Me olemme neljän lapsen kummeja! Kukaan heistä (vanhemmista) ei muista meitä koskaan jouluna edes kortilla
Lahjatoiveita tullut seuraavasti:
Tytöille Baby Born, 60 euroa. Nuken vaunut, 60 euroa. Baby Bornin vaatteita, 20-30 euroa. Kysytty sopiiko käytetyt, niin ei mielellään.
Sylvanian Families. Pieni setti 24-54 euroa. Ei mielellään käytettyjä heille.
Pojille: lahjakortti tiettyyn tekemiseen. Kaikkineen kerta maksaa 100 euroa. Kirjoja. Ei mielellään käytettynä. Musiikkisoittimet, hinta 50 euroa.
Kukaan näistä lapsista (vanhemmista) ei ole toimittanut meille edes joulukorttia jossa lukisi että Hyvää joulua ja kiitos kummille, tai 5euron Fazerin suklaarasiaa tai joulukukkaa - mitään! Ei koskaan mitään.
Itse olemme toimittaneet omien lastemme kummeille lastemme nimissä aina laadukkaan lahjan. Kunnon pullon eli viini tai shampanja. Käsisaippuan tai muun kivan tuotteen. Kortti, jossa toivotetaan ja kiitetään kummeja heidän vaivastaan. Opetamme näin lapsiamme.
Päätimme tänä vuonna muuttaa toimintatapaa hieman:
Ne jotka kiittävät ja muistavat kummeja, saavat hyvän lahjan.
Ne jotka kiittävät, mutta eivät muista kummeja edes tällä kortilla, saavat max 10 euron lahjan, mutta eivät mitään ylimääräistä.
Ne, eli yksi tapaus( miehen veli) joka ei milloinkaan kiitä, ei toimita edes lapsensa tekemää korttia, ei opeta lastaan olemaan yhteyksissä kummeihin millään tavalla, ei saa enää meiltä yhtään mitään. On saanut laadukkaat lahjat, mutta näin omien lasten kanssa, hintojen ollessa pilvissä, käytämme nämäkin kympit mieluummin paljon kokteliaimpiin ihmisiin. Esim lapsen opettajien lahjoihin. Tuli hyvä joulumieli siitä, ettei tarvi käyttää aikaa huonotapaisiin ihmisiin vuodesta toiseen
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi kummiksi? Koko perinne on täysin kieroutunut. Suu auki ihmetyksestä aina selailen näitä kummi-ketjuja. En vaan käsitä.
Minä halusin siksi, että se oli minulle kunnianosoitus ja edelleen ylpeänä kuulen kummilapseni edesottamuksista, varsinkin kun omia lapsia ei ole. Lahjoja ostaessa kysyn onko toiveita, mutta päätän ihan itse onko se sellainen joka minun budjettiini sopii tai jonka muuten haluan toteuttaa. Kiitokseksi olen yleensä saanut kuvan siitä kun kummilapsi avaa pakettia tai käyttää saamaansa lahjaa, mikä onkin paljon parempi lahja kuin mikään turha krääsä. Se ilahduttaa mieltä kun näkee hänen olleen tyytyväinen saamaansa lahjaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kummien tarvitse niitä kaikkein kalleimpia lahjatoiveita toteuttaa.
Ja jos ei heti "kehtaa" lahjomista lopettaa niin lopeta siihen kun muksu täyttää 10. Kymppilahja olkoon se viimeinen. Sen jälkeen voi muistaa yo/valmistumislahjalla ja häälahjalla jos pitää häät ja kutsuu sinne.
Miten olisi kuitenkin rippilahja? Se juhla kun kuitenkin kuuluu aika olennaisesti siihen kristilliseen kasvatukseen mikä muka on jotenkin kummin tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kummien tarvitse niitä kaikkein kalleimpia lahjatoiveita toteuttaa.
Ja jos ei heti "kehtaa" lahjomista lopettaa niin lopeta siihen kun muksu täyttää 10. Kymppilahja olkoon se viimeinen. Sen jälkeen voi muistaa yo/valmistumislahjalla ja häälahjalla jos pitää häät ja kutsuu sinne.
Niin siis ei tarvitse edes halvimpia toteuttaa jos ei edes kiitosta sanota. Itse olen törkeimmiltä lopettanut kortitkin. Huippu on että kutsutaan juhliin muttei edes kiitoskorttia tule vaikka kyselty perään.
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin aina luullut, että lahjat on lasten juttu?
Minunkin isoäiti aina sanoi ettei lasten pidä ostaa aikuisille lahjoja vielä silloinkin kun käytiin jo kolmeakymmentä. :D
Mun kummilapsen mutsi yrittää saada mut ostamaan myös kummilapsen sisaruksille jotain, tulee ihan suoria toiveita että "y tykkäis tämmösestä" - oon sitten sanonut että jahas, no ei auta kuin sun ostaa sitten semmoinen. Ja pistän pakettiin sukat tms. jos jotain haluan sisaruksille ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kummien tarvitse niitä kaikkein kalleimpia lahjatoiveita toteuttaa.
Ja jos ei heti "kehtaa" lahjomista lopettaa niin lopeta siihen kun muksu täyttää 10. Kymppilahja olkoon se viimeinen. Sen jälkeen voi muistaa yo/valmistumislahjalla ja häälahjalla jos pitää häät ja kutsuu sinne.
Niin siis ei tarvitse edes halvimpia toteuttaa jos ei edes kiitosta sanota. Itse olen törkeimmiltä lopettanut kortitkin. Huippu on että kutsutaan juhliin muttei edes kiitoskorttia tule vaikka kyselty perään.
Meillä kaikilla aikuisilla on vanhemman velvollisuudet. Jos joku ei kiitä on aikuisen vastuulla siitä huomauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin aina luullut, että lahjat on lasten juttu?
Minunkin isoäiti aina sanoi ettei lasten pidä ostaa aikuisille lahjoja vielä silloinkin kun käytiin jo kolmeakymmentä. :D
Kiitos. Etkö sä osaa lukea, että tässä on kyse lahjasta KIITTÄMISESTÄ tai kummin muistamisesta KORTILLA.
Kyllä, niin pitää toimia, sellainen pitää laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin aina luullut, että lahjat on lasten juttu?
Minunkin isoäiti aina sanoi ettei lasten pidä ostaa aikuisille lahjoja vielä silloinkin kun käytiin jo kolmeakymmentä. :D
Ei kenenkään tarvitse ostaa aikuisille lahjoja. Aikuinen voi ostaa ihan itse mitä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin aina luullut, että lahjat on lasten juttu?
Minunkin isoäiti aina sanoi ettei lasten pidä ostaa aikuisille lahjoja vielä silloinkin kun käytiin jo kolmeakymmentä. :D
Kiitos. Etkö sä osaa lukea, että tässä on kyse lahjasta KIITTÄMISESTÄ tai kummin muistamisesta KORTILLA.
Kyllä, niin pitää toimia, sellainen pitää laittaa.
Nyt täytyy kyllä myöntää etten osaa lainaamastasi ketjusta lukea mitään kiittämisestä tai muistamisesta kortilla. :D Vähän nyt sitä huolellisuutta ennen kun alat huutamaan.
Ei tsiisus kuinka ihmiset voivat ottaa vakavasti virattoman kummiutensa.
Kummius ei ole muuta kuin nimi paperissa ja sen jälkeen kaikki on vapaaehtoista.
Minulla on periaate, että en osta kenelläkään yli 50€ lahjaa. Alle 10v lapsille raja on 30€.
Kyllähän nuo kinuvat vaikka mitä. Tänä vuonna saavat kyllä periaatteessa vähän kalliimmat lahjat, koska löysin Black Friday alennuksilla.
Jos yhdenkin vanhempi alkaisi vinkua lahjojen arvosta niin sanoisin kyllä aika tiukasti. Onneksi minun lähipiirissäni on vain fiksuja ihmisiä. Saan itse lapsilta kortit ja aikuisilta pienen paketin, joka on suurin piirtein saman arvoinen kuin mitä heillekin ostan.
Ja minä en osta kenellekkään lahjoja. Ei tarvitse valittaa eikä olla katkera.
Sama tilanne minulla. En ole saanut edes kiitosta antamistani syntymäpäivä-,kaste-, joulu-, rippi- ja ylioppilaslahjoista kummilapseltani tai heidän vanhemmiltaan. Todellakin lahja-automaattina olen toiminut.
En suosittele kummiksi ryhtymistä kenellekään.
Minä muistan kummiani nyt aikuisena, ollaan toki pidetty yhteyttä muutenkin tiiviisti.
Omia kummilapsiani muistan juhlapäivinä ja joskus muulloinkin. Lahjalistoja en ole pyytänyt, mutta usein lahjat ovat olleet mieleisiä (tai sitten näyttelevät hyvin). He eivät kaikki kuulu kirkkoon, joten kummiuteni ajattelen olevan maallista mallia. Olen ollut aina ilahtunut ja otettu kummiksi pyytämisestä.
Minusta yhdessäolo on paras lahja ja koen että minua kyllä kummilasten perheissä huomioidaan. En odota lahjaa, lämmin kiitos riittää.
Ehkä lahjan antaminen tuntuisi tosiaan vähän nihkeältä, jos ei oltaisi muuten tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
"Aikuinen" odottaa vastalahjaa lapsen lahjaa vastaan?
Ei vaan kiitosta tai korttia tms.
Kummilapsella voi laittaa joulukortin. Miksi ostaa kalliita lahjoja? Mikäli haluaa pitäytyä kummin virallisessa roolissa, niin voi viedä lapsen joulukirkkoon.
Minulla ja miehellä on yhteensä viisi kummilasta, kummallakin on yksi ajalta ennen kuin tapasimme ja kolme yhteistä. Muistamme kummilapsia korteilla ja lahjoilla syntymäpäivänä, jouluna, nimipäivänä ja vietämme aikaa yhdessä vuoden aikana muutenkin. Kahden vanhemman kummilapsen kanssa vietetään vähemmän aikaa, johtuen siitä, että toinen asuu nyt toisella puolella maata.
Omien lasten kummeja muistamme jouluna ja syntymäpäivinä. Lapset tekevät kortteja, askartelevat ja hankin ns. kunnon lahjan mukaan. Olen leiponut kummien ruokavalioihin sopivia tarjottavia muistamisina ja kun saapuvat kylään ja olemme noteeranneet vuosien varrella valmistumiset, uudet työpaikat, kihlautumiset, häät ja muut merkittävät asiat heidän elämässään.
Meille kummit eivät ole lahja-automaatteja. Lapset toki ilahtuvat, kun kummit muistavat jouluna ja syntymäpäivänä, mutta tässä vaiheessa lapsemme ovat iloinneet eniten pelkästään siitä, että saavat viettää aikaa kummien kanssa. Vanhimmat lapseni ovat kohta sitä ikää, että huvipuistojen hurjimmatkin laitteet avautuvat ja ensi kesälle ollaankin suunniteltu yhteistä huvipuistopäivää muutamien kummien kanssa.
Moukkamaista ettei osata lähettää edes viestiä"kiitos muistamisesta" tai pelkkä "kiitos".
Vierailija kirjoitti:
Moukkamaista ettei osata lähettää edes viestiä"kiitos muistamisesta" tai pelkkä "kiitos".
Etenkin kun nämä lapset ovat 24/7 nenä kiinni kännykällä. Jopa vierailun ajan.
Ymmärrän että moni kummi lopettaa lahjoittamiset. Sama kuin tuuleen huutaisi.
On toki. Mutta tämä idiotismi on kyllä ihan siellä kärjessä.