Mikähän minulla on?
Olen keski-ikäinen nainen ja mielestäni älykkyydeltäni keskivertotasoa. Olen opiskellut 2 ammattia, ammattitutkinnon ja 2 keskiasteen tutkintoa (joista toinen on yo- tutkinto).
Olen kätevä käsistäni: osaan tehdä käsitöitä, hoitaa kodin, eläimiä ja huolehdin kodin raha-asiat ja ns. paperihommat.
Kuitenkin työssäni, sen vaatimattomuudesta huolimatta, olen surkea. Työ ei ole kovin motivoivaa, käyn siellä rahan takia, enkä saa siitä mitään mielihyvää. Minua hävettää, koska teen huolimattomuusvirheitä ja en oikein luota itseeni, juurikin näiden virheiden takia. Pitäisi olla tarkka, huolellinen, nopea ja tehokas.
Onko mulla jokin tarkkaavuuden häiriö tai vastaava? Suorituspaineet ja yksinkertaisten töiden mokaaminen tavalla tai toisella kymmeniä kertoja saa mut vain entistä pelokkaammaksi. Kiireessä tulee hosuttua siis. Asiat jää huonosti mieleen.
Koulukiusaamistaustan omaavana tunnen herkästi toisten ylenkatsomisen. Varsinkin kun kuuntelen, miten toisia työntekijöitä haukutaan, en voi olla ajattelematta, mitä minustakin puhutaan.
Onko kukaan samanlainen? Neuvoja, miten jaksaa eteenpäin? Varmaan pitäisi vaihtaa työtä, mutta ei niitäkään niin vaan oteta.
Kommentit (3)
Ei väärä ala motivoikaan ja keskittyminen karkaa. Olisi hyvä olla edes jotenkin kiinnostava tai "miellyttävä" ala. Jos ala on kriittinen virheissä, melkein kannattaakin irtisanoutua ja hankkia joku toinen paikka tai elämänsuunta.
Vierailija kirjoitti:
Ei väärä ala motivoikaan ja keskittyminen karkaa. Olisi hyvä olla edes jotenkin kiinnostava tai "miellyttävä" ala. Jos ala on kriittinen virheissä, melkein kannattaakin irtisanoutua ja hankkia joku toinen paikka tai elämänsuunta.
Niinpä. Paikka on kuitenkin vakinainen nyt. Työtilanne on niin huono, mutta pidän silmät auki, jos jotain ilmaantuu. En kyllä näe itseäni tuolla eläkepäiviin asti. Enkä usko että tuo työ on kenellekään mikään kutsumus. Se on vaan työ, josta saa palkkaa. Korostan, etten tahallani todellakaan sählää. Eläintensuojelu on hyvin paljon lähellä sydäntäni, on ollut aina. Harmi vaan, että työ on vapaaehtoistyötä jolla ei elä. Työtä olisi varmasti vaikka kuinka.
Enkä oikeesti kaipais nyt mitään vittuilua, vaan ihan asiallista keskustelua.