Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ymmärrä, että minulla on työaika
Teen etätyötä kotona. Vaimo ja alle 1v lapsi ovat kotona.
Aloitan työpäivän aamulla, mitä ennen teen tunnin aamutoimia, omaa syömistä ja lapsen aamutoimista osan.
Työpäivän aikana hoidan lasta välillä, mutta keskimäärin ehkä noin puoli tuntia. Nipistän sen ruokatauosta.
Työaikani on joka päivä 7,5 tuntia plus ruokatauko. Ainakin pari kertaa viikossa on joku meno, välillä pakollinen, välillä ei niin pakollinen, mutta joiden takia pitää olla joko kesken päivän pois tai sitten lyhentää työpäivää lopusta tai alusta. Viikottain tulee monta tuntia vajausta työaikaan tästä syystä.
Ongelma on lähinnä siinä, että kun otan puheeksi että ne muutama tunti töitä pitäisi tehdä takaisin jossain välissä, niin tälle ei ymmärrystä heru, "koska teen niin paljon töitä muutenkin". Siis teen normaalia kokopäivätyöaikaa. Vaimolla on niin rankkaa koko päivän joka päivä lapsen kanssa, että hänen pitää saada omaa aikaa, parisuhdeaikaa, koko perheen yhteistä aikaa ja retkiä, pitää tehdä paljon kotityötä, käydä kylässä, muiden pitää käydä meillä kylässä. En siis voi ilman riitaa tehdä niitä tunteja arki-illalla, koska oma aika ja kotityöt sekä lapsen nukkumaan menon jälkeen parisuhdeaika. Enkä myöskään viikonloppuna, koska retket, kylässä käynnit, sekä myös silloin kotityöt ym. Vaihtoehtoni on siis elää tästä asiasta kiukuttelevan vaimon kanssa, tai huijata työnantajaa, kun ei sitä työaikaakaan pysty pudottamaan tuota muutamaa tuntia viikottain. En ole heittäytynyt tossun alle, vaan teen ne tunnit pois milloin missäkin välissä. Jos lähtisin huijauksen tielle, voisi sillä olla paljon katastrofaalisempia seurauksia koko perheelle. Taloudellisesti ei ole varaa virallisesti osapäiväiseen työhön ja uutta joustavaa työpaikkaa ei ole niin vain tarjolla. Ei niitä työpaikkoja oikeasti tuosta noin vain vaihdeta.
Lähinnä kyselisin, että olenko tässä nyt itse ihan kohtuuton, kun mielestäni tulen jo aika paljon vastaan, kun ylipäätään voin tehdä etätöitä ja siten nollaan kaiken työmatka-ajan (noin 1h/päivä olisivat) ja hoidan lasta päivittäin kesken työajan, helpottaakseni vaimon työmäärää edes vähän. Lisäksi yleensä suostun myös näihin ei-pakollisiin menoihin, joiden vuoksi työpäivä usein katkeaa, aina huomauttaen että tämä on sitten pois myöhemmästä "vapaa-ajasta".
Kommentit (584)
Ongelma ratkeaa kun kaikki siirtyvät kiltisti takaisin toimistolle tekemään töitä.minne työt alun perin kuuluvatkin eikä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämmöinen etä työ on??puhelinmyyntiä??kun kaikki tuntuu olevan etä tai influenssereita..kuka tekee oikeita töitä?
Minä teen it-alan töitä pitkälti etänä. Mitä ne oikeat työt sitten on? Pelkästään ruumiillista työtä tekevätkö ovat oikean työn tekijöitä? Tietysti ne ovat tärkeitä hommia, mutta tietoyhteiskunnan pyörittämiseen vaaditaan muutakin. Tuskin se on sinun elämänlaadustasi mitenkään pois, jos joku tekee töitä kotoaan käsin toimiston sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla liian vaikeata tajuta että etätyö on ihan samanlaista työntekoa kuin lähityö. Työt pitää saada tehtyä ja varsinkin virallinen työaika on työnantajan aikaa. Voi kysyä siipalta maksaako hän palkan työajalta.
Aloittajan osalta ihmettelen, että kuka sitä etätyöaikaa muka kellottaa? Kyllä etätyössä ne tulokset ratkaisevat, ei tehdyt tunnit. Eri asia on tietysti joku puhelinpalvelutyö, mutta sitä tuskin kukaan kotona tekeekään vaimon ja pienen lapsen kanssa. Tai sitten pitää olla oma äänieristetty työhuone.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittajalla ole mitään tilaa, jossa hän voi työskennellä? Vaikuttaa, että hän työskentelee keittiön pöydän ääressä tai keskellä olohuonetta. Hommatkaa tilavampi asunto.
Etäilyssä saa keskityttyä paremmin kuin hälyisässä monitoimitilassa - jos kotona on oma tila, mieluiten oma huone etätyökäyttöön. Etäily olohuoneen nurkassa ei toimi, ainakaan jos on pieniä lapsia. Ala-asteen kuluessa lapsi alkaa hahmottaa keskittymisrauhan merkityksen omien kokemusten kautta, siihen asti hankalampaa.
Pääkaupunkiseudulla pienten lasten vanhemmilla ei yleensä ole varaa ylimääräisiin huoneisiin, haja-asutusalueella seinät ovat halpoja. Lisähuoneen hankkiminen voi olla mahdotonta, jos pankki sanoo että ei tipu.
Jos AP perheineen asuu yksiössä/kaksiossa, ymmörrän hyvin mistä kitka johtuu.
Miten menee nykyään ap? Vieläkö on liitto kasassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki keskeytykset haittaavat. Esim. vaimo alkaa valittaa, että olen laittanut keittiössä tms. jotakin väärin/väärään paikkaan. Ei tuollaisia haluaisi kesken päivän kuulla, jos muulloinkaan.
Kiinnostava keskustelu, joka antoi minulle paljon ajateltavaa. Olemme molemmat vaimoni kanssa päivän tai pari etätöissä viikoittain. Lukiessani kommentteja tajuan, että työmme on hyvin erilaista monin tavoin enkä ole tarpeeksi ymmärtänyt kiinnittää huomiota omaan toimintaani.
Minulla on taipumus keskeyttää hänen ajatustyötään kerran pari päivässä ihan höpöhöpö-juttujen takia. Pitää korjata toimintaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyyhän sen akan jo tajuta että mies tarvii vierasta PILLUA.'
tv. työpaikan sonni
Lopettaisin etätyön ja menisin töihin työpaikalle, jos se on mahdollista.
Ei pitäisi siinä kotona pyöriä vaimon pillin mukaan. Vaimon tehtävä on kotona hoitaa lapsensa. Lapsi voisi myös käydä muutama tunti viikossa päivähoidossa tai äidin kanssa kerhoissa ( kunta, srk) niin tulisi vaihtelua elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks etätöitä ? Kuka niitä enää tekee ? Siis NORMAALI ihminen. Itellä esim on kello 9-13 työaika ja loput päivästä vapaata, keskiviikot on vapaat. Ja joudun kävelemään sinne, se on aika lähellä. Ja yks hullu siellä asuu suht lähellä, vain vähän enemmän, kuin mulla, mut siltikin sillä kestää kävellen/ pyörällä tulo sinne yli 2 tuntia ! Ite kävelen sinne 30 minsaa. En tekisi mitään etätöitä enää koskaan. Ja mitäs menit hankkiin vaimon ja lapsia ? Tai puolison.ei se puolisollekaan helppoo oo ton ikäsen lapsen kans melkein yksinhoida ite lastas välillä. Anna puolisolleskin rauhaa. Ja lapsen pitäisi ehdottomasti olla päiväkodissa päivät. Ja puolison pitäisi kans käydä töissä.
Meillä tulee hankausta tästä. Mielestäni vaimoni pitäisi äitiyslomalla karkeasti sanottuna hoitaa vauva ja itsensä, ja itseni huolehtia siitä, että talous pyörii. Olemme molemmat väsyneitä yöheräilyjen vuoksi, joita vaimollani on toki selvästi enemmän. Hänellä on kuitenkin periaatteessa - ei varmasti aina käytännössä - mahdollisuus pitää taukoja päiväsaikaan, kun vauva nukkuu. Vaimo saattaa kuitenkin vaatia minulta apua usein ja valittaa, että hän nukkui vähemmän ja että ei hänkään ole ehtinyt syödä, jos mainitsen, että en ehtinyt syödä vielä tms. Ei minulla ole kuitenkaan mahdollisuutta keskittyä hänen syömisiinsä tai ehtikö syödä, tms. Toki mielelläni välillä autan, mutta haastava kuvio on yrittää tehdä etätöitä kyseisessä tilanteessa. Työni vaatii sitä, että aivoni eivät ole sumussa, joten on pakko yrittää nukkua mielellään ainakin 5-6 tuntia. Vaimo osallistuu osaltaan kustannuksiin, jos katsoo pystyvänsä, mutta sen varaan ei voi laskea, joten en voi olla kokoaikainen päivystävä kotiapulainen, vaikka perhettäni rakastankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäys: ja kyllä vaimoni on osallistunutkin menoihin, mutta periaatteessa joudun itse aina varautumaan siihen, että pystyn maksamaan kaiken, asumismenot jne., itse, ja käytännössä minun korttiani vingutetaan valtavan paljon enemmän. Tämä on minusta myös OK, yhteinen hankehan perhe on, mutta edellyttää kyllä sitä, että voin keskittyä työntekoon.
Minun alaisellani tuli avioero vastaavassa tilanteessa. Mies (tämä työntekijä) teki töitä 100% etänä mutta vaimo oletti että voisi samalla hoitaa kotityöt ja joskus kun palavereja oli esim. illalla, vaimo nosti metelin että siitä pitäisi saada ylityökorvaukset eikä käsittänyt että miehensä oli saattanut aloittaa työt myöhemmin sinä päivänä. Yhteisesti oltiin sovittu että kunhan päivän aikana tulee se 7,5 h työaikaa täyteen, minua ei kiinnosta miten mies työt päivän mittaan ajoittaa. Vaimonsa purnasi kun ei mies hoida kotitöitä tai vaimon juoksevia asioita kesken työpäivän ja lopulta jätti miehen kun hän "ei saanut mitään aikaiseksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo on minulle rakas, mutta olisi kiva, jos hän ei niin usein aloittaisi keskustelua jostakin tärkeästä tai vähemmän tärkeästä asiasta tai pyytäisi apua keskellä päivää. Toisaalta hyvä, kun ollaan hyvin puheväleissä, mutta vaikea keskittyä, kun on jatkuvia ei-toivottuja keskeytyksiä. Hän ei toki useinkaan tiedä, olenko töissä vai ei, joten pitäisi kai itsekin viestiä asiasta paremmin. On kuitenkin paljon asioita, joissa auttaa luovuus ja miettiminen, ja joutuisin sanomaan ties kuinka monta kertaa päivässä, että nyt tarvitsen rauhaa ajatella ja keskittyä.
Erotkaa. Helppoa.
Lasten hoito niin, että puoli viikkoa sulla ja puoli viikkoa toisella.
Voitte vaihdella alkuviikkoa ja loppuviikkoa.
Lappu työhuoneen ovelle "töissä" ja ovi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee hankausta tästä. Mielestäni vaimoni pitäisi äitiyslomalla karkeasti sanottuna hoitaa vauva ja itsensä, ja itseni huolehtia siitä, että talous pyörii. Olemme molemmat väsyneitä yöheräilyjen vuoksi, joita vaimollani on toki selvästi enemmän. Hänellä on kuitenkin periaatteessa - ei varmasti aina käytännössä - mahdollisuus pitää taukoja päiväsaikaan, kun vauva nukkuu. Vaimo saattaa kuitenkin vaatia minulta apua usein ja valittaa, että hän nukkui vähemmän ja että ei hänkään ole ehtinyt syödä, jos mainitsen, että en ehtinyt syödä vielä tms. Ei minulla ole kuitenkaan mahdollisuutta keskittyä hänen syömisiinsä tai ehtikö syödä, tms. Toki mielelläni välillä autan, mutta haastava kuvio on yrittää tehdä etätöitä kyseisessä tilanteessa. Työni vaatii sitä, että aivoni eivät ole sumussa, joten on pakko yrittää nukkua mielellään ainakin 5-6 tuntia. Vaimo osallistuu osaltaan kustannuksiin, jos katsoo pystyvänsä, mutta s
Teen itsekin etätöitä ja ehdottomasti kannatan niitä, jos työntekijä haluaa tehdä niitä, MUTTA on todella vaivaannuttavaa kuunnella palavereissa, kun toisen kotoa kuuluu lapsen huutoa ja itkua. Tulee kyllä mieleen ensinnäkin se, että mitenhän tietosuoja-asiat on järjestetty. Meillä siis käsitellään asioita, jotka ei saa muiden korviin mennä. Ymmärrän myös sen, että pienten lasten kanssa elämä on erilaista, mutta se on todella perseestä, kun huomaa, että sama henkilö esimerkiksi tauottaa vähän väliä, kun kotona lapsia ja vaimo. Hommat jää sitten muille.
Arvostuksestahan tuossa on kyse. Vaimosi ei arvosta työtäsi. Ei kukaan esimerkiksi sairaalaan tuppaudu lasten kanssa puolison osastolle vaatimaan palveluksia.
Vierailija kirjoitti:
Akka vaihtoon
Työttömät ja vaimottomat eivät nyt tästä mitään ymmärrä.
Kuulostaa siltä että vaimolla on narsistisia kontrolloinnin piirteitä. Ei ole normaalia että ei ymmärrä että palkan eteen pitää tehdä normipituisia työpäiviä. Alat sanoa ei - ei käy - niihin työpäivän aikana tapahtuviin menoihin ja teet työt työajalla. Muutenkin elämän pitää olla molemmille sopivaa ja mielekästä ja kivaa eikä vain toisen mieltymysten mukaan voi viettää vapaa-aikaa. Kuulostaa nimittäin siltä että sinua ei nämä vapaa-ajan menot kiinnosta tai innosta. Haluaisitko mieluummin olla vain kotona tai tehdä muita asioita. Ota oma elämä hallintaan.