Lue keskustelun säännöt.
Anoppi haluaa, että matkustamme joulunpyhinä mummolaan - olenko kohtuuton, kun en halua?
18.12.2022 |
Mieheni ollessa lapsi/nuori, heidän perheensä matkusti aina joulunpyhiksi miehen äidin luokse maalle, kun miehen vanhemmilla alkoi töistään joululoma. Perhe vietti mummolassa monta päivää ja palasi usein vasta uuden vuoden jälkeen takaisin kotiin. Tätä perinnettä jatkui siihen asti, kunnes mies muutti pois kotoa eli vielä miehen teinivuosinakin matkustivat mummolaan.
Minä ja mies olemme työssä, jossa olemme töissä lähes poikkeuksetta jouluisin. Usein käy niin, että olemme töissä eri päivinä: molemmat ollaan töissä aattona, mies joulupäivänä ja minä tapaninpäivänä. Joskus harvoin sattuu niin, että oltaisiin molemmat vapaalla joulupäivänä, vaikka muuten oltaisiin töissä. Töiden vuoksi meillä ei ole koskaan ollut tarkkaa ohjelmaa joulunpyhiksi: saunat, jouluruoat ja muut tehdään silloin, kun ne töiden puolesta sopii. Emme ole halunneet ottaa joulusta ylimääräistä stressiä eikä meillä vietetä joulua mitenkään isosti. Emme myöskään haluaisi tunkea joulunpyhiä täyteen tekemistä, vaan haluaisimme työpäivien jälkeen myös levätä.
Meille syntyi lapsi ja anoppi haluaa, että alamme lapsen myötä viettää joulunpyhät mummolassa, kuten miehen lapsuudessa oli tapana. Anoppi on ehdoton siinä, että hän haluaa meidän matkustavan joulunpyhinä mummolaan - vaihtoehto ei ole se, että anoppi tulisi välillä meille jouluna. Anoppi on hyvässä kunnossa eli kyse ei ole siitä, että hän ei kykenisi matkustamaan. Matkaan mummolaan menee tunti, eikä työpaikkojen sijainnin takia ole mahdollista viettää joulua mummolasta ja käydä sieltä käsin töissä (työmatkoihin menisi kohtuuttomasti aikaa, työpaikat eivät sijaitse asuinkaupungissamme). Anoppi haluaa itse olla se, joka laittaa jouluruoat ja hän haluaa lapsenlapsensa saavan sellaiset joulut, kuin oma poikansa sai. Tänä vuonna menemme mummolaan joulupäivänä, kun miehellä on vapaapäivä töistä ja minä olen hoitovapaalla vauvan kanssa.
Ollaan miehen kanssa ehdotettu anopille seuraavaa järjestelyä: jos olemme miehen kanssa töissä joulunpyhinä, menisimme perheenä kylään vasta 27.12. Tai jos meillä on vapaapäivä molemmilla joulupäivänä, niin mentäisiin mummolaan silloin käymään päiväseltään. Tai jos ollaan koko joulu töissä ja anoppi haluaisi ehdottomasti nähdä jouluna, niin hän voisi tulla meille. Ollaan yritetty miehen kanssa puhua anopin kanssa tästä asiasta, mutta ehdotukset tasapuolisesta näkemisestä kaikuvat kuuroille korville. Jos jollakulla on vastaava ongelma/on ollut tällaista, niin kiinnostaisi kuulla, miten ratkaisitte tilanteen?
Ja kun joku kuitenkin kysyy: minun vanhempiani näemme vasta reilusti joulun jälkeen/tammikuussa, koska vanhempani ymmärtävät meidän olevan jouluna kiinni töissä. Tällöin vanhempani matkustavat meidän luokse tai me vanhemmille, vanhempani eivät oleta meidän matkustavan aina sinne.
Ap
Kommentit (510)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teidän tarvitse mitään sleittää tai perustella.
Pysykää kotona, kutsukaa käymään. Jos ei tule, ei tule.
Miksi näin kylmästi? Eikö miehen äidille voi selittää asiaa ystävällisesti?
Perheen ulkopuolisille ei tarvitse selittää mitään tekemisiään.
Ihan normaalit käytöstavat. Kutsuu ja sitten toinen vastaa tuleeko vaiko ei. Ihan kuten ihmisten kanssa yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Työvuoromme eivät aina ole tiedossa hyvissä ajoin. Joskus tulee myös sairastumistapaus/äkillisiä muutoksia töissä, jolloin suunnitelmat muuttuvat.
Ap
Oletteko te siis miehesi kanssa kumpikin työpaikoillanne ainoita jotka aina joustavat ja muuttavat omia suunnitelmiaan jos töissä tulee niitä äkillisiä muutoksia tai ennakoimattomia poissaoloja? Kai siellä muitakin on töissä jotka voivat muuttaa omia suunnitelmiaan.
Tämä on mennyt ihan käsittämättömäksi tämä nykyaika. Anopit ja mummot ovat omien lastensa joulut viettäneet, nyt lapset omine perheineen on niitä päähenkilöitä ja mummot sivussa. Vanhemmat päättää millaisia jouluja ja muistoja antavat omille lapsilleen ja mitä heidän jouluihinsa kuuluu. Erittäin röyhkeää esitellä sivuosan esittäjänä vaatimuksia, kuinka hänen aikuisen lapsensa ja tämän perheen tulee joulua viettää. Vetäkää niitä rajoja!
Meitä ei käske mummot eikä kummit. Emmekä myöskään koe mitään velvollisuuksia ketään kohtaan. Meidän sukujen ja perheen kanssa tavataan vaan niitä keiden seurassa aidosti viihdymme ja teemme ihan kaiken suhteen niinkuin itse haluamme. Minä elän elämääni itselleni, en muille enkä muita miellyttääkseni.
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Mun anoppi saattaa etukäteen sanoa, että hän sitten laittaa pöytään jouluruoat ja muut. Kun mennään kylään, niin pöydässä on jotain ihan muuta, jos anoppia ei huvittanutkaan laittaa jouluruokia. Eli saattaa jäädä ne tietyt jouluperinteet välistä, jos jättää ne anopin varaan.
Mielestäni on tärkeää, että te teette miehesi kanssa yhdessä päätöksen, miten te haluatte teidän perheenne viettävän joulun. Se on teidän päätöksenne. Ei varmaankaan kannata ainakaan antaa ymmärtää, että alatte mennä anoppisi luo joka joulu.
Olen kuullut suvusta, jossa vanhemmat ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa kokoontuvat joulun jälkeen yhdessä viettämään joulua. Mielestäni tämä on nerokas ratkaisu. Jokainen voi viettää ensin joulun kuten haluaa ja sitten vielä voi viettää joulua yhdessä suvun kesken yhteisillä jouluperinteillä. Silloin serkuksetkin (jos heitä on) voivat tavata toisiaan. Loppujen lopuksi joulua voi viettää myös jonain muuna päivänä kuin 24.12. Tämän suvun isoäiti on työskennellyt pitkään perheneuvojana ja varmasti ymmärtää perheiden erilaiset tarpeet ja ovat päätyneet tuohon ratkaisuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Työvuoromme eivät aina ole tiedossa hyvissä ajoin. Joskus tulee myös sairastumistapaus/äkillisiä muutoksia töissä, jolloin suunnitelmat muuttuvat.
Ap
Yrittäkää setviä tämä joulu ja murehtikaa tulevia vasta kun ajankohtaista. Oma päätös, muiden vinkumiset voi sivuuttaa ja lopeta jahkailu.
Tuokin on aina ihan silkkaa kiristystä vaan, että pitäisi vanhusten luokse lähteä, kun he eivät samalla tavalla jaksa matkustaa. Kissan viikset sanon, meillä jouluperinteenä isovanhemmat tulee lasten perheiden luokse. Mummo aina sanoo että haluaa tulla lasten kotiin, koska haluaa nauttia lapsikodin joulun tunnelmasta ja lasten ilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hyvä, että perheet tekevät omanlaisensa joulun, eikä ainakaan aattona mennä muualle kotoa.
Varsinkin lapsiperheillä on tärkeää luoda joulu lapsille omilla perinteillä. Isovanhemmat voivat lähteä "yläkertaan" milloin tahansa ja jos on opittu, että aina ollaan mummolassa ( yleensä just mummolassa) niin siinä sitten levitellän käsiä, kun sitä ei enää ole.
Lapsille on erityisen tärkeää oman kodin ja perheen joulu. Luokaa se yhdessä lastenne kanssa.
Jokainen perhe tekee oman näköisen joulun, toiset tekee sen niin että mukana on isovanhemmat, toiset haluavat viettää sen ydinperheen kanssa, sinun tapasi määrätä miten joulu kuuluu viettää on ihan yhtä typerää kuin apn anopin.
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä näitä tämän tyyppisiä ongelmia. Itse sanoisin vaan suoraan että en nyt jaksa. Jos tulisi jotain marinaa niin ei liikuta minua yhtään. Ei näitä rajoja tarvi montaa kertaa vetää kun sukulaiset alkaa ymmärtää että eivät voi vaatia mitään vaan teen mitä haluan. Mutta kyllä ne yhden kerran joutuu vetämään.
Mutta jos on kyseessä perhe, voit päättää vain omasta puolestasi. Et puolison ja lasten puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmiiseen pöytään on helppo mennä. Ei näköjään kelpaa.
Tähän on pakko sivusta kommentoida:
Ainakin meillä vauvan/pienen lapsen kanssa matkustaminen "valmiiseen pöytään" oli työlästä. Vauvalle piti pakata paljon tavaraa, kylässä piti jaksaa seurustella, anoppini odottaa ruokiensa ylenpalttista kehumista jne. Paljon helpommalla pääsee, kun jää kotiin.
Meillä äiti antoi ymmärtää, että me pääsemme kovin helpolla pääsemällä valmiiseen joulupöytään (jonka oli valmistellut isä ja suurin osa ostettu valmiina).
Meillä oli ollut töitä, pitkiä päiviä joulun alla ja sitten aatonaattona matkustimme lapsen kanssa 500km päähän. Matka joka on heille aina liian pitkä ja raskas, meille ei voi tulla vaan meidän pitää aina matkustaa.
Emme sen joulun jälkeen ole menneet jouluksi vanhemmilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi kaikki muutkin voivat ottaa samanlaisen asenteen. Ai sä tarviit sun sairaalle lapselle hoitajaa, no voi sentään, en viitsi lähteä täältä avuksi. Ai teillä olisi joku iltameno, sepä kurjaa, että viime viikolla lupasin, nyt tuli omia menoja tilalle, ette pääsekään elokuviin/teatteriin/pikkujouluihin.
Miksi kukaan viitsisi yhtään mitään vain ilahduttaakseen muita?
Tätäkö vertaat anopin määräämään joulunviettoon kesken työpäivien?
Toisaalta monet hoitavat sairaat lapsensa itse. Siihen saa ihan palkallista vapaata.
Suomessa saa palkallisen vapaan vain hoidon järjestämistä varten. Silloinkin vain rajallisen määrän päiviä ja usein tarvitaan lääkärintodistus. Monella isovanhemmat tulevat avuksi, mutta onneksi ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Työvuoromme eivät aina ole tiedossa hyvissä ajoin. Joskus tulee myös sairastumistapaus/äkillisiä muutoksia töissä, jolloin suunnitelmat muuttuvat.
Ap
Oletteko te siis miehesi kanssa kumpikin työpaikoillanne ainoita jotka aina joustavat ja muuttavat omia suunnitelmiaan jos töissä tulee niitä äkillisiä muutoksia tai ennakoimattomia poissaoloja? Kai siellä muitakin on töissä jotka voivat muuttaa omia suunnitelmiaan.
Emme ole ainoita, jotka joustavat. Jokainen joutuu joustamaan joskus. Emme koe, että olisimme jotenkin "erityisiä", kaikilla työntekijöillä on omat jouluperinteensä eikä meidän "oikeus viettää joulua" ole tärkeämpi kuin muilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä näitä tämän tyyppisiä ongelmia. Itse sanoisin vaan suoraan että en nyt jaksa. Jos tulisi jotain marinaa niin ei liikuta minua yhtään. Ei näitä rajoja tarvi montaa kertaa vetää kun sukulaiset alkaa ymmärtää että eivät voi vaatia mitään vaan teen mitä haluan. Mutta kyllä ne yhden kerran joutuu vetämään.
Mutta jos on kyseessä perhe, voit päättää vain omasta puolestasi. Et puolison ja lasten puolesta.
Kyllä vanhemmat päättää lasten asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hoitakoon mahdolliset väännöt anopin kanssa ja painottakoon, että hän on päätökset tehnyt etkä sinä. Herkästi käännetään miniän syyksi tuollainen tilanne, vaikka vanhemmat olisivat samoilla linjoilla.
Nämä narskulimummot jotka sanoo, että voit päättää itsestäsi, mutta et puolison ja lasten joulunvietosta. Teille viesti: kyllä voin päättää. Minä olen perheen äiti, minä päätän. Hyväksy se tai nauti yksinäisyydestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Työvuoromme eivät aina ole tiedossa hyvissä ajoin. Joskus tulee myös sairastumistapaus/äkillisiä muutoksia töissä, jolloin suunnitelmat muuttuvat.
Ap
Oletteko te siis miehesi kanssa kumpikin työpaikoillanne ainoita jotka aina joustavat ja muuttavat omia suunnitelmiaan jos töissä tulee niitä äkillisiä muutoksia tai ennakoimattomia poissaoloja? Kai siellä muitakin on töissä jotka voivat muuttaa omia suunnitelmiaan.
Emme ole ainoita, jotka joustavat. Jokainen joutuu joustamaan joskus. Emme koe, että olisimme jotenkin "erityisiä", kaikilla työntekijöillä on omat jouluperinteensä eikä meidän "oikeus viettää joulua" ole tärkeämpi kuin muilla.
Ap
Kuinka monen muun teidän työpaikoilla tiedät ajattelevan samoin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tunnin matka, joten käytte päiväseltään. Sovitte joka vuosi ajoissa päivän, niin mummo saa sitten laittaa tarjoilut ja muut.
Työvuoromme eivät aina ole tiedossa hyvissä ajoin. Joskus tulee myös sairastumistapaus/äkillisiä muutoksia töissä, jolloin suunnitelmat muuttuvat.
Ap
Oletteko te siis miehesi kanssa kumpikin työpaikoillanne ainoita jotka aina joustavat ja muuttavat omia suunnitelmiaan jos töissä tulee niitä äkillisiä muutoksia tai ennakoimattomia poissaoloja? Kai siellä muitakin on töissä jotka voivat muuttaa omia suunnitelmiaan.
Emme ole ainoita, jotka joustavat. Jokainen joutuu joustamaan joskus. Emme koe, että olisimme jotenkin "erityisiä", kaikilla työntekijöillä on omat jouluperinteensä eikä meidän "oikeus viettää joulua" ole tärkeämpi kuin muilla.
Ap
Teidän ei tarvitse joustaa, joustaminen ei ole mikään hyve. Lopettakaa heti kaikki joustaminen. Joustaminen tarkoittaa sellaisen elämän elämistä, joka ei ole omaa elämää. Päättäkää ihan röyhkeästi vaan omista asioistanne ja antakaa oman äänenne kuulua.
Minulle tulee mieleen yksi asia, jota keskustelussa ei ole sanottu. Alapeukuttakaa vain, mutta kaikki eivät nauti vapaiden saati joulun viettämisestä appivanhempien luona. On ihan eri asia olla omassa lapsuuskodissa/omien vanhempien luona kuin appivanhempien luona. Kaikki eivät ole superläheisiä appivanhempien kanssa tai käsitykset ajanvietosta voivat olla hyvin erilaisia. Minä tulen toimeen appivanhempieni kanssa, mutta vierailut heidän luokseen kuluttavat. Telkkari huutaa suurimman osan ajasta, vaikka kukaan ei katso sitä. Koko ajan pitäisi jaksaa jutella, minä taas kaipaisin välillä hiljaisuuttakin. Rentoutuminen appivanhempien luona on vaikeaa, kun appivanhemmista tuntuu tylyltä, jos haluan vetäytyä yksin makuuhuoneeseen lepäämään. En jaksaisi jatkuvaa juttelua ja yhdessäoloa aamusta iltaan.
Joulun kohdalla vielä herkästi käy niin, että appivanhempien luona tehdään heidän perheidensä jouluperinteiden mukaan. "Näin meillä on aina tehty!" Perheeseen tulleena voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada omia jouluperinteitä mukaan.
En edes ymmärrä miksi täytyy keskustella jouluista nyt jo tuleviksi vuosiksi etukäteen. Eikö anopille riitä, jos sanotte, että saa nähdä, miten töiden puolesta päästään käymään.
Anopin mielipiteellä ei ole yhtään mitään merkitystä. Te olette aikuisia, teillä on perhe, TE PÄÄTÄTTE, mitkä on teidän perheen jouluperinteet. Anopin lapsijoulut meni jo, nyt on teidän vuoro päättää mitä te tahdotte ja mikä teille on parasta. Itse en todellakaan näkisi vaivaa sekuntiakaan mihinkään sovitteluihin ja jahkailuihin, jos ei sovi niin ei sovi ja sillä siisti. Jos anoppi ei tätä tajua, tai teidän mielipiteet ei kiinnosta, niin kannattaa miettiä paljonko olette jatkossa tekemisissä.