliina projektina.

Ei tuosta ominaisuudesta tunnu tietävän asianajajatkaa. Olisimme halunneet tehdä tuollaisen avioehdon, jossa vain lesken omaisuus rajataan avioikeuden ulkopuolelle, mutta mistään muualta kuin Aatoksen sivulta ei löytynyt tietoa. Kysyimme asiasta useammalta asianajajaltakin, mutta kukaan ei suositellut sitä. Yksi sanoi, että verottaja voi tulkita tuon veronkierroksi. Teimme lopulta tavallisen avioehdon eron varalta. Voimme muuttaa avioehtoa jos tuolle ominaisuudelle tulee vahvistysta muista luotettavista lähteistä.

Ohis,

On iso ero sen suhteen kuinka helppoa/vaikeaa esim. testametin tekeminen on. Valmiita pohjia on tarjolla, ja jokainen normaaliälyinen ihminen osaa simppelin asiakirjan laatia.

MUTTA kaikkien tilanne ei ole ollenkaan simppeli, silloin kannattaa käyttää ammattilaiata apuna.

Ajatellaan vaikka lapsetonta paria jotka ns. perivät toisensa (=tärkein juttu useimmille) ja sitten aikaan molempien kuollessa joko lähisuku perii TAI se kenelle testamentein määrätty perintö.

Mutta tilanne jossa avioparilla on ns. elettyä elämää taustalla (ehkä edellisen liiton osituskin tekemättä) ja/tai on toisella perintömetsää jakamaton pesä, toisella oma firma, ja lapsia sinun-minun-meidän jne. on soppa varsin sekava alkaa itse laatia papereita.