Voiko lapsi olla lievästi autistinen?

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin lukea kokemuksia, miten lapsen autismi on ilmennyt tai mistä syystä lähdetty selvittämään asiaa, jos kyseessä kuitenkin lapsi joka pärjää koulussa jne, eikä älykkyydessä periaatteessa ole vikaa. T. Ap

Lapsellamme on myös neurologinen sairaus, jonka kontrollikäyntiin liittyi psykologin tutkimus.

Tutkimuksissa hyppäsi silmille lukivaikeus ja ADD-viitteet.

Lukemisen haasteet, erityisesti luetun mieleenpainamisen vaikeus oli tullut jo ilmi koulussa, kun oppiaineiden vaatimustaso nousi.

Alemmilla luokilla lapsi pärjäsi hyvin muiden vahvuuksiensa turvin.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin lukea kokemuksia, miten lapsen autismi on ilmennyt tai mistä syystä lähdetty selvittämään asiaa, jos kyseessä kuitenkin lapsi joka pärjää koulussa jne, eikä älykkyydessä periaatteessa ole vikaa. T. Ap

Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksien takia. Kyllä niitä pieniä piirteitä näkyy jo pienestä. Omaehtoisuus, joustamattomuus, ei siedä muutoksia jne. On todella kirjaimellinen ja todella tarkka säännöistä. Vahva epäoikeudenmukaisuuden taju.

Tässä meidän autistisen lapsen ominaisuuksia lapsuuden vuosilta. Hän ei osannut leikkiä. Ei kiinnostunut mistään sellaisista asioista mistä muut lapset. Tämän vuoksi ei kaverisuhteita myöskään muodostunut. Oli kiinnostunut erikoisista asioista ja halusi puhua vain niistä. Ei osannut puhua, eikä tunnistaa tunteita. Juttui tilanteisiin ja vaati ohjausta jatkuvasti.  Ei sietänyt muutoksia ja äkillisiä tapahtumia. Ruokia söi tosi valikoidusti. Peruskoulu kuitenkin sujui hyvin. Lukiossa alkoi opiskeluvaikeudet.

Meillä on vähän sama juttu. Diagnoosina aspergen ja autismin kirjo. Ei olla pahemmin stressatu sillä asialla. Koulussa menee ihan hyvin. Äidinkielen ainekirjoitus on käytännössä mahdotonta. Lapsi ei tiedä mitä tähän pitää kirjoittaa. Joku kysymys että onko vaihtoehto 1 parempi kuin 2 on hänelle mieletön.

Autisteja on tosi eri tasoisia. Jotkut on suht normaalin oloisia, jotkut syvästi kehitysvammaisia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin usein lapsilla on samat taipumukset, taudit ja kuvitelmat kuin heidän vanhemmillaan.

No osa sairauksista ja esim. autismin kirjokin, on periytyvää (geeneissä). 

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö kaikkia diagnosoida?

Pitää, koska diagnoosi selittää paljolti, miksi jotkin asiat ovat hankalia. Kun tiedetään mistä hankaluudet johtuu voidaan ongelmaa myös hoitaa ja ihmistä' kuntouttaa ja auttaa pärjäämään ongelmiensa kanssa helpommin ja paremmin.

Kiitos vastauksista.

Meidän lapsi osaa kyllä leikkiä ja hänellä on oikeastaan tosi hyvä mielikuvitus. Edelleen 3. luokkalaisena uppoutuu erilaisiin mielikuvitusleikkeihin tuntikausiksi. Joustamaton ja omaehtoinen on kyllä aina ollut, esim vaatteiden suhteen jo ihan pienestä pitäen. Haluaa tehdä asiat omalla tavalla, eikä auta se että yrität selittää että joku toinen tapa olisi nopeampi/helpompi tms. Tietty tuo voi olla ihan normaaliakin jossain määrin. Syöminen myös ihan normaalia, syö paljon ja monipuolisesti, mutta pitää patistaa syömään, nälän tunnetta ei oikein tunne koskaan. Nukkuu hyvin, mutta heräili öisin paljon pienempänä, nukkui ensimmäistä kertaa täyden yön varmaan vasta 3-vuotiaana.

Eniten ehkä mietityttää se, että on jäänyt kaveriporukan ulkopuolelle ja miksi kiusataan. Jotainhan siinä pakosti on. Lapsella myös hämmästyttävän hyvä muisti jossain asioissa. Vitsaillaan kotona, että on kävelevä tietosanakirja T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Meidän lapsi osaa kyllä leikkiä ja hänellä on oikeastaan tosi hyvä mielikuvitus. Edelleen 3. luokkalaisena uppoutuu erilaisiin mielikuvitusleikkeihin tuntikausiksi. Joustamaton ja omaehtoinen on kyllä aina ollut, esim vaatteiden suhteen jo ihan pienestä pitäen. Haluaa tehdä asiat omalla tavalla, eikä auta se että yrität selittää että joku toinen tapa olisi nopeampi/helpompi tms. Tietty tuo voi olla ihan normaaliakin jossain määrin. Syöminen myös ihan normaalia, syö paljon ja monipuolisesti, mutta pitää patistaa syömään, nälän tunnetta ei oikein tunne koskaan. Nukkuu hyvin, mutta heräili öisin paljon pienempänä, nukkui ensimmäistä kertaa täyden yön varmaan vasta 3-vuotiaana.

Eniten ehkä mietityttää se, että on jäänyt kaveriporukan ulkopuolelle ja miksi kiusataan. Jotainhan siinä pakosti on. Lapsella myös hämmästyttävän hyvä muisti jossain asioissa. Vitsaillaan kotona, että on kävelevä tietosanakirja T. Ap

Omaehtoisuus, joustamattomuus, nälän tunnistamattomuus, huono nukkuminen alle 3-vuotiaana ja  hyvä muisti ovat minulle tuttuja piirteitä oman autistisen laspeni lapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen, mitääkö kaikkia diagnosoida???

Näköjään, kun seuraa tätäkin keskustelua. Tulee kuva, että kaikki erilaiset luonteenpiirteet ovat oire jostakin poikkeavasta. Miksi ei vain hyväksytä, että me ihmiset olemme kaikki erilaisia, eri muoteilla tehty?

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin lukea kokemuksia, miten lapsen autismi on ilmennyt tai mistä syystä lähdetty selvittämään asiaa, jos kyseessä kuitenkin lapsi joka pärjää koulussa jne, eikä älykkyydessä periaatteessa ole vikaa. T. Ap

Joskus autismin kirjon paljastaa vain esim. ns. "pihallaolo" ikätovereiden joukossa. Tästä seuraa erilaisia haasteita. Meillä kohta 13 v täyttävällä tytöllä on ollut diagnoosina selektiivinen mutismi, mutta nyt myös autismia epäillään. Lääkäri totesi syksyllä, että joskus tytöillä diagnoosi voi tulla melko myöhään. Ydinongelma autismissa on aina kommunikaation haasteet eri tasoilla. Meillä jäädään vielä katselemaan tilannetta. Lääkäri totesi, että lapsen kasvaessa ja tullessa nuoruusikään mahdollinen autistisuus kyllä tulee ilmi.

Meillä on myös lapsi, jolla on todettu jo varhain autismi ja kehitysvamma.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Meidän lapsi osaa kyllä leikkiä ja hänellä on oikeastaan tosi hyvä mielikuvitus. Edelleen 3. luokkalaisena uppoutuu erilaisiin mielikuvitusleikkeihin tuntikausiksi. Joustamaton ja omaehtoinen on kyllä aina ollut, esim vaatteiden suhteen jo ihan pienestä pitäen. Haluaa tehdä asiat omalla tavalla, eikä auta se että yrität selittää että joku toinen tapa olisi nopeampi/helpompi tms. Tietty tuo voi olla ihan normaaliakin jossain määrin. Syöminen myös ihan normaalia, syö paljon ja monipuolisesti, mutta pitää patistaa syömään, nälän tunnetta ei oikein tunne koskaan. Nukkuu hyvin, mutta heräili öisin paljon pienempänä, nukkui ensimmäistä kertaa täyden yön varmaan vasta 3-vuotiaana.

Eniten ehkä mietityttää se, että on jäänyt kaveriporukan ulkopuolelle ja miksi kiusataan. Jotainhan siinä pakosti on. Lapsella myös hämmästyttävän hyvä muisti jossain asioissa. Vitsaillaan kotona, että on kävelevä tietosanakirja T. Ap

Noita ominaisuuksia voi aiheuttaa moni muukin juttu.

Jos ongelmat kasvavat kovin suuriksi, kannattaa hakeutua psykologin pakeille, hän tekee suuntaa antavan testin.

Tarkempi diagnoosi saadaan pitkässä tutkimusjaksossa lastenpsykiatrisella osastolla ja tulos saattaa poiketa merkittävästi psykologin tekemästä testistä.

Voihan se olla, voit pyytää pääsyä tutkimuksiin kai kouluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen kautta? Varmaankin opettaja voi myös opastaa asiassa. Lapsi voinee saada kuntoutusta sosiaalisiin suhteisiin ja missä nyt tukea tarvitseekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen lapsi on nykyään lievästi autistinen.

Se on se kun vauvana istuttaa pädin eteen.

Adhd tulee siitä.

Kun as-lapset valloittavat maan ja ovat enemmistö, aletaan normoja tutkimaan että mikä niitä oikein vaivaa ja miten ne voisivat sopeutua yhteiskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin lukea kokemuksia, miten lapsen autismi on ilmennyt tai mistä syystä lähdetty selvittämään asiaa, jos kyseessä kuitenkin lapsi joka pärjää koulussa jne, eikä älykkyydessä periaatteessa ole vikaa. T. Ap

Ongelmia sosiaalisissa taidoissa?

Perfektionismia / ahdistumista epätäydellisyyden vuoksi?

Aistiyliherkkyyttä tai joku ääni, esim vieressä ujeltava nokkahuilu vaan kuulostaa karmealta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen lapsi on nykyään lievästi autistinen.

Se on se kun vauvana istuttaa pädin eteen.

Adhd tulee siitä.

Mulla on adhd ja meillä ei ollut kyllä edes tietokonetta ja tv-aikaakin rajoitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen haluaisin lukea kokemuksia, miten lapsen autismi on ilmennyt tai mistä syystä lähdetty selvittämään asiaa, jos kyseessä kuitenkin lapsi joka pärjää koulussa jne, eikä älykkyydessä periaatteessa ole vikaa. T. Ap

Ongelmia sosiaalisissa taidoissa?

Perfektionismia / ahdistumista epätäydellisyyden vuoksi?

Aistiyliherkkyyttä tai joku ääni, esim vieressä ujeltava nokkahuilu vaan kuulostaa karmealta?

On haasteita sosiaalisissa taidossa, se on selvä. Mutta mistä ne johtuu? Ollaan sosiaalisia ihmisiä ja opastettu lapsia sosiaalisissa taidoissa ja sisarukset jotenkin hiffanneet ne paljon paremmin.

Osaa kyllä välillä olla huomaavainenkin. Esim pienempää sisarusta kohtelee tosi kivasti. Perfektionismiakin on. Ja aistiyli- ja aliherkkyyttäkin on jonkun verran, mutta ei mielestäni kovin pahasti.

Vierailija kirjoitti:

https://www.terve.fi/artikkelit/80093-samat-geenit-tekevat-joko-alykkaa…

Mielenkiintoista.

Monet aspergerit ovat älykkäitä monellakin älykkyyden osa-alueella ja kuitenkin autismin kirjolla, joten siinä mielessä tuo juttu on kyllä hieman virheellinen. Sitä en kuitenkaan väitä, etteivätkö autismi ja älykkyys voisi liittyä ainakin osittain samoihin geeneihin. Noita geenejä voi varmaankin olla hyvin eri määriä eri yksilöillä, ja noiden geenien määrän suhteen on olemassa jokin tietty vaihteluväli, jossa yksilö voi olla sekä älykäs että autistinen, mutta sitten kun kyseisiä geenejä on enemmän, autismi alkaa jo haitata yksilön älykkyyden kehittymistä.

Moni kommentoi tätä, että pitääkö diagnosoida ja eikö voi vain hyväksyä erilaisuutta. Omasta kokemuksesta sanon, että vaikka vanhemmat hyväksyisivät, niin koulukaverit eivät välttämättä. Ja silloin diagnoosi tulee tarpeeseen.

Meillä on kaksi autismin kirjolla olevaa lasta, toinen jo aikuinen ja toinenkin lähes täysi-ikäinen. Kummallakin on ollut vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa pienestä pitäen. Aikuinen lapsi on löytänyt paikkansa, nuorempi hakee sitä edelleen.

Kotona lapset ja heidän erilaisuutensa on hyväksytty. Koulussa he ovat pärjänneet hyvin, minkä vuoksi koulussakaan ei ole puututtu asioihin. Sen sijaan kaveripiiriin lapsilla ei ole ollut pääsyä. Tästä on juteltu koulussa, mutta asiaa on aina vähätelty.

Nuoremman kohdalla yksinäisyys ja koulukiusaaminen (josta kuulimme myöhemmin) johti masennukseen ja ahdistukseen. Tämä käynnisti selvittelyt, jossa diagnoosiksi saatiin (16-vuotiaana!) autismin kirjo. Nuorelle diagnoosilla on paljonkin merkitystä sekä tukipalveluiden saamisen kannalta että etsiessä keinoja sosiaalisten vaikeuksien selättämiseen.