Jumala ensin kieltaa ja sitten hyvaksyy?

Asmaa:[:]



Mikä merkitys on UT:n ohjeilla? Ovatko ne edelleen ohjeita tai kehotuksia? Vai ovatko ne merkityksettömiä? Itselleni on tullut sellainen mielikuva, että UT:n asema on hyvin korostunut ja VT on taka-alalla, melkeinpä vain " historiallisena" teoksena.





***Uusi Testamentti on UUSI testamentti ja Vanha Testamentti on VANHA:) Elämme uudessa liitossa.

i]

Asmaa:

meikämami:

Minusta aon muuten hivenen ristiriitainen ajatus, että islamin mukaan Jumala on armollinen, mutta sitten hän kuitenkin vaatii uskoviltaan jatkuvaa ponnistelua, että he kelpaisivat hänelle.

Osaatko selittää miksi se on ristiriitainen ajatus? Jos on tiettyjä asioita, jotka ovat velvollisuuksia ja sitten niitä ei kykene täyttämään, niin jos Jumala tietää tilanteemme ja tietää, ettemme ponnisteluistamme huolimatta pystyneet johonkin tai teimme väärin, mutta kaduimme ja jätimme väärän teon - ja silloin Hän antaa meille anteeksi - niin missä on ristiriita? Itse en ymmärtänyt, mutta mielelläni otan vastaan pohdittavaa :).

Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin, huomaan, että olenkin tavallaan ajatellut islamia kristillisestä näkökulmasta, vaikka näillä kahdella ei juurikaan ole mitään yhteistä. Kristinuskon ydinsanoma on se, että kun ihminen uskoo Jeesukseen, hän kelpaa Jumalalle juuri sellaisena kuin on, ja kaikki oma ponnistelu on Jumalan silmissä hyödytöntä. Olen tottunut ajattelemaan Jumalan sellaisena, ja minun uskoni kantava voima on juuri se, että Jumala hyväksyy minun juuri tällaisena kuin olen - siksi Hän on niin armollinen.

Siksi minusta tuntui tosi ristiriitaiselta se, että islamissa Jumala on armollinen, mutta siitä huolimatta vaatii ponnistelua ja mahdollisimman !vaikeaa" elämää lapsiltaan. Eli (kun siis ajattelen asiaa kristityn näkökulmasta), että islamin Jumala ei ole täydellisen armollinen, vaan armo peittää vain sen mikä ihmiseltä puuttuu.

Mutta tosiaan, nyt tullaan siihen että kysymys on kahdesta eri uskonnosta ja niinikään eri Jumalasta. Ja myös siihen, että islamin usko on looginen ja järkiperusteinen. Siltä kantilta asiassa ei oikeastaan olekaan mitään ristiriitaa. :)

meikämami: " Kristinuskon ydinsanoma on se, että kun ihminen uskoo Jeesukseen, hän kelpaa Jumalalle juuri sellaisena kuin on, ja kaikki oma ponnistelu on Jumalan silmissä hyödytöntä."



Jeesukseen uskova ihminen on Jumalan lapsi. Pitääkö hänen ponnistella ollakseen Jumalalle lapsi? Ei. Aivan verrattava asia on jos joku jonkun isän lapsi ponnistelee kovasti ajatellen ' jos ponnistelen kovasti niin minä olen hänen lapsensa' . Tietysti oikea usko Jeesukseen saa Jumalan lapsessa aikaan hyviä tekoja, jotka eivät ole hyödyttömiä täällä maailmassa.



Pääseminen Jumalan valtakuntaan ei ole helppoa:



' Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.' (Matt. 7:13,14)



meikämami: " Siksi minusta tuntui tosi ristiriitaiselta se, että islamissa Jumala on armollinen, mutta siitä huolimatta vaatii ponnistelua ja mahdollisimman !vaikeaa" elämää lapsiltaan. Eli (kun siis ajattelen asiaa kristityn näkökulmasta), että islamin Jumala ei ole täydellisen armollinen, vaan armo peittää vain sen mikä ihmiseltä puuttuu."



Minä ymmärrän että islam-uskonto on selvästi ihmisen järjellään kehittämä uskonto. Siinä on päätelty ' kai jos tämän verran tekee yleisesti hyvinä pidettyjä asioita niin Jumala hyväksyy' . Ja sitten on päädytty tiettyyn ' helppoon' elämään. Esimerkiksi esitetään että kun nainen pitää tietynlaisia vaatteita ja noudattaa joitain muita ihmisen hieman harjoitellen toteutettavia asioita, niin sillä hän voi tehdä itsensä Jumalan tykö kelpaavaksi.



meikämami: " Ja myös siihen, että islamin usko on looginen ja järkiperusteinen."



Kyllä islam-uskonto on selvästi syntiinlangenneen ihmisen järjen tuotosta. Siinä mielessä ' looginen ja järkiperusteinen' kuten oli jokin pakanafilosofin vaikkapa Platonin teoria. Juuri sentyyppinen uskonto, joka syntyy kun ihminen alkaa ilman ilmoitusta järjellään pohtimaan ' millainenhan Jumala on? mitä hän vaatii?' . Niinhän Muhammed ilmeisesti teki. Hän ei ottanut vastaan Jumalan jo annettua ilmoitusta. Hän olisi voinut pyytää jonkun oikeassa uskossa olevan kristityn luokseen johdattamaan hänet totuuteen. Hän ei näytä niin tehneen vaan hän alkoi omasta päästä kehitelemään näitä asioita hyljäten ylpeästi jo annetun ilmoituksen. Sellaiselle ihmiselle voi sitten saatana ilmestyä ' valkeuden enkelinä' (Muhammedhan väiti että tietty valkeuden enkeli olisi ilmestynyt hänelle) ja johdattaa hänet yhä syvemmälle pimeyteen.



' ... sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. ... ' (2. Kor. 11:14)



' Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.' (1 Piet. 5:5)

Sanoin aikaisemminkin, etten tiedä islaminuskosta juuri mitään, ja tämä kysymys varmaan paljastaa sen, miten vähän todella tiedän :)



Eli siis, ilmeisesti islaminuskon on perustanut Muhammad? Tiesikö Muhammad kristinuskosta mitään, kun alkoi miettimään näitä asioita? Eli siis kehittikö hän islamin kristinuskon rinnalle, vai oliko se hänen ainoa tietonsa Korkeammasta? Eikö islam ole hiukan " uudempi" usko kun kristinusko?

Jaimini:

Edelleen jokainen ihminen vastaa vain omista teoistaan Jumalan edessä, ellei tämä henkilö ole Kristuksessa. Jokainen kantaa omat syntinsä ilman Kristusta.

Asmaa: Mielestäni tämä opetus on ristiriidassa sen kanssa, että kukin kantaa vastuun omista teoistaan, sillä niinhän tämän opetuksen mukaan ei tapahdu.

Selitin varmaan huonosti. Eli ymmärrän sen kohdan pointiksi sen, että kukaan toinen ihminen, sukulainen, jälkeläinen, isä, kukaan toinen ihminen ei voi kantaa toisen syntejä. Mutta siinä kohdassa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, voiko Jumala kantaa ihmisen syntejä. Jumalahan on kaikkivaltias.

Asmaa:

Nyt sitten tuli mieleeni tätä pohtiessani, että mikä on lopulta elämän tarkoitus kristitylle - kun periaatteessa siis teot eivät ole oleellisessa/merkittävässä asemassa? En muista Jaimini pohdittiinko me tätä jo aiemmin.. Eli miksi Jumala loi meidät? Mikä on elämämme tavoite?

En muista ollaanko juteltu. Aika paljon on taidettu käydä läpi, mutta kuten ollaan todettu, sama asia voi aueta eri kerralla taas uudella tavalla ja siitä voi löytää jotain uutta.

Lyhykäisesti, Jumala on luonut ihmisen elämään yhteydessään ja hyvät teot ovat olleet itsestäänselvyys ja sulavaa kuin hengitys, uskoisin. Yhteys katkesi syntiinlankeemuksessa. Ihminen joutui eroon Jumalasta, eroon yhteydestä ja todellisista oikeista hyvistä teoista. Raamatussa Jumala on ilmoittanut pelastussuunnitelmansa vt:ssä ja toteuttanut ut:ssa, karkeasti jakaen. Teot ovat oleellisia, mutta ne eivät tule oikein ilman Jumala yhteyttä. Elämämme tavoite on päästä jälleen Jumala yhteyteen ja " lapsen asemaan" , jolloin Jumalan mielen mukaiset teot syntyvät Jumalan vaikutuksesta ja luonnollisesti. Toki syntinen liha on edelleen vastustamassa Jumalan tahtoa, mutta iankaikkisessa elämässä toteutuu täydellinen yhteys, jolloin pyhät ylistävät Jumalaa puhtaasta sydämestä ja täydellinen rakkaus vallitsee kaikkien kesken. Kristittyä ei ole kuitenkaan kutsuttu elämään lihan mukaan vaan Hengen. Jumala on jo täällä yhteydessä ihmiseen oman pelastustekonsa kautta ja vaikuttaa uskovissa.

" Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä." 2 Kor 4:7

Asmaa:

Mikä merkitys on UT:n ohjeilla? Ovatko ne edelleen ohjeita tai kehotuksia? Vai ovatko ne merkityksettömiä? Itselleni on tullut sellainen mielikuva, että UT:n asema on hyvin korostunut ja VT on taka-alalla, melkeinpä vain " historiallisena" teoksena. Se välillä pistää miettimään mikä on UT:n arvo kristitylle. Nyt kyllä olen ymmärtänyt, että siellä uskotaan olevan näitä ennustuksia UT:n kertomista tapahtumista.. mutta jääkö se siihen?

Tarkoitatko mikä merkitys on Ut:n ohjeilla, vai olisitko tarkoittanut Vt:n ohjeilla? Asiayhteydestä käsittäisin, että tarkoitat Vt:n ohjeita. Vt:n ohjeet ovat todella annettu juutalaiselle kansalle. Mutta nuo asiat elävät Jumalan sanana kertoen meille Kristuksesta.

Ollaan seurakunnassa käymässä läpi Joosefin elämää ja on aivan uskomatonta, miten se on täynnä Messiasprofetiaa. Hänen veljensä heittivät hänet kaivoon ja myivät sitten orjaksi egyptiin. Siellä Joosef monien vaiheiden (vankikuoppa..) ja korotettiin korkeimpaan asemaan Egyptissä ja kaikki asetettiin hänen alapuolelleen. Tuli nälänhätä ja hänen veljensä tulivat hakemaan ruokaa häneltä, eivätkä tunteneet häntä. Juuda joka oli kavaltanut Joosefin aikoinaan piti huolta heidän nuorimmasta veljestä Benjaminista (merkitsee onnellinen, onnenpoika), kun syyllisyys kalvoi häntä. Lopulta hän tunnustaa syyllisyytensä kaikkeen, siihenkin mitä ei ole tehnyt. Joosef antoi anteeksi veljilleen ja kutsui koko perheensä asumaan kanssaan Egyptiin. Samoin Kristus alennettiin meidän tähtemme, että hän voisi pelastaa meidät tuholta. Joosefin sanat veljilleen ovat kuvaavat:

" Niin Jumala lähetti minut teidän edellänne säilyttääkseen teille jälkeläisiä maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä, pelastukseksi monille. Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala; hän asetti minut faraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi." 1 Moos. 45:7,8

Koko kertomus on täynnä yksityiskohtia Kristuksesta (tulisi tosi pitkä jos kirjoittaisi kaikki mitä muistan). Sen kautta Jumala puhuu meille miten hän on tarkkaan suunnitellut pelastuksen ja miten valtavaa on hänen rakkautensa. Ja kaikki tähtää siihen, että voisimme olla Hänen kanssaan ja hän saisi vaikuttaa meissä kestäviä iankaikkisuuteen kantavia tekoja. Koko Raamattu auttaa meitä nostamaan katseemme Häneen ja tämäkin on Hänen tekonsa.

Jeesus itse sanoo Joh 6:45 : " Profeettojen kirjoituksissa sanotaan: ' Heistä kaikista tulee Jumalan opetuslapsia.' Jokainen, joka on kuunnellut Isää ja ottanut vastaan hänen opetuksensa, tulee minun luokseni." Profeettojen opetukset VT:ssä johdattavat Jeesuksen sanojen mukaan ihmiset Hänen, Jeesuksen luokse.

Jukka Norvanto sanoo, että Koko Jumalan ilmoitus on annettu meille, jotta sen avulla osaisimme etsiytyä Jeesuksen luo. Jatkuvasti tarvitsemme Vanhaa testamenttia johdattamaan meitä Kristuksen luo. Sitä kautta Jumalaa saa meissä sijaa ja hänen rakkautensa voi vaikuttaa myös ympäristöömme niinä hyvinä tekoina.

VT:n merkityksestä voisi kirjoittaa pitempäänkin. Jatkan mielelläni jos haluat. Mutta tähän viestiin on tullut jo kirjoitettua aika pitkästi. Toivottavasti jaksoit lukea :)

meikämami:

Eli siis, ilmeisesti islaminuskon on perustanut Muhammad? Tiesikö Muhammad kristinuskosta mitään, kun alkoi miettimään näitä asioita? Eli siis kehittikö hän islamin kristinuskon rinnalle, vai oliko se hänen ainoa tietonsa Korkeammasta? Eikö islam ole hiukan " uudempi" usko kun kristinusko?

Vastaan nyt jotain, vaikka en tiedä olisitko halunnut jonkun muslimin vastaavan? Eli kyllä Muhammad tiesi, oli keskustellut paljon kristittyjen kanssa, käsittääkseni jo ennen, ennenkuin sai ilmoituksen enkeliltä.

Islam on syntynyt noin 600 jKr.

Joku asiaa tuntevampi voi kertoa tarkemmin.

Kyllä minulle kelpaa vastaus kristityltäkin, joka asiasta tietää! :)

meikämami:

Eli siis, ilmeisesti islaminuskon on perustanut Muhammad? Tiesikö Muhammad kristinuskosta mitään, kun alkoi miettimään näitä asioita? Eli siis kehittikö hän islamin kristinuskon rinnalle, vai oliko se hänen ainoa tietonsa Korkeammasta? Eikö islam ole hiukan " uudempi" usko kun kristinusko?

Minulle muslimina islamilla ei ole " perustajaa" , joka olisi ihminen. Uskon siihen, että Jumala on alusta alkaen ilmoittanut tahtoaan ja opettanut meitä Ykseydestään profeettojensa välityksellä - ja Hänen profeettansa ovat olleet alusta alkaen Hänelle alistuneita eli toisin sanoen muslimeja. Sana muslimi kun ei viittaa kehenkään ihmiseen.

Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa on paljon samaa eikä se herätä kummastusta muslimissa, koska uskomme näiden kaikkien olevan osa yhtä, samaa ilmoitusta Jumalalta. Siinä mielessä ei ole kysy " uudemmasta" uskosta, Koraani on vain viimeisin ilmoitus ja Profeetta Muhammad profeettojen sinetti.

Mainitsin tuolla edellisessä viestissä Joosefin elämästä, miten paljon siinä on Messiaanista profetiaa. Löysin linkin niihin opetuksiin:



http://www.leipasunnuntai.fi/ls_joosef1.htm

Mikä merkitys on UT:n ohjeilla? Ovatko ne edelleen ohjeita tai kehotuksia? Vai ovatko ne merkityksettömiä? Itselleni on tullut sellainen mielikuva, että UT:n asema on hyvin korostunut ja VT on taka-alalla, melkeinpä vain " historiallisena" teoksena. Se välillä pistää miettimään mikä on UT:n arvo kristitylle. Nyt kyllä olen ymmärtänyt, että siellä uskotaan olevan näitä ennustuksia UT:n kertomista tapahtumista.. mutta jääkö se siihen?

Tekisi mieli vielä selittää tätä asiaa, toivottavasti et kyllästy. Vt:ssä on Hesekielissä tällainen kohta, joka selittää sitä myös: " Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne." Hes, 36:27

Eilisen päivän tekstissä oli myös niistä teoista mitkä ovat merkittäviä viimeisellä tuomiolla ja miksi.

Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ' Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;

36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'

37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ' Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'

40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ' Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle' .

Jeesushan on tiivistänyt teot rakkauteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset vajavaisella rakkauden ymmärtämisellään määrittelisivät mikä on tärkeää. Raamattu on se ohje siinä mielessä. VT:ssä pidetään erittäin tärkeänä pitää orpojen, leskien, muukalaisten ja sorrettujen puolia. Ne olivat yhteiskunnan kärsiviä. Myös oikea paasto on tätä. Jes 58:

" Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.

4. Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.

5. Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?

7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

8. Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.

9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: " Katso, tässä minä olen" . Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,

10. jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.

11. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu."

Oikeat teot ovat erottautumista Herran asialle, ja Herran asia on lähimmäisen asia sekä UT:n että VT:n puolella. [u]Näin molemmat liitot puhuvat samasta asiasta. Että hän antaa henkensä ihmisen sisimpään ja vaikuttaa oikeat teot (Hes 36:27) jotka ovat mm. em. asioita. Ne eivät ole missään tapauksessa merkityksettömiä. Mutta niitä ei tehdä tekemisen vuoksi, vaan rakkaudesta, jolloin kysytään kuten tuossa Matt. kohdassa: " Herra milloin me näimme sinut nälkäisenä, sairastavan jne." [/u] Jaakob sanoo sen näin: " Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta."

Eli VT:ssä kaikella on merkitys, mutta se merkitys ei ole suoraan lakitekstiä meille, vaan Jumalan pelastussanomaa, jossa ihminen ohjataan hänen yhteyteensä ja sitä kautta hänen vaikutuksestaan tekemään niitä hyviä tekoja (Jes 58 jae 11sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu." Niinkuin puutarha ilman vettä ei ole mitään, niin ihminen tekoinensa ei ole mitään ilman Jumalan Pyhää Henkeä). Ohje sinänsä ei saa ihmistä tekemään sen ohjeen mukaan, vaan se, että Jumalan Kristuksessa lunastama ihminen elää Jumalan johtamana Pyhän Hengen kautta.

Vastasiko tämä yhtään kysymyksiisi? Toistanko itseäni ... :)