Pikkujoululahjan hinnaksi oli sovittu 10-15 €. Sain 2 euron lahjan

Onkohan ap ihan järjissään oleva aikuinen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käsitä näitä pikkujoululahjoja aikuisten kesken. Maailma ja me ihmiset hukutaan muutenkin roinaan.

Että sikäli ehkä parempi 2 euron krääsä kuin 10 euron krääsä.

Annoin itse suklaata (alle 5 e lahjat meillä) juuri tästä syystä ja luulin etukäteen, että aikuisten kesken lahjat olisi olleet juuri luokkaa suklaa, glögi, piparit, jouluservetit, mutta kaikki muut oli oikeasti ostaneet jotain krääsää Tigerista: minijoulukuusia, miniatyyritonttuja, kahvikuppia joulukuvalla jne.

No minäkin olisin luullut että ideana ei ole ostaa jotain muovikrääsää mitä kukaan ei oikeasti tarvitse..

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ap ihan järjissään oleva aikuinen??

Olisiko vitsillä sovittu lahjasumma eikä ap ole sitä ymmärtänyt ja sitten tuli paha mieli. 

Nyt tuli mieleen, että minulle kävi parikin kertaa samalla tavalla mutta lapsena koululuokan pikkujouluissa, kun vaihdettiin lahjoja. Se taisi tapahtua niin, että lahjat pantiin säkkiin ja kukin nosti umpimähkään vuorollaan sieltä itselleen paketin. Ainakin kahtena vuotena sain todella typerän lahjan, vaikka itse olin ensimmäisenä vuotena paketoinut ison suklaalevyn ja toisena vuotena hienon metallisen antiikkikoristeen, jota voitiin käyttää myös kynänteroittimena. Ensimmäisellä kerralla sain ison paperin karkin, mutta se oli tyhjä, kun avasin sen. Sitten se luokkatoveri, jolta se lahja oli peräisin, tuli kertomaan, että se on englantilainen  paukkukaramelli mutta että olin rikkonut sen avaamalla sen väärällä tavalla. Tosi kivaa. En enää muista, mikä se seuraavan vuoden lahja oli, mutta muistan, että sekin oli tyhmä ja äitikin oli sitä mieltä. Varmaan moni muukin taisi pettyä, koska en muista, että seuraavina vuosina olisi ollut lahjojen vaihtoa koulussa. Tai sitten siirryimme yläasteelle eikä siellä ollut enää sitä perinnettä.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain kerran kaupungintalon pikkujouluissa paketin, jossa oli käytetty hotellin pikkusaippua. Mietin, että olikohan ihan kaupunginjohtajalta , joka juuri oli matkustellut kaupungin piikkiin.

Ei ole todellista! Olisi edes ollut käyttämätön minisaippua.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä minäkin hiukan närkästyisin jos olisin itse panostanut lahjaan sen mikä on sovittukin. Veikkaan että antaja on saanut tuotteen itsekin lahjaksi ja pisti eteenpäin tietämättä hintaa. Tosin jokaisen pitäisi tajuta, että ei esim.kynttilä millään maksa 10 euroa.

No paremmat kynttiät kyllä maksaa yli 10 euroo.

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Onko ap:n harrastus sellainen, että pienituloisia on niissä mukana? Esim. jonkun golf-seuran jäsenet tuskin ovat kovin köyhiä, sen sijaan neulontakerhon jäsenet voivat ollakin. 

On aina vähän riski ryhty järjestelemään lahjanvaihtoja, kun siinä voi osa porukasta jäädä ulkopuolelle, eikä se ole kovin kivaa.

AP kirjoitti että lahjaan osallistuminen oli vapaaehtoista, ei ollut pakko ostaa mitään.

Jos ei ollut varaa olisi jättänyt osallistumatta, mutta oli ahne ja osti 2 eurolla kun muut toi yli 10 eurolla.

Niin, ja minä kirjoitin, ettei välttämättä ole kiva olla harrastusryhmän ainoa, joka ei voi osallistua. 

Jos ei ole varaa kuin 2 euron lahjaan, niin sanoo siitä muille ja pyytää että lahjan hinta pudotetaan kaikilla siihen 2 euroon.

Miten tuo poistaa sen faktan, ettei ole kiva olla ryhmän ainoa köyhä? Ai niin, sillähän ei ole väliä. Köyhän tehtävä on saada rikkaampi tuntemaan olonsa mukavaksi. Paitsi ettei rikas arvosta kahden euron lahjaa ja hymyilee vain väkinäisesti sellaisen saadessaan. 

Köyhän ei ole pakko mennä rikkaiden lahjanvaihtorinkiin. Voi vaikka teeskennellä sairastuneensa ja viettää iltaa yksinänsä tv-viihteen äärellä tai askartelemalla joululahjoja vessapaperirullien hylsyistä.

Mikä se lahja oli? Eihän 2 eurolla enää saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Onko ap:n harrastus sellainen, että pienituloisia on niissä mukana? Esim. jonkun golf-seuran jäsenet tuskin ovat kovin köyhiä, sen sijaan neulontakerhon jäsenet voivat ollakin. 

On aina vähän riski ryhty järjestelemään lahjanvaihtoja, kun siinä voi osa porukasta jäädä ulkopuolelle, eikä se ole kovin kivaa.

AP kirjoitti että lahjaan osallistuminen oli vapaaehtoista, ei ollut pakko ostaa mitään.

Jos ei ollut varaa olisi jättänyt osallistumatta, mutta oli ahne ja osti 2 eurolla kun muut toi yli 10 eurolla.

Niin, ja minä kirjoitin, ettei välttämättä ole kiva olla harrastusryhmän ainoa, joka ei voi osallistua. 

Jos ei ole varaa kuin 2 euron lahjaan, niin sanoo siitä muille ja pyytää että lahjan hinta pudotetaan kaikilla siihen 2 euroon.

Tuollaista se on, kun kaltaisillasi ei ole yhtään empatiaa. Se onkin niin kiva kertoa kaikille, ettei ole rahaa kuin kahden euron lahjaan. Harrastus on yleensä ihmisille mukava asia, joskus jopa sellainen, missä voi unohtaa olevansa köyhempi kuin muut. Sitten muut kuitenkin hierotaan raha-asiansa toisten naamaan keksimällä, että hei, ostetaan 15 euron lahjat. 

Siksi toisekseen, jos sinulle kelpaa kahden euron lahja, niin mitä sitten valittamaan, jos sellaisen saat, vaikka oletkin antanut ystävällesi kympin arvoisen lahjan? Onko ystävyytesi pikkujoululahjasta riippuvainen?

Kuulostaa vähän siltä, että jos tuossa olisi sinun porukasta kyse, niin myöntyisitte kahteen euroon ja sen köyhän selän takana vaihtaisitte kalliimmat lahjat - kun onhan se niin tylsää, jos ei saa kunnon pakettia. 

En ole tämän viestiketjun aloittaja. Kirjoitin tuon edellisen johon kommentoit. Ei ole empatian puutetta neuvoa kertomaan siitä ettei ole varaa sillä hetkellä kalliimpaan lahjaan.

On se empatian puutetta, jos ei osaa asettua toisen asemaan. 

15 euron lahjat harrastusporukalle ovat täysin tarpeettomat. 

Olen köyhä ja mulla ainakin olisi pokkaa sanoa ettei ole varaa siihen kalliimpaan ja ehdottaa että ostetaan halvemmat lahjat. Jos ne muut ei olisi valmiita tulemaan yhtään vastaan ja alentamaan hintaa silloin niillä on empatian puutetta. Lahja ei ole niin tärkeä, jos ei onnistuisi niin en vaan sitten osallistuisi.

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Onko ap:n harrastus sellainen, että pienituloisia on niissä mukana? Esim. jonkun golf-seuran jäsenet tuskin ovat kovin köyhiä, sen sijaan neulontakerhon jäsenet voivat ollakin. 

On aina vähän riski ryhty järjestelemään lahjanvaihtoja, kun siinä voi osa porukasta jäädä ulkopuolelle, eikä se ole kovin kivaa.

AP kirjoitti että lahjaan osallistuminen oli vapaaehtoista, ei ollut pakko ostaa mitään.

Jos ei ollut varaa olisi jättänyt osallistumatta, mutta oli ahne ja osti 2 eurolla kun muut toi yli 10 eurolla.

Niin, ja minä kirjoitin, ettei välttämättä ole kiva olla harrastusryhmän ainoa, joka ei voi osallistua. 

Jos ei ole varaa kuin 2 euron lahjaan, niin sanoo siitä muille ja pyytää että lahjan hinta pudotetaan kaikilla siihen 2 euroon.

Miten tuo poistaa sen faktan, ettei ole kiva olla ryhmän ainoa köyhä? Ai niin, sillähän ei ole väliä. Köyhän tehtävä on saada rikkaampi tuntemaan olonsa mukavaksi. Paitsi ettei rikas arvosta kahden euron lahjaa ja hymyilee vain väkinäisesti sellaisen saadessaan. 

Sulla on ongelma. Lopeta ihmisten mollaaminen asiasta mitä ei ole tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Onko ap:n harrastus sellainen, että pienituloisia on niissä mukana? Esim. jonkun golf-seuran jäsenet tuskin ovat kovin köyhiä, sen sijaan neulontakerhon jäsenet voivat ollakin. 

On aina vähän riski ryhty järjestelemään lahjanvaihtoja, kun siinä voi osa porukasta jäädä ulkopuolelle, eikä se ole kovin kivaa.

AP kirjoitti että lahjaan osallistuminen oli vapaaehtoista, ei ollut pakko ostaa mitään.

Jos ei ollut varaa olisi jättänyt osallistumatta, mutta oli ahne ja osti 2 eurolla kun muut toi yli 10 eurolla.

Niin, ja minä kirjoitin, ettei välttämättä ole kiva olla harrastusryhmän ainoa, joka ei voi osallistua. 

Jos ei ole varaa kuin 2 euron lahjaan, niin sanoo siitä muille ja pyytää että lahjan hinta pudotetaan kaikilla siihen 2 euroon.

Tuollaista se on, kun kaltaisillasi ei ole yhtään empatiaa. Se onkin niin kiva kertoa kaikille, ettei ole rahaa kuin kahden euron lahjaan. Harrastus on yleensä ihmisille mukava asia, joskus jopa sellainen, missä voi unohtaa olevansa köyhempi kuin muut. Sitten muut kuitenkin hierotaan raha-asiansa toisten naamaan keksimällä, että hei, ostetaan 15 euron lahjat. 

Siksi toisekseen, jos sinulle kelpaa kahden euron lahja, niin mitä sitten valittamaan, jos sellaisen saat, vaikka oletkin antanut ystävällesi kympin arvoisen lahjan? Onko ystävyytesi pikkujoululahjasta riippuvainen?

Kuulostaa vähän siltä, että jos tuossa olisi sinun porukasta kyse, niin myöntyisitte kahteen euroon ja sen köyhän selän takana vaihtaisitte kalliimmat lahjat - kun onhan se niin tylsää, jos ei saa kunnon pakettia. 

En ole tämän viestiketjun aloittaja. Kirjoitin tuon edellisen johon kommentoit. Ei ole empatian puutetta neuvoa kertomaan siitä ettei ole varaa sillä hetkellä kalliimpaan lahjaan.

On se empatian puutetta, jos ei osaa asettua toisen asemaan. 

15 euron lahjat harrastusporukalle ovat täysin tarpeettomat. 

Sulla on jokseenkin vinksahtanut arvomaailma, kun mielestäsi on parempi valehdella kuin kertoa rehellisesti tilanne. Syytät lisäksi rehellistä empatiakyvyttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Miten tuo poistaa sen faktan, ettei ole kiva olla ryhmän ainoa köyhä? Ai niin, sillähän ei ole väliä. Köyhän tehtävä on saada rikkaampi tuntemaan olonsa mukavaksi. Paitsi ettei rikas arvosta kahden euron lahjaa ja hymyilee vain väkinäisesti sellaisen saadessaan. 

Köyhän ei ole pakko mennä rikkaiden lahjanvaihtorinkiin. Voi vaikka teeskennellä sairastuneensa ja viettää iltaa yksinänsä tv-viihteen äärellä tai askartelemalla joululahjoja vessapaperirullien hylsyistä.

puuttui vielä: pimeässä 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aivot+järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta, kitiseekö joku aikuinen ihminen tuollaisesta?! Mitä jos se oli joku yksinhuoltaja jolla on rahat tiukalla mutta halusi kuitenkin osallistua. Kehtaisitko valittaa hänelle naamatusten?

Minä olen vähän kahta mieltä tässä asiassa. Lahjan saaja ensinnäkin pettyy huomatessaan, että saa tosi halvan lahjan, joten jos taustalla on ollut ajatus ilahduttaa, sitä ei tapahdu. Halu osallistua on päin vastoin itsekäs: toive siitä, että saa arvokkaamman lahjan, ehkä sellaisen, johon ei muuten olisi varaa. 

Toisaalta hyvin ymmärrän köyhempää ihmistä, jota voi harmittaa se, että pitää mennä mukaan lahjanvaihtoon, vaikkei olisi varaa. Helposti voi käydä niin, että on ainoa, joka ei osallistu ja muut huomaavat sen kyllä. 

Miten tuo poistaa sen faktan, ettei ole kiva olla ryhmän ainoa köyhä? Ai niin, sillähän ei ole väliä. Köyhän tehtävä on saada rikkaampi tuntemaan olonsa mukavaksi. Paitsi ettei rikas arvosta kahden euron lahjaa ja hymyilee vain väkinäisesti sellaisen saadessaan. 

Köyhän ei ole pakko mennä rikkaiden lahjanvaihtorinkiin. Voi vaikka teeskennellä sairastuneensa ja viettää iltaa yksinänsä tv-viihteen äärellä tai askartelemalla joululahjoja vessapaperirullien hylsyistä.

puuttui vielä: pimeässä 😅

Makarooneja syöden.